Arkeologia: Fennoscandia V


Msg: #23. 16 Jan 89, 12:06:2
From: Timo Jussila To: Tapio Seger

Tervehdys.Kun tuli alueella 6 (viesti #9), motkotettua lukemattomuudesta ja jopa mainostettua omaa lukulaiskuutta, niin päätinpä lukea paukuttaa ao. teoksen. Ja luinkin! Eipä ne jutut nyt niin tylsiä oleet (paitsi ne dendro jutut, ja se pohjoissuomi juttu).Keskusteuluakin ko. teoksessa oli muutaman artikkelin verran ! Nekin ulkomaisten toimesta !

Tuo Espoon torppa. Matskun tutkimusmenetelmä oli yksinkertaisuudessaan kätevä, ja toimiva! Sitä pitäisi kokeilla muuallakin! Onko sulla valmista ohjelmaa tai algoritmia, jotta homman saisi automatisoitua? Box plot-systeemi kaipaisi lyhyen teknisen lisäselvityksen.Käsitinkö oikein: Solujen alakvartiilin (tiivisteen paino) ja yläkvartiili(aidat?) välinen alue on BOXI, jossa on siis aina puolet matskusta.Mutta miten nämä Outliersit? Onko ne siis vain boxin ulkopuolella olevat solut? Sivu 29 2.palsta: "A quarter remains to the left of the lower hinge and the remaining quarter to the right of the upper hinge. The values indicated with *'s and 0's are those differing clearly from the whole (outliers)"

En oikein saa selvää tuosta! Miten tässä lasketaan nuo "selvästi eroavat" arvot? Mitä on - merkityt pitoisuudet? Onko sinulla tämä materiaali (solun koordin.-paino) missään tietokannassa tms.? Jos mahdollista, niin tekisi mieli kokeilla samalla kamalla erästä vielä yksinkertaisempaa menetelmää....???

TJ.

Msg: #24. 16 Jan 89, 12:33:3
From: Timo Jussila To: Tapio Seger

Espoon Mikkelän "torpan" artikkelista: Tuo kaivaus metodi on ok, koska tiesitte mitä on tuleman ja saatoitte suunnitella homman etukäteen sillä silmällä. Entä olisitte joutuneet suoraan menemään kertaluontoiselle pelastuskaivaukselle? Olisiko tulloin ollut kesken kaiken mahdollista lennosta vaihtaa menetelmää perinteisestä ruutu-lapio-systeemistä 10 cm:n solusysteemiin. Käsitin, että olitte tehneet normaalin 4 m2 ruutukoordinaatiston, ja sitten kuhunkin ruutuun vielä 10 cm:n ruutukoordinaatiston. Miten tämä teknisesti toteutettiin? Olisiko ollut käytännöllistä käyttää yhtä senttimetrikoordinaatistoa, joka ei ole mitenkään riippuvainen ruuduista tai niiden koosta?

TJ

Msg: #25. 16 Jan 89, 13:33:1
From: Tapio Seger To: Timo Jussila

Kirjoitan tässä hätäisesti pikku pätkän. Jatketaan keskustelua tarkemmin myöhemmin. Outliersit eivät ole vain boxin ulkopuolisia arvoja, vaan merkitsevästi muusta aineistosta poikkeavia. Ne saadaan helpoista kaavoista, joita en nyt rupea ulkomuistista kirjoittelemaan. Pieleen menisi kuitenkin... Asia selostetaan perusteellisesti Iskos 5:n artikkelissani, josta olet muistaakseni saanut eripainoksenkin... Viitseliäisyyttä artikkelien lukemiseen, toivoo tekijä, önskar förf.

Palataan tarkemmin asiaan myöhemmin. Heippa!

Msg: #26. 16 Jan 89, 13:42:3
From: Tapio Seger To: Timo Jussila

Kiitti hei!

Msg: #27. 16 Jan 89, 16:18:5
From: Tapio Seger To: Timo Jussila

HV: Jatketaanpa paremmalla ajalla.
Ensinnäkin, valmista ohjelmaa ei minulla tällä hetkellä ole, koska käytin hommaan Laskentakeskuksen Burroughsia ja sen MINITAB-pakettia.
2) Aitojen jälinen alue on todellakin boxi, jossa on puolet matskusta. Neljäsosa elikkä siis puolet jäljelläolevasta 50 %:sta outlierit mukaanlukien jää ylemmän saranan yläpuolelle ja toinen neljäsosa alemman saranan alapuolelle. ...tana, yllä pitäisi olla saranoiden välinen alue eikä aitojen välinen alue. Aidat taas ovat käsite, jota käytetään outlierien määrittämisessä. Sisemmät aidat saadaan kaavasta (alempi sarana) - 1,5 x (saranaväli) ja (ylempi sarana) plus 1,5 x (saranaväli) ja ulommat aidat kaavasta (alempi sarana) - 3 x (saranaväli) ja (ylempi sarana) plus 3 x (saranaväli). Arvot, jotka jäävät sisempien aitojen ulkopuolelle ovat "merkitsevästi" poikkeavia ja arvot jotka jäävät ulompien aitojen ulkopuolelle "erittäin merkitsevästi" poikkeavia. Voila! Materiaalia ei ole missään tietokannassa, koska LK:n Burroughs-systeemi tiedostoineen on poistettu käytöstä aikaa sitten. Paperilla niiden pitäisi kyllä olla, jos vain tietäisin missä. Palataan asiaan!

Sanomassa #24 kyselet vaikeita. Jos kyseessä olisi ollut pikakertakäyttökaivaus, niin... enpä tiedä. Ruuduista ei nähty paljon vaivaa. ne olivat vain mittausten tukena. Itse asiassa käytimme yhtä senttimetrikoordinaatistoa, mutta emme mitanneet sentin tarkkuudella, vaan katsoimme vain, minkä solun alueelle mittaus sijoittui. Ts. ruutujen koolla ei ollut mitään merkitystä. Capisco ?????? Kommentoi!

Terv. TS

Msg: #28. 18 Jan 89, 13:18:3
From: Quadro Fobi To: Timo Jussila

Timo! Tuo epäilyksesi tai arvelusi: voiko vaihtaa ruutukokoa pienemmästä suurempaan v. v. Tottakai se on yhtä helppoa kuin vaihtaa rautalapio puulapioon! Samalla tavallahan on tehty pitkään millä tahansa kaivauksella, mutta useimmiten se tehdään löydetyn esineen laadusta riippuen ja olet sinä sitä itsekin tehnyt: kvartsit 2x2m ruututasolla, joensuun kirves xyz-koordinaatilla. Kysymys on moodimuutoksesta tässä. Meidän kannaltamme kai on tärkeää se, kehittyykö kaivauksella toteuttamisenarvoinen idea, joka käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla voidaan viedä läpi.Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tässä kuten monessa muussakin arkeologiaan liittyvässä asiassa pitäisi olla kysymys aivojen käytöstä.

Msg: #29. 19 Jan 89, 01:08:3
From: Timo Jussila To: Tapio Seger

Luin (uudestaan) Iskos 5:n juttusi. (Häpeällistä, että en patistamattasi sitä älynnyt, on ollut vissiin motivaatiot vähissä).Asiat selvisivät siitä mainiosti, mitä tulee box-plottiin ja siihen leaf-histogrammiin. Loppuosa tästä iskosken jutusta on vielä epäselvä, mutta perehdyn siihen vielätarkemmin ja palaan vielä asiaan tämän menetelmän osalta.Fennoscandian juttusi on hieno, nyt kun sen ymmärtää!! Menetelmä on oiva. Muistanpa, että oli joskus puhetta sen soveltamisesta fosforianalyysiin. Kokeilenpa. On hauska verrata sitä Peterin menetelmän tuloksiin. Pidetäänpä yhteyttä siitä asiasta. Panen sähköpostia het oitis kun saan jotain aikaiseksi.Tuolle tilastomenetelmälle voisi miettiä muitakin sovellutuskohteita. Onko mietitty?

TJ

Msg: #30. 19 Jan 89, 01:16:4
From: Timo Jussila To: Quadro Fobi

>Tuo epäilyksesi tai arvelusi: voiko vaihtaa ruutukokoa pienemmästä
>suurempaan v. v. Tottakai se on yhtä helppoa kuin vaihtaa rautalapio
>puulapioon!

Helppoa mitä helppoa. Mutta myöhäistä rypistää kun p:t on housussa eli kvartsit pussissa.

Ajatellaanpa tuota Espoon Mikkelän torpan tilannetta Segerin FSA V:n artik-
kelin mukaan modifioiden tilannetta siten, että koko baletti olisi kaivettu
yhtä kyytiä:
Kaivaus hyvässsä ravissa ja löydöt otetaan talteen perinteisin 4m2 ruuduin.
Tiivistettä löytyy runsaasti jo pinnalta. Ne otetaan massalöytöinä talteen
kuten "kvartsit" kivikautiselta aspilta. Sitten todetaan tilanne. Herää ky-
symys: "seinät ??". Vaihdetaan mittausmenetelmä. Homma toimii teknisesti,
mutta tulos riippuu siitä paljonko on jo otettu talteen ennen 10 cm:n 'so-
luun' siirtymistä.
Vitsi on siinä, että emme useinkaan tiedä etukäteen mitä on tuleman. Pystym-
mekö rasittavissa kenttäolosuhteissa tekemään ajoissa järkevät ja tutkimuk-
sen kannalta oikeat päätökset?
Kyseisessä tapauksessa herroilla oli talvi aikaa kypsytellä ajatusta, ja tu-
los oli sen mukainen.
Ja tuo löydetyn esineen laatu! Mikä sen laadun määrää? Onko laatuluokitus
olemassa? Miksi on tärkeämpää tietää joidenkin yksittäisten laatutavaroitten
sijainti kuin monien kvartsi-iskosten (savitiivisteen). Mitä mieltä on siis
ottaa 'laadun' mukaan joitain tarkasti ja loput epätarkasti?
Löydön 'laadun' määräsi Espoon Mikkelässä tutkimuksen ongelman asettelu
(päättelen Segerin ko. artikkelista). Eli daubbi nostettiin 1A luokkaan ja
se mitattiin tarkasti.
Entäpä jos ongelmanasettelu (paskasana, olisko 'kysymyksen asettelu' tai
'kysymys' parempi?) olisi ollut toinen, syystä tai toisesta? Silloin tämäkin
informaatio ja sen mahdollistama tutkimus olisi hävitetty jonkin toisen tu-
loksen tieltä. Kaiv. johtajalla on siis melkomoinen vastuu kysymystä asetel-
lessaan ja menetelmää valitessaan muinaisjäännöksen tuhoamiseen, vaikka ko.
m-j:stä ei olisi muuta tietoa kuin umpimähkäinen koekuoppa tai mielivaltai-
seen ruudukkoon valettu koeoja.
Muutaman vuoden (kymmenen, sadan, tuhannen) kuluttua kirotaan, kun ei mate-
riaali anna myöten toisen kysymyksen ratkaisuun, vaikka se vihjeitä antaakin
(tuloksena on tutkimuksissa merkkijonot: vaikutti siltä.... Näytti siltä...
Saattoi olla... Ottiatuota....., kun olisi voinut olla: Näin oli...)

Eli tuo kaivauksen 'ongelmakeskeisyys' joutuu puntariin.
Aloitanpa seuraavassa messussa siitä keskustelun.

Msg: #32. 19 Jan 89, 11:16:0
From: Tapio Seger To: Timo Jussila

Mietitty on! TS