Arkeologian tila: Tietokone kentälle


Msg: #52. 27 Apr 89, 23:23:4
From: Timo Jussila To: All

HUOMIO! Seuraavat 15 viestiä (nro 52-66) on siirretty sellaisenaan tälle alueelle alueelta 1. Viestit ovat alunperin minun ja Jukka Moisasen välisiä yksityisiä juttuja. Ottakaa tämä kiltisi huomioon kun luette noita juttuja! Niissä on "sisäpiirin" ilmauksia ja lohkaisuja, jotka ulkopuolisista saattavat tuntua loukkaavilta. Koska alunperin juttuja ei ole tarkoitettu muiden silmille, on niiden sananmuodot karkeita, ja ne saattavat viitata myös suullisiin keskusteluihin, joiden sisällöstä teillä ei tietenkään ole tietoa. Kait ymmärrätte. Ka. kommentoikaa asiasisältöä...

TJ

(Toimittajan huomautus: kuten edellä sanottu keskustelu oli kahden keskeistä otsikolla "taskutietokone" ja sen jälkeen jatkui viestistä xx alkaen julkisena, jolloin aihe muutettiin "tietokone kentälle").

Msg: #53. 11 Apr 89, 19:48:4
From: Jukka Moisanen To: Timo Jussila

* Original: FROM.....Jukka Moisanen (515/399)

Moi!

Tuli kesken kaiken useampia rivejä pelkkää sotkua kuvaruudulle tämän viestin kirjoittamisen aikoihin. Oliko siinä päässä sotkua?

Millähän tavalla saisin enemmän tietoa tuosta sinun taskutietokoneohjelmistostasi ja erityisesti sen ja soarin yhteenliittämisestä.

Suunnittelen näin alustavasti tietokoneen käyttöä kesän kaivauksilla ja tarvitsisin taustatietoja niihin perusteluihin, joita virastossa tullaan vaatimaan sekä koneen vuokraamiseen että sen käyttämiseen.

Siis alustavasti ja epävirallisesti

Terveisin
J M

Msg: #54. 11 Apr 89, 20:13:3
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

Täällä ei tekstissä näy jälkiä häiriöistä. Trygvekin valitteli häiriöistä.
Eipä voi muuta kun katsoa miten häiriöt "kehittyvät". Onko Motikkani
repeämässä vai onko HPY:llä keskusremontti? Raportoikaa jatkossakin.

SHARP-1350 (ja 1600) taskumikroihin on hallussani ohjelmat löytötietojen, vaaitustietojen ja fosfori- & maanäytetietojen keruuseen. Kaikki käytännössä kokeiltua hiottua kamaa. Minulla on myös ohjelma ko. ohjelmien siirtoon PC:stä taskuun ja vice versa. Ohjelmat sisältävät datojensiirron PC:hen. Uudessa Soar:issa
ne luetaan suoraan taskusta tietokantaan. Jos käytät ohjelmia Viraston hommissa niin rahastan niistä kohtuullisesti. Jos virasto ei hyvällä eikä pahalla suostu niistä mitään pulittamaan saatan antaa ilmaiseksi kokeiltavaksi.

Aiotko vuokrata taskukoneen? Lieneekö mahdollista? Vaan eipä ne ole hinnalla pilattuja, joten isossa budjetissa niitä ei näe.... Saattaa olla, jos kiinnostusta löytyy, että voisin vuokrata koko systeemin (siis taskukoneen & printterin & ohjelmiston) halukkaille.

Ohjelmistojen datat ovat SOAR-yhteensopivia. Nykyisellään ne ensin siirrettään taskusta tekstitiedostoon PC:hen ja sieltä SOARIN makrolla ao. kortistoihin. Työn alla on suoraan taskusta lukeva SOAR.

Perusteluina koneen käytölle kentällä on ajan, rahan ja vaivan säästö! Edellyttäen että tiedetään mitä tehdään (kuten muutoinkin on asian laita). Lisäksi tulee tiedonkäsittelymahdollisuudet kentällä, minkä hyödyt on kartoittamatta, mutta onhan siitä hyötyä jos on vähänkin ambitiota ja kokeiluhalua ynnä sopiva matsku.

jne....

Msg: #55. 12 Apr 89, 22:29:4
From: Jukka Moisanen To: Timo Jussila

* Original: FROM.....Jukka Moisanen (515/399)

TArkoituksena on yrittää saada ensinnäkin lupa vuokrata kone kentälle kesäksi, ja vasta sen jälkeen on mahdollista keskustella muista kustannuksista. Kone pitäisi saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön kaikilla kolmella kesän kaivauksella, jonne joko osallistun tai joita johdan. Jälkityöaika jää nimittäin hyvin niukaksi (ei edes 1:1), ja jotta ilmaista työtä ei tarvitsisi edes harkita tehtäväksi, on kaikkinainen töiden rationalisointi otettava harkintaan.

Tällä hetkellä lupa tietokoneen vuokraukseen on jossain määrin myötätuulessa ja aion kyllä tapella sen puolesta hyvin sitkeästi. Koneen käyttö kentällä aiheuttanee lisätyötä, mutta jälkityöajassa se korvautunee runsain mitoin. Juuri tuon kentällä syntyvän lisätyön minimoimiseksi olisin kiinnostunut käyttämään taskutietokonetta tietojen keruussa (jotta löytö- yms tietoja ei tarvitsisi hakata koneeseen joka ilta varsinaisen kaivauksen päätyttyä). SOAR lienee paras valmis ohjelmisto tietojen käsittelyyn, mutta lienee syytä valmistautua erilaisten uusien kortistomallien tekemiseen (kysymyksessä ovat koekaivaukset, joten ongelmatiikka on jossain määrin toisenlainen kuin varsinaisella "yhtenäisellä" kaivausalue-kaivauksella). SOARiakin on uusittu sitten viime käytön: onko sinulla valmiita ajantasalla olevia käyttöohjeita? Miten suhtaudut SOARin ja mahdollisten omien sovellutusten yhteiskäyttöön silloin, jos ne vaatisivat kajoamista omiin ohjelmiisi? Oletko SOARin
ohjelmoinnissa käyttänyt Kmiehen omaa kieltä? Ilmeisesti KarttaSoar on tehty Pascalilla?

TArkoituksenani ei ole ryhtyä kehittelemään omia ratkaisuja, koska se ei ole järkevää ajankäyttöä. SOARia on kuitenkin aina kritisoitu siitä, että se "pakottaa yhden kaavan mukaisiin kaivauksiin". Se pitänee paikkansa yhtä hyvin viraston kaivauskaavaan kuin SOARiin, mutta jotta moinen väite ei pääsisi kaatamaan tätä rationalisointiprojektian, haluan osoittaa voivani sopeuttaa tietokoneen kaivaukseen enkä kaivausta tietokoneelle. Mikä on taskutietokoneohjelmiston hinnasto (ohjelmat + kovon vuokra, pelkkä ohjelmisto). Valitettavasti budjettini ovat pääasiassa hyvin tiukkoja, mutta rahaa voi ehkä löytyä muista lähteistä. Palaan asiaan varmasti yhä useammin, kun sekä kaivauspaikkojen luonne ja tehtävien vaatimukset että luvat ja itse välineistö selviävät minulle.

Terveisin JM

Msg: #56. 14 Apr 89, 19:44:1
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

> Kone pitäisi saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön
> kaikilla kolmella kesän kaivauksella, ...
> Jälkityöaika jää nimittäin hyvin niukaksi (ei edes 1:1), ja jotta ilmaista työtä ei tarvitsisi edes...

Oikea periaate! Jos koneen ottaa kentälle, sitä tosiaankin on syytä täysimääräisesti hyödyntää. Mutta uutena TYÖKALUNA on kyllä syytä pohtia sen hyödyntämistapoja ja varauduttava myös jonkinlaiseen improvisointiin sen käytössä, jos ei ole, valmista koettua sapluunaa päässä.
Eli kannattaa rakentaa jonkinlaiset RAAMIT koneen käytöstä, jonka puitteissa kentällä toimii, tilanteen ja tarpeen mukaan. Täysi hyöty työkalusta saadaan, jos muokkaa myös työtapoja (tekniikkaa), siten että uuden välineen ominaisuudet saa hyödynnettyä. On selvää, että alussa saattaa tulla lisätöitäkin kentällä, kun kokemusta työkalusta ei ole.

Erinomainen periaate on mielestäni se, että ilmaistöitä vältetään visusti. Ilmaistöiden teko (ellei ne sitten ole esim. tietokoneharrastusta ja uuden kanonisoimattoman menetelmän rakentelua) on tuomittavaa muitten arkeologien kannalta, koska tällöin on vaara, että niitä aletaan pitämään toimeen kuuluvina velvollisuuksina, ja näin työpanosta dumpataan työn antajalle. Tämä ajaa kyllä perheelliset ammattilaiseksi aikovat alalta, joiden on pakko olla rahatöissä, silloin kun töitä tehdään. Perheetön opiskelijan hulttio, joka elää vaimonsa tai vanhempiensa palkoilla, ja joka tulee toimeen sardiinilla ja ruisleivällä voi tehdä ilmaistöitä pelkästä mielenkiinnosta. MUTTA se on kyllä suuri karhunpalvelus muita kohtaan.
Tehtäköön ilmaistyöt kokonaan ilman palkaa ja työsopimusta ja rahatyöt pelkästään rahasta, ettei homma jää harrastelijoiden haltuun. No. Lipsuin asiasta. jatkuu...

Msg: #57. 14 Apr 89, 19:59:4
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

Töitä voi tietokoneen avulla rationalisoida, sekä kentällä, että jälkitöissä

Eikä koneen käyttö kentällä välttämättä tuo mitään lisätöitä. Joka tapauksessa dokumentoit tietyt tiedot löydöistä ja vaaituksesta jonnekkin. Jos teet sen suoraan tietokoneeseen, niin se käy totuttelun jälkeen nopeammin kuin tuulen ja sateen pieksämille paperinluntuille. Työn organisointi on avainkysymys!!!!!!!!!! Johtaminen on organisointia ja käskytystä. Loppu menee sitten itsestään.

Löytöjen kirjaamisesta tietokoneeseen on hyötyä silloin kun löytöjä on paljon! Muutaman (kymmenen) löydön takia ei kannattane konetta väen väkisin kentälle viedä. Vaaitusten ja fosforinäytteiden ainutkertaiseen kirjaamiseen taskutietokone on ainoa järkevä väline.

> SOARia on kuitenkin
> aina kritisoitu siitä, että se "pakottaa yhden kaavan mukaisiin
> kaivauksiin". Se pitänee paikkansa yhtä hyvin viraston
> kaivauskaavaan kuin SOARiin, mutta jotta moinen väite ei

Tätä en ymmärrä? Voitko täsmentää! Miten tietokoneohjelma voi pakottaa kaivausta mihikään kaavaan, kun mielestäni asia on täysin päinvastoin. Tietokoneen tiedonkäsittelyteho kun mahdollistaa monenlaisten menetelmien käytön sekaisin samalla montulla. Tiedot on aina hanskassa ja järjesteltävissä haluttuun muotoon, jos kaivaussysteemiä päätetäänkin vaihtaa....

Soarin kaivauslöytöjen korttimallissa on kaikki ne tiedot, joita tarvitaan löytöluettelossa (HUOM! pyyntikulttuurin asuinpaikkojen kaivauksilla) ja sitten on tilaa muulle vapaalle tiedolle. Kukin lyököön tietoja miten haluaa ja missä muodossa haluaa ko. korttimalliin. Ei tämä voi rajoittaa enempää kuin viraston löytöluettelo. Ja mitä tulee kaivaustekniikkaan, niin se on SOAR:in kannalta yksi lysti.

Korttimallia voi vapaasti muuttaa, mutta pois ei voi ottaa mitään, koska kaikki oheisohjelmat kuten Kartta-Konteksti-Luettelo-Syvyyden ja korkeuden laskenta on tehty tätä mallia varten. Siis kortiin voi lisätä kenttiä, mutta niiden lisääminen myös lomakepohjaan on työlästä. Tällöin voi kortistoa selata lisättyjen kenttien osalta KMIEHELLä.

Siis tuo väite, että soar pakottaa johonkin kaivausmalliin on mielestäni tuulesta temmattu, ja vaikuttaa siltä, että tällöin ei ole tunnettu koko ohjelmaa, eikä liioin ole ajateltu kaivausmenetelmien ja tietokoneen yhdistämistä! Eihän tietokone ja ohjelma ole muuta kuin tiedon järjestelyä automaattisesti, ATK:ta. Voihan sen saman tehdä käsinkin, mutta kuka piru sitä nykyaikana viitsii, kun kone voisi hoitaa monet asiat. Selvä asia liikemaailmassa, jossa on ollut ja on pakko koko ajan kehittää menetelmiä tehokkaiksi ja taloudellisisksi. Toisaalta "tuotekehitykseen" pitää myös satsata. Tyhjästä kun ei voi mitään nyhjästä. Paljonko esi.hist. tsto on sijoittanut tuotekehittelyyn. Taitaa olla sama tavara kuin Pälsin aikaan, ellei peräti siitäkin degeneroitunut Pavlovin koirien käsittelyssä.

No. Taas lipes asian viereen. Jatkuu...



Msg: #58. 14 Apr 89, 20:26:5
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

No. Taas. Suhtaudun myönteisesti Soarin ja omien sovellutusten yhteiskäyttöön ja yhdistämiseen. SOAR on työkalu, ei kahle. Eli tee omia aliohjelmia mielesi mukaan. Virasto muuten omistaa virallisen SOARIN, joten viraston töissä Soaria saa vapaasti käyttää. Kyllä minun aliohjelmiin saa koskea, mutta se voi olla vaarallista ohjelman toiminnan kannalta. Mutta OMien aliohjelmien teko on vaaratonta, jos käyttää paikallisia muuttujia.
SOAR on KMIES-sovellutus ja siis tehty Kmiehen ohjelmointikielellä. Kartta-Soar on sitten Pascalia. Jos hallitsee paskan luonnin (pascaloinnin-pascal ohjelmoinnin), niin Kmiehen ohjelmoinnissa ei ole ongelmia, jos on ohjekirja. Annella on monisteena uusi ohjekirja, eli lisäykset julkaistuun. Hae sieltä. Saat sen kyllä minultakin Word-tiedostona. Aivan ajan tasalla sekään ei ole, mutta muutokset näkyvät valikoissa. Taskukoneen vuokraushinnoista ei tähän hätään ole käsitystä. Selvittelen.

PS. Esitän harkittavaksi, että voisin siirtää tämän keskustelun julkiselle puolelle?? Miten ois. Siis sinun 75 ja minun nämä replyt.?

Msg: #59. 15 Apr 89, 10:22:5
From: Jukka Moisanen To: Timo Jussila

* Original: FROM.....Jukka Moisanen (515/399)

Minun puolestani nämä voidaan siirtää yleiselle puolelle, mutta ei aivan vielä. Tuo tietokoneen vuokraus kentälle viraston varoin on asia, joka on selvitettävä ensiksi - ja jotenkin tuntuu siltä, että mitä pienemmällä kohulla se saadaan nyt liikkeelle, sitä vähemmän siinä on kokkeja sopan teossa.

Muistanet varmaan, että virasto otti koneiden vuokraukseen kielteisin asenteen viime vuonna eikä se päättävien henkilöiden taholla liene tämän talven aikana muuttunut. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että jos kerran kaivamistavat ja keinot on minun "vapaassa" harkinnassani, niin miksi eivät sitten välineet yhtä hyvin. Budjetti ei siitä kaadu, ja jos rahoja ei käytetä niitä palautellaan tai yritetään kuluttaa vuoden vaihteessa...

Näistä vuokrauslupa-kysymyksistä johtuikin se, että aloitin tämän keskustelun yksityisellä puolella. Kun lupa on saatu, hyödyntämisongelmia on syytä ruotia yleisillä alueilla: kaikki ideat ja ajatukset ovat tervetulleita, onhan kysymys toki melko uudesta ja vieraasta välineestä kaivauspaikalla.
Terveisiä vaan!

JM

Msg: #60. 15 Apr 89, 15:22:4
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

Ymmärrän. Ilmoita kun asiat ovat selvinneet. Mutta tarvitseeko vuokraukseen sitten lupaa?? Periaatekysymys. Aikanaan vuokrasin koneen jälkitöihin keneltäkään mitään kysysmättä, eikä koira perään haukkunut. Keneltä lupa vuokraukseen pyydetään, jos nyt mitään lupaa tarvitaan? Rahoittajalta?

Msg: #61. 16 Apr 89, 20:00:0
From: Juikka Moisanen To: Timo Jussila

* Original: FROM.....Jukka Moisanen (515/399)

Paulalta... ja Edgreniltä... ja... Eli ihmisiltä, joille asia ei penninkään vertaa kuulu.

Msg: #62. 16 Apr 89, 20:22:4
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

Mutta sinähän panet ainoana ihmisenä nimesi kaivauskertomuksen alle, ja vastaat maineellasi kautta aikojen kaivauksesta. Johtamistaito taitaa olla heikoissa kantimissa viraston tapeilla. Heidän tehtävänsä on antaa k-johtajille tehtävä ja tavoitteet, ja sitten valvoa, että tehtävä tulee aikanaan suoritettua. Ei muuta. Jos yksityiskohtiin puututaan pomon pallilta, osoittaa se vain sitä, että heillä on aivan liian vähän todellista tekemistä, tai sitten se on melkoinen epäluottamuksen osoitus k-johtajalle.

Msg: #63. 17 Apr 89, 21:15:0
From: Jukka Moisanen To: Timo Jussila

* Original: FROM.....Jukka Moisanen (515/399)

Näihän se on. Tällä hetkellä on tietysti vaikea sanoa, miten tässä vuokraamisasiassa käy. Kaikkihan voi mennä kivutta. Jotenkin on vain oppinut pessimistiksi. Tuo viraston johtamissysteemi hämmentää joskus suunnattomasti. Toisaaltahan siellä noudatetaan itse asiassa huippumodernia tavoitejohtamisen mallia: mitä muuta onkaan se, että hepulle annetaan tehtävä ja keinot, ja vastineeksi odotetaan tuloksia.

Keinot tulosten saavuttamiseksi ovat kunkin oma asia. Toisaalta mitättömissä yksityiskohdissa kinataan ja tapellaan ja nämä yksityiskohdat ovat yleensä luokkaa 5% budjetista (max). Tämä yksityiskohtien murehtiminen kuluttaa kaivauksenjohtajan hermoja ja aikaa suhteettomasti siihen nähden, mikä sen todellinen merkitys itse asian suhteen on. Ja tämä aikahan on poissa kaivauksen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta - itse asiasta siis.

Onkin siis kummallista, että jonkin menetelmän hyödyllisyyttä/tarpeellisuutta /käyttötapaa ollaan valmiita repostelemaan jo ennen kuin sitä on testattu tarpeeksi. Yleensä vielä asioihin puuttuvat ihmiset, joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta asiasta, mutta muuten kantava ääni. Kuten sanoit: jos kerran vastuu työn tuloksista on kaivauksenjohtajalla, pitäisi hänellä olla toki vapaus päättää niistä keinoista, joilla hän tuloksen tuottaa. Muussa tapauksessa kaivauksenjohtajan vastuu tuloksista siirtyy aivan muille tahoille.

Menetelmän hyödyllisyys on punnittavissa vasta tuloksista. ATK:n soveltaminen kentällä on lisäksi niin tuore asia, että "hyödyntäminen" on vielä mahdollisuus. Nyt vasta kokeillaan ja kehitellään. Yhden tai kahden kesän jälkeen - varsinkin kun iatse välineen tuntemus ei varmasti ole perinpohjainen - tuloksia ei voida voida arvioida. Ne antavat vasta osviittaa uusille kokeiluille ja kehittelyille. Näin ainakin minun näkemykseni mukaan.

JM

Msg: #64. 25 Apr 89, 19:33:5
From: Jukka Moisanen To: Timo Jussila

* Original: FROM.....Jukka Moisanen (515/399)

Paula otti periaatekannan, että tietokoneella ei tee mitään kentällä, joten vuokrauslupa evättiin. Paula muuten ilmaisi asian näin: Minä en YMMÄRRÄ mitä siellä sillä tekee, ei sitä kannata sinne vuokrata.

Tutkimuslaitoksen johtajan suusta tuo on mielestäni jonkin verran äimistyttävä lausahdus. Mutta minkäs teet, täytyy keksiä toinen ratkaisu.

Msg: #65. 25 Apr 89, 22:07:0
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

OHHOH. Eipä niin kauhean yllättävää, mutta tapa, millä asia päätetään on keskiaikainen.... tai ei nyt sentään halveksita keskiaikaa... siis tapa on barbaarinen. Oikea Johtaja olisi pyytänyt perusteluita ja kenties suunnitelmaa tk:n käytöstä, analyysiä hyödyistä ja haitoista, kustannuslaskelmia. Asiasta olis voinut keskustella.

Kuvaamasi tilanne osoittaa viraston rappiotilan ja kehityksen suunnan. Pitäs ujuttaa hiljalleen kaivauksia Mikroliitti Oy:n toimitettavaksi, jossa kaivauksen johtaja on ainoa johtaja, hänen rinnallaan olen minä vain taloudellisena koordinaattorina ja johtokunta luomassa yleisiä raameja ja valvomassa, että homma sujuu lain ja asetusten puitteissa.

Siis kertaanpa: Määritetään tavoitteet, Annetaan käsky, delegoidaan ja luotetaan alaisiin. Alainen organisoi kaivauksen, johtaa, valitsee menetelmät ja tekniikan. Iso Vompatti Organisoikoon kaivaukset (monikossa), ja luokoon edellytykset (raha, tsto-palvelut) k-johtajalle toimia. Alainen vastaa omasta kaivauksestaan, että annetut tavoitteet kohtuudella saavutetaan. Kyllä niin pirun simppeli ja selvä kuvio!

Armeijan ja RUK:n käyneenä ja vasta kertaamasta tulleena, ihmettelen että virastolla ei ole ollut kykyä luoda selkeätä johtamiskulttuuria rutiiniasioihin, mikä on jokaisen järjellisen organisaation elin ehto. No. yksi konsti on vuokrata kone omin varoin, mutta tuolloin pitää koneen hyöty ulosmitata täysimääräisesti itselle, eli jos sen käyttö onnistuu, niin voi ottaa itselleen omia vapaita eli olla tekevinään töitä, mutta todellisuudessa tekee omia hommiaan. Riski on siis omassa handussa. Samoin tappio, jos homma ei nopeuta työtä. Näin olen itse tehnyt aiemmin, ja nyttemmin olen sitten ko. riskin pyrkinyt virallistamaan ja ulottamaan sen kaikkeen toimintaan, siksi OY.

Msg: #66. 27 Apr 89, 13:07:3
From: Jukka Moisanen To: Timo Jussila

* Original: FROM.....Jukka Moisanen (515/399)

Tuo ideasi kaivausten "yksityistämisestä", ts. siirtämisestä yksityisen firman hoidettavaksi pitäisi kyllä tutkia perin pohjin. Houkuttimena museoviraston suuntaan voisi tietysti ajatella kustannussäästöjä, mutta ne pitää saada aikaa muuten kuin omasta selkänahasta repimällä. VAstuksena tulevat kyllä olemaan asenteet ja dogmin luonteen saaneet tavat ja tottumukset.

TArkoituksenani on nyt joka tapauksessa ottaa kone kentälle mukaan. Käytännön toteutus on vielä jossain määrin auki, mutta toivottavasti selviää. Joudunhan minä viraston ottaman asenteen takia joko kustantamaan säästöt virastolle tekemällä ilmaistöitä ensi keväänä tai kustantamaan kentälle koneen. Koneen kustantamisesta voi olla jopa henk.koht. hyötyä, mitä ilmaistyöstä ei kyllä tule olemaan. Hyödyn voi sitten sopivasti pyrkiä ulosmittaamaan.

Viraston perusteluna on (Annen käymien keskustelujen mukaan) myös se, etteivät sen enempää Eddu kuin Paulakaan usko koneen tuottavan kustannussäästöjä. Annekin sitä epäili. Kuitenkin minun yksinkertaisen laskuoppini mukaan mm. niiden pienten löytönumerolappujen kirjoittaminen, joita on tapana panna löytölaatikoihin, käsin vie nopealtakin konekirjoittajalta melkoisen ajan verrattuna siihen, että kone sylkee niitä ulos arkillisen kahdeksassa sekunnissa. Kun sitten lasketaan, kuinka monta markkaa maksaa se, että korkeasti koulutettu tutkija istuu kirjoituskoneen ääressä kirjoittamassa numerosarjaa 12345:1-5000 (esim. Peter) tai että kone hoitaa moisen työn, pitäisi erotuksen jo olla selvä.

Puhumattakaan sitten siitä, että löytöluettelon sivuilta ynnätään taskulaskimen avulla grammamääriä yhteen, jotta saataisiin aikaan joitain tilastoja, kun kone voisi hoitaa sen varsin vikkelästi. Kaikki nämä pienet ajansäästöt korvaavat mielestäni ruhtinaallisesti koneen hinnan tai vuokran, ja säästävät sen tutkijaparan ajan johonkin muuhun kuin rutiinileikkeihin. Jotta säästöä syntyisi, rahaa on myös sijoitettava. Suurin säästö syntyy ymmärtääkseni vasta silloin, kun tietojen kerääminen ATK-lle aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin että yhtään ylimääräistä työvaihetta ei tule. Mutta kun ei niin ei. KAi näitä asioita olisi näytettävä ensiksi tarpeeksi paljon toteen.

JM



Msg: #67. 27 Apr 89, 23:55:1
From: Timo Jussila To: Jukka Moisanen

* Original: FROM.....Timo Jussila (515/399)

> yhtään ylimääräistä työvaihetta ei tule. Mutta kun ei niin ei.
> KAi näitä asioita olisi näytettävä ensiksi tarpeeksi paljon toteen.

Ka, minä kyllä näyttäisin toteen, vaikka omalla kustannuksella (atk:n osalta), mutta kun siihenkään ei tahdo löytyä mahdollisuutta. Siis miten näytetään yhtään mitään toteen! Masentavaa.

Msg: #68. 29 Apr 89, 11:09:1
From: Timo Jussila To: All

HUOMIO! Edelliset viestit nro 53-67 ovat alunperin yksityisiä viestejä alueelta 1. Ne ovat minun ja Jukka Moisasen välistä jutustelua tietokoneen kenttäkäytöstä. Ottakaa huomioon viestejä lukiessa, että niitä alunperin ei ole tarkoitettu muiden silmille, ja siksi niissä ei ole diplomatiaa, eikä hienotunteisuutta, vaan paikoin "sisäpiirin" ilmaisuja, joiden todellinen sisältö ei välttämättä ole niin karkea miltä se saattaa vaikuttaa ulkopuoliselle. Jotta lukekaa ja kommentoikaa!! Ärtykäätten ja keskustelkaatten.

(Toimittajan huomautus: jilkinen keskustelu aiheesta alkaa tästä...)

Msg: #69. 29 Apr 89, 10:24:2
From: Markus Hiekkanen To: Timo Jussila

Mutta mitäpä tuohon tietokone kentälle/tietokone ei kentälle. Ensin jokin sisälläni ärähti. Sitten taas muistin, kuinka moneen kertaan olen ollut mukana tekemässä kärpästä härkästä. Ja tuumiskelin, että eikö tuossa nyt sitten olisi se näyttämisen paikka: jäitä hattuun, housuihin ja sellaisiin, sitten täsmällinen kustannusvertailu (esim. se Hansin löytöluettelo 1-5000 tai mikä muu tahansa), sitten ystävällinen ja asiallinen yhteydenotto esimieheen tai -miehiin, sitten kjohtelias keskustelu.

Se voisi antaa edellytyksiä asiassa vastaantulolle esimiesten suunnalta, mutta jollei se antaisi, olisi kuitenkin mahdollisuus siihen samaan pieneen keikkailuun kentällä kuin on eräiden muidenkin asioiden kanssa. - Tarkoitan tässä nyt oikeastaan sitä, että tämä asia ei mielestäni ole sellainen, että sitä kannattaa tunnekuohujen vallassa ryöpsäytellä sinne tänne, vaan viedä sen viileän ammatilliselle tasolle kärsivällisen viisaudella.

Itse olen tuota pusi pusi Toshiba T1000:ni kuljetellut maastossa sinne tänne iloisesti. En tosin kaivauksilla vielä, koska ostin sen vasta maaliskuussa. Mutta: tein sillä Espoon kirkon ullakolla jokseenkin valmiin dendronäyteluettelon kk sitten. Viime viikolla kävin Karjaalla inventoimassa Helenan kanssa: auton penkillä istuen tein kirjoitusvirheitä lukuunottamatta (ja karttoja) valmiin inventointikertomuksen kymmenkunnasta kohteesta. Se oli ihan bjuutiful juttu. - Elikkä: olen vakuuttunut näinkin pienten asioiden (on niitä kokemuksia minulla kyllä muitakin) perusteella tiekkarin hyödyllisyydestä kenttäolosuhteissa. Uskoisin vielä myös, että sen vuokraamisen ajaminen kaivausbudjettiin ei ole vaikeaa. Kunhan vain asiaa viedään eteenpäin psykologisesti oikealla tavalla.

Vielä yksi juttu historian hämärästä. Viisitoista tai jotain vuotta sitten fosfaattianal:sta kähistiin kireällä äänellä ja rumastikin. Senkään merkitystä kentällä ei haluttu ymmärtää. Mutta jotenkin asiat muuttuivat ja jossakin vaiheessa näytteitä jopa PITI ottaa vaikka hyyskän alta. Mitähän oppisin tästä.

Repent Walburgis! Markus

Msg: #70. 29 Apr 89, 11:16:1
From: Timo Jussila To: Markus Hiekkanen

Niin, miksi "tietokoneet" ja niiden sovellukset aina ensin herättävät sisäistä ärhäytymistä? Herättikö aikoinaa taskulaskinten käyttö vastustusta? Entäpä silloin, kun siirryttiin hevosesta tai fillarista auton käyttöön inventoinneissa ja kaivauksilla? On selvää, että jos hevosmieheltä kysytään, kummalla hän menee nopeammin Lahteen, hepalla vai autolla, niin tottahan toki se hummalla menee, kun autolla ei osaa.... Tai jos vertailua jatkaa, niin sitten kun hevosmiehelle (-naiselle) antaa auton alle, ja kehuu kuinka nopsasti sillä menee Lahteen, niin hullusti käy. Hevosmies ryhtyy tuumasta toimeen ajaa ensin metsään, ja sitten kääntää joka mutkassa tunkilla auton suuntaansa, kun ei tiedä ratinkäytöstä mitään.... Ja kiroa koko autonrottelon kun Lahden matka venyy kuukauden mittaiseksi. Vaan kun olis ensin käynyt autokoulun...

Samalla tavoin on tietokoneen kenttäkäyttöä käsitelty, kuin hevosmies autoa. Pitää olla sopiva ohjelmisto, näkemystä ja kokemusta, ennenkuin tk nopeuttaa töitä. Olen käyttänyt totaalisesti tk:ta (taskutietokonetta ja PC:tä) kaikkien löytöjen ja mittausten ynnä maanäytteiden ainutkertaiseen dokumentointiin v. 1986 lähtien. v. 1986 tk nopeutti huomattavasti koko kaivausprosessia. Tätä oli kuit. jo harjoiteltu parina edellinä kesänä, ja homma oli viilattu käyttökuntoon mm. Yliopiston opetuskaivauksell, ennenkuin otin tk:n tosissaan kenttäkäyttöön.
Viime kesänä viilasin fosforinäytteiden keruun ja dokumentoinnin ynnä labrakäpistelyn tietokoneavusteieksi. Homma nopeutui huomattavasti, ja tuotti silkkaa voittoa! Summa: ilman tietokonetta en kenttätöitä tee. Vaan en myöskään väkisin tee hommia tk:lla. En käyttänyt viimekesän koekaivauksen dokumentointiin konetta kentällä, koska löytöjä oli vähän ja mittaukset olivat merkityksettömiä ts. sen luonteisia, että tk:sta ei olisi ollut apua. Tk:n, kuten muidenkin TY\KALUJEN käyttö vaattii harkintaa. Aivan kaikkialla sitä ei kannata käyttää, mutta kuka sen tietää ja määrää missä, ellei "kissa" itse... Työpöydän takaa on niin kätsä heitellä määräyksiä tyhmälle rahvaalle.Mutta mitän kehitystä ei tule, ellei siihen panosteta. Tai ainakin annettaisiin innokkaitten itse panostaa.... mutta sehän olisi jo kiusallista, että joku tekee semmosta mitä itse ei bonjaa. Joku nokkimisjärjestys sentään pitää olla.

Kyllä pomot tietää.

Msg: #71. 29 Apr 89, 13:00:2
From: Anne Vikkula To: Timo Jussila

Kun esitin epäileväni jossain tietokoneen tuottamaan ajansäästöä tein sen siksi, että vertasin nykyiseen kaivaustulosten vaatimustasoon. Kaivauksenjohtajan tulee siis tuottaa luettelo, liimata valokuvat, kehystää diat, luetteloida ne sekä kirjoittaa rapostti, jonka keskeisin tieto on se, onko alue loppuun kaivettu ja mikä alue jää edelleen rauhoitettavaksi.

Näin simppelillä vaatimustasolla tietokone aiheuttaa korkeintaan tekstinkäsittelyn nopeuttaman ajan hyödyn. Mikä on kyllä sekin jo paljon. Mutta ei kukaan ole asettanut sellaisia vaatimuksia, levinneisyyskartta tai edes mitään sanottavampaa yhteenvetoa löydöistä. Kun niitä ei vaadita, ei myöskään tarvita sitä tietokoneen tuottamaa hyötyä. Tähän perustuvat kaikkien väitteet vuokrauksen kannattamattomuudesta. Eli kysymys on ennen kaikkea tutkimuspoliittinen ja siitä pitäisi pystyä puhumaan rauhassa ja ottamatta tietokonetta mukaan edes sivulauseen sivulauseessa.

Toinen juttu johonkin kait Moisasen viestiin, sinänsä vain pikkuseikka. Ei kai niiden pikkulappujen tulostusta varten tarvitse vuokrata konetta. On meillä sentään nyt jo 8 konetta viraston päärakennuksessa ja lisää tulee ainakin pari tänä vuonna, joten kaippa ne jollain näistä ehtii jossain välissä tekemään. Valtion byrokratiassa kaikki on hidasta. Jos sen takia ryhtyy hiukiaan repimään, on taatusti haudassa ennen aikojaan. Otetaan asiat hermostumatta ja pyritään löytämään ne narut, joista vetämällä saadaan jotain aikaan.

Ja ennen kaikkea pidän tärkeänä sitä, että yritetään luoda jotain yhdessä ja miettiä ratkaisuja yhdessä. Sooloilu saattaa onnistuessaan olla nappijuttu, mutta sen riskit ovat suuret, varsinkin jos ja kun kaikki sooloilevat. Yhdessä luotu tulos on pysyvä ja turhaan räpellykseen kuluu paljon vähemmän aikaa yhteensä.

Esimerkkinä edellisestä. Olin juuri Kajaanissa seminaarissa, jossa yhdeksän VAXia käyttävää ( tai aikovaa ) museota päätti ryhtyä luomaan museoille yhteistä kuva- ja esinejärjestelmää. Kustannukset jaetaan tasan ja jo ensi vuonna ryhdytään järjestelmien toteutukseen. MV lähtenee mukaan. Tämä lähti siitä, että museot olivat ymmärtäneet suunnittelun vaatiman ajan ja siinä hukattavat resurssit, jos kukin touhuaa yksikseen. Homma on loistava. Siinä on ilmeisesti ainakin MV:n osalta huomiotava myös kaivauslöydöt - ja sitä myötä yhteys kaivauksen dokumentointi-tilanteeseen kentällä. Uskon tänään tulevaisuuteen huomattavasti lujemmin kuin toissapäivänä. Tulkaatteen kaikki mukaan tekin bonelaiset.

av

Msg: #72. 29 Apr 89, 15:49:0
From: Markus Hiekkanen To: Timo Jussila

Silti. Nokkimisia on kaiken aikaa ja se on pomojen tapa hoitaa asioita ei-pomon suuntiin olipa kuinka ihana pomo tahansa. Toistan vielä vielä vielä: pankaa jäitä hattuun ja jättäkää nuo iänikuiset Kamalaa-kun-toi-toimistopäällikkö-x-on-hirvee-kun-ei-se-tajua-kuinka-viisaan-ajatuksen-MINÄ-keksin. Jos jollakin niin asiat valtiossa menevät ajan kanssa eteenpäin.

Aivan varma en ole olisiko kannattanut sinun ja JM:n sinänsä antoisaa keskustelua sellaisenaan tuoda foorumille. Tuntuu, että siitä olisi voinut laatia kooste ja haaste paketoidumpana. Sikäli kuin tätä Lahden kisakansaa tuntee, niin keskustelustanne voi repiä herkullisia mutta asiattomia detaljeja yleiseen käytäväjuoruiluun, jonka juoruilun siivet taatusti yltävät niihin korviin, joiden välissä suhtautuminen kenttäkoneisiin entisestään lukkiutuu juorujen analysoinnin jälkeen. Ja sitten itketään taas.
Punaista Vappua! Markus

Msg: #73. 29 Apr 89, 16:04:1
From: Markus Hiekkanen To: Anne Vikkula

Se on tutkimuspoliittinen jollain tavoin tuo keertomusjuttu. Mutta vähäpätöisempi tai sanotaanko merkityksettömämpi. En tiedä vieläkään mihin niitä yhteenvetoja tarvitaan, kvartsien määrän voi laskea vaikka sormin, tuloksen merkityksellisyys on kääntäen verrannnollinen ajan käyttöön. Julkaisun puolella asia on eri. Kaivauksesta tuntuu olevan parasta tulostaa arkistoaktiksi sen mitä tehtiin ja sen mitä nähtiin. muu on periferiaa?

Tuo museoiden yhteistoiminta on hieno. mutta etskö sitä suunnitelmallisuutta tai sen edellytyksiä ole vuosia rakentanut mv:ssa? Miksi turhaan sen aliarvioit

Kun on ongelma, se on määritettävä ja keinot sen ratkaisuun suunniteltava. Siispä sinä mv:n tietohallinnon bossina voisit hyvin nostaa tämän nyt tulleen Kenttäkone ja kasarmi -probleeman esille vaikkapatuossa yhteisesiintymisideassasi tai sen pohjalta. Kannattaneeko hosua ennen ensi kesää, mutta etkö voisi kerätä alustuksenpitäjiä jonkinmoisen ryhmän (vaikka lähtien Timosta, Jukasta ja itsestäsi ja parista kolmesta muusta), joille antaisit kesän ajaksi tehtävän rakentaa täsmällinen 15 min esitys kukin omalta rajatulta kenttäteemaltaan atkn siunauksesta ihan yksinkertaisella systeemillä, jossa toisena poolina on käytetty menetelmä, siis se turhanaikainen, sen ajankäyttö ja rahanmenot, ja taas toisena poolina sama menetlmä rakennettuna sähkön varaan. Kaikki ilman tärinöitä ja tärkeilyjä. Kutsu eri sortin herroille ja nareille, kesto yksi aamu- tai iltapäivä.

Tämän naivihkon ehdotuksen teen, koska uskon kuitenkin johtotehtävissä työskentelevien tiettyyn rationaalisuuteen, vaikka muuta monesti toivotaankin

Markus

Msg: #74. 30 Apr 89, 15:10:3
From: Anne Vikkula To: Markus Hiekkanen

Joo, pidetään vaan, mutta ei enää tänä keväänä ( saako meikä pitää joskus pienen loman, saako? ). Mutta edelleenikin olen sitä mieltä, että ensin on määriteltävä tutkimuksen tavoitteet. Ei sitä kannata puhua rationalisoinnista, kun vastaus on, että rationalisoidaan tekemällä vähemmän ja pyrkimällä vähempään. Ja nyt sitten ensi vuotta varten aloitetaan tästä asiasta puhuminen heti syksyllä eikä viime hetkessä keväällä, jotta jäisi vähän aikaa maanitella ja kierrellä ja silleen...

av

Msg: #75. 30 Apr 89, 18:29:0
From: Markus Hiekkanen To: Anne Vikkula

Halaus ja vappua, Anne!. Kuule, tuli tuosta mieleeni, että koskas olet viimeksi pitänyt loman? Eikö sinun olisi aika vähän irroittaa, koppla av, niinhän?

Mutta ei sillä tietokone ja kasarmi tilaisuudella kyllä mielestäni tarvi olla sen kummemmin tutkimuksen tavoitteiden kanssa tekemistä tai ainakaan niiden liitto ei ole niin ehdoton, etteikö voisi repiä erilleen. Kysymyksessä on erään ammatissa ja työoloissa olevan epäkohdan tunnistamisesta ja poistamisesta. Se voidaan rajata pikkupaketiksi, joka ei pidä olla suuri. Juuri sen takia, että niin monessa asiassa päätetään ensin päättään joistain jumaluuden syvistä olemuksista ennenkuin voidaan käsitellä arkipäiväistä työolosuhdeongelmaa, niin moni asia jää toivottoman takkuamisen ja suunpieksännän asteelle.

Kun pitäis ajaa sen Timon kuvaama auto Lahteen (saaterin hyvä esimerkki muuten) niin kannattaa opetella ajamaan autoa ja ajaa se auto Lahteen. Ei kannata pohtia Suomen kevyen ja raskaan tieliikenteen kehityspäämääriä ratakuljetusten liiketalouskapasiteetin lisääntymisen aiheuttamassa kommunikaatioverkkooptimoinnissa 2035-luvulla.

Marks

Msg: #76. 30 Apr 89, 21:33:1
From: Jouko Loikkanenas To: Markus Hiekkanen

Krhm. Krhm. öööö. Nythän on niin että Lahten tie on yksi valtakuntamme pää väyliä taloutellisessa - ei niinkään sisvistuksellisessä- mielessä. Päästäkseen lahteen Ei tavitse enään pompuutella, vaan tekniikasta johtumattomat pomput on siloteltu ainakin Saab- tai BMW -merkkisten hankilöitymä autojen ulottumattomiin. Hyviä huomioita!

P.S. Auto 100 v.!!

Msg: #77. 30 Apr 89, 22:26:2
From: Anne Vikkula To: Markus Hiekkanen

Niin, mutta jos on menossa Mäntsälään, niin miksi ajaa Lahteen? Eli siin näin ne sanoo. Meillä pitää olla vastaus.

av

Msg: #78. 30 Apr 89, 22:45:2
From: Markus Hiekkanen To: Jouko Loikkanenas

Ei ei ei ja ei ja vielä kerta ei: on aivan varmaan Lahdentiellä sisvistuksellista merkitusta, sillä sitä pitkin liikkuu Lahden kisamonttukansa kisamontusta toiseen syömässä poltettua makkaraa ja milläs Lahden kisakansa muuten neekereille sivistyksen näyttäisi.

Muuten olen yks yhteen kanssasi samaa mieltä

Marksu

Msg: #79. 30 Apr 89, 22:48:3
From: Markus Hiekkanen To: Anne Vikkula

Lahteen tai Mäntsälään, sama toi, kunhan kruisaillaan, molempiin voi ajaa tai muihin paikkoihin. Näissä ei ole kyse päämääristä niin paljon että pitäisi ottaa ne silmämääriksi. Siis mitkä, kadotin ajatukse

Markus

Msg: #80. 1 Jan 80, 11:48:4
From: Timo Jussila To: Anne Vikkula


> Kun esitin epäileväni jossain tietokoneen tuottamaan ajansäästöä
> tein sen siksi, että vertasin nykyiseen kaivaustulosten
> vaatimustasoon. Kaivauksenjohtajan tulee siis tuottaa luettelo,
> liimata valokuvat, kehystää diat, luetteloida ne sekä kirjoittaa...

Tietokone on TYÖKALU, apuväline. Käsittääkseni Jukka haluaisi tietokoneen avulla välttyä ilmaistöiltä, jota kireä budjetti saattaa tuoda muassaan.Tietokoneen, automaattisen tiedonkäsittelyn, avulla haluaisimme yrittää rationalisoida juuri näitä pakollisia rutiineita. Eli pyrimme tekemään valokuva ja löytöluettelot tietokoneen avulla. Ja kuten Jukka totesi, suurimman hyödyn tästä saa, jos tietokone on heti alusta lähtien dokumentointityössä mukana, jolloin vältämme saman tiedon monenkertaisen kirjaamisen. Tällöin keskeisessä asemassa on taskutietokone (mistä meillä nimen omaan Jukan kanssa oli puhetta), koska sillä voidaan vaaitusten ja löytöjen ja valokuvien tiedot syöttää koneeseen heti kentällä.

Tämä ei ole aivan turhaa puhetta, koska tästä on jo olemassa käytännön kokemusta. Se, miten tämän mahdollisesti saavutettavan ylimääräisen hyödyn käyttää on jokaisen oma asia. Tarkennetaanko dokumentointia, esim löytöjen osalta, vai ulosmitataanko hyöty ajan säästönä, siihen en ota kantaa. Se, että tästä rationalisoinnista saadaan sivutuotteena tietokanta, josta voi sopivan ohjelman avulla tulostaa tilastoja ja karttoja on nyt kääntynyt koko idean vastaiseksi tekijäksi! (kärjistän taas, okei okei). Voimme toki rakentaa ohjelmat siten ,että näitä ylimääräisiä kotkotuksia ei voi käyttää. Mutta tk:n kenttäkäytön perusidea on helpottaa ja nopeuttaa työtä rationalisoimalla rutiininomaisia dokumentointi- ja raportointitöitä!Miten muuten laitetta hyödynnämme, se on sitten taas toinen juttu.

> pidän tärkeänä sitä, että yritetään luoda jotain yhdessä
> ja miettiä ratkaisuja yhdessä. Sooloilu saattaa onnistuessaan
> olla nappijuttu, mutta sen riskit ovat suuret, varsinkin
> jos ja kun kaikki sooloilevat. Yhdessä luotu tulos on pysyvä...

PC / taskukone ohjelmineen ON HENKIL\KOHTAINEN TYÖKALU. Se on nimen omaan "sooloilua varten". Jokainen kaivauksen johtaja SOOLOILEE kynällä ja paperilla / kalvoilla / pusseilla omalla kaivauksellaan. Jos hän sitten pyrkii hoitamaan harkintansa ja kykyjensä mukaan henkilökohtaiset työnsä eri kokoisilla Personal Computereilla, niin MITÄ haittaa siitä systeemille on? Varsinkin, jos hän perustelee toimintansa ja kustannukset ovat prosentin tai parin luokkaa kokonaisbudjetista.

Nyt kysymys minun ja Jukan keskustelussa ei ollut RAKENTAA / TUPUTTAA / LUODA mitään yhteistä järjestelmää tai kaiken jyräväävää systeemiä,vaan yksinkertaisesti pyrkiä käyttämään erästä työkalua hyväksi rutiinitöiden suorittamiseen. Kysymys tk:n kenttäkäytöstä ei ole poliittinen tms. (ei ollut ainakaan tarkoitus) vaan ainoastaan käytännöllinen, praktinen! Poliittiseksi homma kääntyy siinä vaiheessa kun alamme pohtia, mikä on kaivauksen johtajan oikeus ja velvollisuus päättää hänelle uskotun työn suoritustavoista ja niistä välineistä, joita hän työssään käyttää saavuttaakseen annetut tavoitteet hänelle uskotun rahamäärän turvin.

Siis mikä on kaivauksen johtajan asema! Kuten Jukka totesi, on hänen tasoiselle FM:lle turhauttavaa, että häneen ei luoteta tässä asiassa, vaan jokaiseen vähäpätöiseenkin asiaan on saatava "diktaattorin" lupa, vaikka asian merkitys ei kaivauksen kannalta ole suuri. Miten voidaan kuvitellakkaan, että kaivaukset hoidettaisiin koulutetun ja kouliintuneen FM-kannan turvin, jos heille ei anneta oikeutta käyttää omaa harkintaansa kaivauksen suorittamiseen Esimiehen antaman tavoitteen saavuttamiseen.

Msg: #81. 1 Jan 80, 13:36:5
From: Timo Jussila To: Anne Vikkula


> Valtion byrokratiassa kaikki on hidasta. Jos sen takia ryhtyy
> hiukiaan repimään, on taatusti haudassa ennen aikojaan.
> Otetaan asiat hermostumatta ja pyritään löytämään ne narut,
> joista vetämällä saadaan jotain aikaan.


Ja ennen kaikkea Tämä tk:n eli ATK:n hyödyntäminen on ollut akuutti asia ainakin kolme vuotta. Mutta onko sitä byrokratiaa väkisin ylläpidettävä aina kenttä tasolle asti? Ja Yhdessä tässä on pyritty Jukan aloitteesta toimimaan, toinen toistemme kokemuksista oppia ottaen tk:n käyttämisestä kentällä. Myönnän, että olen ollut "liian innokas" omien kokemusteni markkinoija takavuosina, jolloin takapakkia on tullut. Mutta jos en olisi aikoinaan sooloillut (mistä ei liene kovin pahaa sanottu, ainakaan minulle, eikä liioin siitä haittaa systeemille), niin enpä tässä naputtelisi.

Kaivauksella jokainen k-johtaja on sitten yksin, kehittäen itseään ja työtään. On selvää, että ei tämä tietokoneen käyttö ole järin tärkeä asia Suomen tai Viraston arkeologiassa ja tärkeämpääkin pohdittavaa on esimiehillämme. Siis miksemme silloin Jukan kanssa omalla vaatimattomalla tavallamme oisi hieman kehittää ja tutkia käytännön kysymyksiä kaivauksen tiedonhallinnan saralla, kun meillä on siihen taidolliset ja tiedolliset edellytykset. Ei huvittaisi jäädä polkemaan paikoilleen alalla, johon on perehtynyt ja johon tuntee mielenkiintoa.
Yhdessä voimme sitten osallistua jonkin kokonaisjärjestelmän kehittämiseen viraston tarpeisiin, omien henkilökohtaisten kokemustemme luomalla tiedolla ja taidolla. Tyhjästä ei voi kehittää mitään yhdessäkään. Kukin meistä kuitenkin - Personal Computerilla tai ilman - kehittää oman työtapansa ja menetelmänsä. Emme siis ole pyrkineet sooloilemalla kehittämään valmista pakettia muiden sitomiseksi, vaan ainoastaan hoitamaan oman kaivaustyömme rationalisoinnin henkilökohtaisella tasolla samalla ajatellen myös mahdollisia kaivauksen jälkeisiä tutkimuksellisia tehtäviä kaivaukselta kerätyn materiaalin parissa.

Vaxi-systeemit ovat jo sitten kokonaisjärjestelmän suunnittelua, jossa henkilökohtaiset tarpeet alistetaan yhteisen hyvän / pahan alle. Mutta tehkääpä ATK-kaivausjärjestelmä CAD:eineen ja Videoineen. Tälläisen kokonaisjärjestelmän rakentelu vaatii yhteistyötä. Jäämmekö siis odottamaan tätä kaikessa vaatimattomuudessamma. Pitääkö kaikki saada valmiina ylhäältä ojennettuna? Tietenkin jos sooloilumme aiheuttaa yleistä sekasortoa ja taloudellista vahinkoa, niin silloin kokeilumme ja työtapamme ovat vääriä. Onko "sooloilumme" arkipäiväisen laajennetun taskulaskimen kanssa siis pahasta? Miten voimme palvella yhteistä hyvää? Itsellemme ja omalle (kenttä-) työllemme osaamme kyllä hyötyä tuottaa....

Msg: #82. 1 Jan 80, 14:21:5
From: Timo Jussila To: Markus Hiekkanen


> jättäkää nuo iänikuiset Kamalaa-kun-toi-toimistopäällikkö-x-on-hirvee-kun
> ei-se-tajua-kuinka-viisaan-ajatuksen-MINÄ-keksin. Jos jollakin
> niin asiat valtiossa menevät ajan kanssa eteenpäin.

Joo. Tottapa totta. Mutta pomojen haukkuminen kuuluu pomojen luontaisetuihin. Aina on alaiset pomoja haukkuneet, varsinkin hierarkkisissa systemeissä. Ja mikäpä on haukkuessa! En minä - suoraan sanottuna - hauku enkä näe Jukan haukuissa suoraa Paulan henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä, vaan pomoon - järjestelmään - kohdistuvaa murinaa, ja kenties oman epäselvän ja epävarman aseman aiheuttamaa "tuskaa".

Minun näkökulmani tässä asiassa on sammakon. En kykene asettumaan tsto. pomon asemaan, koska en tiedä kaikkea mitä hän tietää. Pomo on puun ja kuoren välissä. Mutta osaako pomo asettua minun tai Jukan asemaan? Tietääkö hän meidän ongelmistamme? Aikamoisessa raossa on myös kaivauksen johtaja. Ja jos tosiaan keksimme mielestämme viisaan ajatuksen, niin pitääkö sen soveltamisen mahdollisuuden käydä jokaista yksityiskohtaans myöten läpi koko virkatie ja byrokratian labyrintti. Kas kun emme "viisasta ajatusta" edellytä kaikkien nieltäväksi.

Se siitä sosialismista ja kolhoosin rakentamisesta. KisaMontussa kun voi olla individualistejakin.... Elagu Vaba Eesti. Tehkäämme työtä Gorbatshovilais Jeltsiniläisessä hengessä. Ka kun kolhoosi ei tuota niin annetaan lehmä yksityisille. (Plääh tätä se wappu teettää, menee revisionismiksi ja äpyilyksi koko repliikki. Sorry, otanpa lisää kaljaa.) Glu. Glu Glu Glu.... ööök. glu glu ääh.....

No Peli jatkuu! Tuo Pomon asema Wirastossa on altis sättimiselle, kun pomo valitaan "hämärin" arkeologisin eli tiäteellisin perustein ikuiseen virkaan. Ei ole pomon syy, että hän ei ole juristi-ekonomi-upseeri, eli johtotehtäviin koulutettu. Siis pomo pomoksi ikäänkuin pystymetsästä henkilöstöhallintoon.... Ja sitten tämä nykynuoriso jupisto on niin pirun äreätä ja itsetietoista sakkia! Heistä ei ole piiskattu turhaa itseluottamusta kansakoulun penkillä, vaan -perkelation- peruskoulun turvottamia rääväsuita, jotka tahtoo ITE tehdä ja toimia. Eikä enään auktoriteetteja kunnoiteta.... Eikä enään osata olla diplomaattisia, ja juonittelijoita asioiden eteenpäin viennissä. Minkä myönnän. Asiat voisi toki paremminkin hoitaa....

Msg: #83. 1 Jan 80, 14:49:0
From: Timo Jussila To: Anne Vikkula


> Mutta edelleenikin
> olen sitä mieltä, että ensin on määriteltävä tutkimuksen
> tavoitteet. Ei sitä kannata puhua rationalisoinnista, kun...

Aivan. Tavoitteet määrätään. Mutta se miten ja millä välinien tavoitteet saavutetaan..... Josko vaikka käyttämällä vaaituskojetta, paperj lappuja, autoa, taskulaskinta, kirjoituskonetta, pelkkaa, ämpäriä .... tietokonetta.Ja mitäpä omien töiden rationalisoinnista kannattaa loputtomasti vain puhua. Sitä ikäänkuin itse kukin pyrkii tekemään työnsä hyvin ja tehokkaasti kukin näkemystensä ja kykyjensä mukaan. Kun siis tavoitteet on määrätty / asetettu. Waan sitten toinen juttu, joka tässä keskustelun tuoksinassa on litistynyt tietokonemurikan alle, on tämä ilmaistöiden tekeminen! Mitäpä siitä. Tästäkin asiasta liikkuu kaikenlaisia Juttuja, mitä kaikka kukakin on pakosta tai vapaaehtoisesti Ilman palkkaa virastolle tehnyt. Kokemuksia?

Msg: #84. 1 Jan 80, 14:58:2
From: Timo Jussila To: Markus Hiekkanen

JOS tietokone integroidaan virallisesti jokaisen kaivauksen kalustoon , niin kyse on sitten systeemistä eli järjestelmästä, jossa pitää olla myös vastaan ottava puoli eli keskustietokanta etc... Piirturit ja kartta dokumenttisysteemit. Ja vaikkapa muutenkin, niin silloin katseet pitää kääntää Koulutuslaitoksen puoleen eli Arkeologian laitoksen opetukseen . Opetetaan vaaituskoneen käyttö ja dokumentointi paperille /muoville. Mutta miten piinpalalle? Kouluttaako virasto?Tässä mielessä on kyse laajasta ja hankalasta asiasta, jolloin jäitäkin voi hatussaan pitää. Mutta kuka haluaa aivonsa jäädyttää.

Vaan sanompa edelleenkin, että alunperinhän tämä jupina lähti Jukan halusta käyttää omaan työhönsä omia itse oppimiaan taitoja ja haluamiaan välineitä kaikkien hyödyksi.... ja mikä on hänen päätösvaltansa kaivauksen johtajana ja mikä on pomon rooli tässä rojektissa.....Pieni ja simppeli asia, josta ei saisi probleema tulla. Koko Kansan järjestelmät on sitten toinen juttu. Tehdään se työ kuitenkin. L\ydöt dokumentoidaan ja luettelot tehdän. Jos joku sen katsoo tekevänsä kätevämmin koneella niin so what. Eikä tässä ollut ongelmana muuta kuin se, että hölmöpäisyyttään (sorry Jukka, ei pahalla) hän meni pyytelemään köyhänä miehenä lupaa, jotta siihen olisi voinut panna jonkun TVH:n tms. pennosia, kun ei hällä itellään ole tuohta sijoittaa etukäteen. Mulla ei tässä asiassa ole ongelmia, koska mulla on omasta takaa vehkeet, ja niinpä ei viimekesänä kukaan murissut mun tietokoneen kenttäkäytöstä, kun panin omat nappulat tiskiin, ja kyllä sitten myös hyödyn omaan taskuun. Kaikki olivat mitä tyytyväisimpiä. Budjetit alitettiin ja tavoitteet saavutettiin, ynnä vielä jotain extra tutkimuksia.

Hippis.

Msg: #85. 1 May 89, 15:53:4
From: Timo Jussila To: Markus Hiekkanen


> Aivan varma en ole olisiko kannattanut sinun ja
> JM:n sinänsä antoisaa keskustelua sellaisenaan tuoda foorumille. Tuntuu,
> että siitä olisi voinut laatia kooste ja haaste paketoidumpana.
> Sikäli kuin tätä Lahden kisakansaa tuntee, niin keskustelustanne
> voi repiä herkullisia mutta asiattomia detaljeja yleiseen...

Jaa. Tehty mikä tehty. Sillä mielellä, että täällä käy messuja lukemassa vain tietyt ihmiset, jotka kyllä osaavat suhtautua meitin rähinöihin. Jos täällä kävisi enempi sakkia, niin en ehkä noita juttuja olisi julkistanut Nämä keskusteluthan on tavallaan epäkeskusteluja, kun toista ihmistä ei näe, ja kirjoittaminen on hidasta.. Näkyy väkisinkin menevän melkomoiseksi kiivailuksi, mutta opetellaan.

Ja mikäpä tällä porukalla on kiivailla, kun kuitenkin jotenkin tunnemme toisemme ja ymmärrämme tämän keskustelun irroitteluksi, eikä toisen runttaamiseksi. Se vain vähän jurppii, että näkyy Annella olevan melko tuuliset oltavat meidän "sammakoitten" höykytyksessä, mutta onneksi Markus on tullut "liennyttelemään" ja osoittelemaan meille radikaaleille kaapin paikkaa... Mutta Mitäpä Näistä. Onpahan nyt joutunut vähän edes ajattelemaan asiaa myös Annen kannalta, eli että jossain on joku kokonaisuus..... Tuolla meille niin suuren Kukkulan takana, joka kokeneimmille on vain pieni mätäs. Ja sitten aina tämä kapea-aiheinen keskustelu saa piirteitä, että käsiteltävä asia on maailman tärkein, ja on vain mustaa ja valkoista, mutta olkoon niin. Tällä välineellä on vaikea muolimoita syleillä. Toivottavasti kuitenkin hauskaa piisaa ja nahka parkkiintuu.

Msg: #86. 1 May 89, 22:51:5
From: Jukka Moisanen To: Markus Hiekkanen

Oikein Markus! Meiltä puuttuu asiatietoa ja tilastoja. Tätä tarkoitankin "näytöllä". Tietokoneen käyttöä kentällä on seurattava, laadittava sen pohjalta kustannusarviot ja vertailtava niitä muihin työtapoihin. Tällä tavoin huomaamme varmasti, että on tilanteita, joissa tietokone ehdottomasti on järkevin ja taloudellisin työväline ja toisaalta löydämme ne tapaukset, jolloin tietokoneen käyttö on tarpeetonta ja kallista joko sen takia, että se on turhan järeä laite tai että sen käyttö ei juuri siinä tilanteessa tuota parasta hyötyä. Tietokone on työväline siinä kuin mikä muu tahansa. Samalla tavalla on vertailtava esimerkiksi sitä, kannattaako kaivausaluetta kenties täytättää kymmenellä kaivajalla kahden päivän ajan vai kutsua paikalle kone, joka tekee sen muutemassa tunnissa tietyllä markkamäärällä.

Työvälineen ja sen käyttäjän välillä on sellainen ero, että edellinen helpottaa tehtävän suoritusta ja edellinen on keksinyt sen, miten se sen tekee. Tietokone on kasa yhteenpantua metallia ja muovia: käyttäjä ottaa siitä hyödyn irti jos osaa. Yst. terv.

JM

Msg: #87. 1 May 89, 22:59:5
From: Jukka Moisanen To: Anne Vikkula

Anne hyvä, se pikkulappusten tulostus oli esimerkki. Se vain kuvaa mielestäni niin mukavasti sitä kustannusten säästöä, joka voidaan saada aikaan. Sivumennen sanoen, ei niiden lappusten tulostamisen takia kannata konetta vuokrata edes siinä tapauksessa, ettei virastolla olisi koneen konetta. Ohjelma on nimittäin minun itseni tekemä ja toistaiseksi sitä ei ole levitelty sen kummemmin. Tämä sinällään simppeli ohjelma (jonka jokainen vähänkin ohjelmointia tunteva voi väsätä kasaan johonkin muotoon hyvinkin helposti) on vain sattumalta tullut ilmeiseen tarpeeseen. Ne jotka ovat siitä tienneet ovat sen perään kyselleet ja sitä käyttäneet. Monen on turha tehdä samaa ohjelmointityötä, vaan tässäkin työnjako voi hyödyttää monta ja säästää monen hermoja. Kun tätä ohjelmaa on tässä viimeaikoina taas kyselty, ehdottaisinkin sitä, että se asennettaisiin viraston koneisiin niin, että se olisi jokaisen halukkaan tarpeen vaatiessa hyödynnettävissä. Muuallahan siitä ei ole mitään hyötyä, ja virastolle se ajanmittaan voi säästää rahassa laskettuna melkoisia summia.

Terv. JM

Msg: #88. 1 May 89, 23:05:3
From: Jukka Moisanen To: Markus Hiekkanen

Kuinkahan kauan sitä jaksaa kulkea pissi sukassa viraston käytävillä? Viittaisin tässä taas vaihteen vuoksi tähän jossain välissä käytyyn johtaja ja johtamistapakeskusteluun. Virasto voitaisiin minun mielestäni rinnastaa mihin tahansa liikemaailman innovatiivisuutta vaativalla alalla toimivaan yritykseen, jonka menestys riippuu sen työntekijöiden kekseliäisyydestä. Tällaisen yrityksen johtajan pahin virhe on pyrkiä tietämään kaikki paremmin kuin muut. Toisaalta tälläisen yrityksen ainoa pääoma on siinä yrityksessä työskentelevät ihmiset. Ilman sä aivoja sinänsä nerokkaat pomot joutuvat pian huomaamaan kyvyttäömyytensä toimia. Mutta tämähän ei tietysti koske valtion virastoa, eihän....?

JM

Msg: #89. 1 May 89, 23:10:4
From: Jukka Moisanen To: Markus Hiekkanen

Kuinka moni aikoo käyttää tietokonetta kentällä? En kai ole ainut? Tarkoituksenani on tämän kesän aikana kerätä tietoa siitä, mihin konetta kentällä käytän, kuinka kauan ja milloin (päivällä vai töiden jälkeen). Samalla yritän hahmottaa sitä, kuinka paljon aikaa kuluu ohjelmistojen ja laitteiden ylläpitoon ja mitä ovat laitteen käytön todelliset kustannukset verrattuna eri asioihin (vertailutapoja lienee monta ja niitä on varmaankin käytettävä rinnatusten). Mitään suurempaa kalabaliikkia ei ymmärtääkseni edes ole syytä aloittaa ilman, että on jotain konkreettista numeraalista tilastotietoa (sehän täyttää kvantitatiivisen tieteentradion vaatimuksen ja on monella tapaa "objektiivista"). Tunnekuohuilut johtuvat lähinnä siitä periaatteellisesta kysymyksestä, kuinka paljon omia varoja on uhrattava työnteossa. Jos rahaa olisi kylliksi eivätkä elämän realiteetit painaisi niin paljon, niin ilmaiseksihan jokainen meistä näitä hommia tekisi! Siinä sitä säästyisi rahoittajien varat ja lakimiehetkin olisivat pitkästä aikaa tyytyväisiä! Vai mitä....?

JM

Msg: #90. 1 May 89, 23:24:1
From: Jukka Moisanen To: Timo Jussila

Toivon todellakin, että tämä keskustelu ei ole pahastuttanut kenenkään mieltä. Kuten Timo on jo todennut, tämä aihe on yksi niitä murusia suuressa ruokapyödässä. Omasta mielestäni tämä on ollut jopa jossakin määrin antoisaa. Vasta kohta nämä "maisterinpaperini" saavana vihreänä raakileena (oma arvioni, verratkaa sitä sitten Timon sinänsä mairittelevaan arvioon muutema messu sitten) minun on ollut suorastaan hulvattoman hauskaa osallistua tähän jo monet kaivaukset ja maailmanmurrokset läpikäyneittein konkareiden keskusteluun. Typerintä olisi, jos tämän keskustelun jäliltä viraston käytävillä kaikuisi kyräilevä mutina. Pomot ovat aina arvostelun kohteena, mutta se on pomon paikka. Ja päätöksensä seurakset on kestettävä.

JM

Msg: #91. 2 May 89, 20:49:4
From: Anne Vikkula To: Markus Hiekkanen

Tarkoitin sanoa, että jos on matkamääräys Mäntsälään ( tai Vantaalle ) niin voi toki ajaa Lahteen, jos omaksi ilokseen sen haluaa tehdä. Mutta itse maksaa viulut, ajaa sitten Borschella tai hevoskyydillä.

av

Msg: #92. 2 May 89, 20:55:4
From: Anne Vikkula To: Jukka Moisanen

Jukka pieni, ymmärsin hyvin se olevan vain esimerkki. Minä vaan joudun koko ajan miettimään, mitä ne pomot sanoo vastaan, kun niille menee jotain esittämään. Tarkoituksenani oli sanoa, että älä vaan tuota heitä Eddulle tai Paulalle esimerkiksi tietoneen tarpeellisuudesta. Ja heitä nyt aluksi se ohjelmasi esim. Bonen file-alueelle, jos se kerran on julkisesti käytettävissä. Kyllä sen tietysti voi viraston koneisiin panna, eipähän vaan ole tullut esille aiemmin. Vai olisiko sitä pitänyt tulla oikein pyytelemään...

. av

Msg: #93. 2 May 89, 20:59:5
From: Anne Vikkula To: Jukka Moisanen

Meillä on käytössä Rapola-projektille ostettu Zenith-salkkumikro, joka tietysti lähtee myös kentällä. Siksi se hankittiinkin. Lähinnä sinne tullaan tekemään kaivausmuistiinpanoja ( tekst. käs. ), SOARia tutkaillaan. Ja modeemi on myös mukana. Eli aion lähettää mahdolliset printattavat hommat sillä virastoon tulostettavaksi laserilla, lähinnä lehdistötiedot-teet.

av

Msg: #94. 2 May 89, 21:03:0
From: Anne Vikkula To: Jukka Moisanen

Kuten myös isottelevien alaisten ( ! ). Hauskaa on ollut mullakin. av

Msg: #95. 2 May 89, 22:11:0
From: Jukka Moisanen To: Anne Vikkula

Anne hyvä, senhän takia minä sen esimerkin tänne paninkin. Paulalle ja Eddulle sitä ei tässä vaiheessa toki pidä esittää. Ymmärrän minäkin jotain oikean foorumin valinnasta (eli siitä, missä tilanteessa pitää tietyn tasoisia asioita ilmoittaa tietyn tasoisille ihmisille). JM

Msg: #96. 3 May 89, 22:05:4
From: Markus Hiekkanen To: Timo Jussila

Joo, rauhaa vaan, peace on earth vaikka veren maku suussa. En kai olisi pitänyt moitiskella teitä kissan tuomisesta temppelinharjalle, mutta olisipa kuitenkin. En tarkoittanut, että boksin lukijat välttämättä tai siis joku heistä pahansuopaisuuttaan meneisi ja kertoisi (kertoisi mitä?) vaan että tästä jutusta voi irroittaa herkkupaloja käytäväjuttuihin ja niillä on taipumu muodostua ikäviksi. Tässä alkutalvesta oli kuulevinani jotain sen suuntaista: kaikui korviini kuinka tässä uudessa boksissa hirveästi haukutaan toisia ja museovirastoa. Lueskelin sitten aikanaan näitä tarinoita ja hm, no juttua oli mutta mitä sitten. Ja itse olen tuossa huhupesässä kuulklut ja ehkä oppinutkin jotain.

Mutta asia on kuin sanot: antaa ajan parkita porukkaa

Markus

Msg: #97. 3 May 89, 22:12:5
From: Markus Hiekkanen To: Jukka Moisanen

Niin on. Kun teit viimekesänä hommia tk:lla niin merkitsitkö tekemäsi muistiin vai teetkö sen vasta tänä kesänä. Millä tavalla ne vertailumateriaalit syntyvät? Jukka? Timo? Anne?

kysyvä markus

Msg: #98. 3 May 89, 22:15:5
From: Markus Hiekkanen To: Jukka Moisanen

Voidaanhan se virasto rinnastaa vaikka käytävällään pisivään työntekijäänsä tai Harmaakallon linnaan jos halu on. Siis voidaanhan sitä rinnastaa siis voidaanhan sitä rinnastaa

Tässä vapun jälkeisessä arjessa (mites muuten menee jengillä? Äitienpäivä lähestyy!) on kuitenkin niin että virasto on mitä on ja tulee olemaan sitä mitä ihmisensä olivat he sitten pisi sukassa käytävillä hiippailevia tai pisi sukassa huoneissaan lymyilevissä virkailijoissa. Erottaako niitä loppujen lopuksi muu kuin ovi?

Jos nyt yritän sanoa mitä t'yritän sanoa niin se on se, että pura yksi probleemi kerrallaan, vaikka. Rakenna vaikka se kenttäkone-järjestelmä museoviraston kenttäarkeologisen toiminnan sisäään. Sen tekemisen jälkeen on virastolla yksi edellytys lähempänä olla jarjellisesti toimiva yksikkö. Mutta huomaa sana edellytys. Ihmisistä en huoli puhua

Markus

Msg: #99. 3 May 89, 22:24:2
From: Markus Hiekkanen To: Jukka Moisanen

Tuosat tunnekuohuilusta omien rahojen käytöstä. Voisitko ottaa sen sillä tavalla, että kyse on investoinnista ja harkitusta riskinotosta tulevaisuuteen samalla tavoin kuin tehdään yksityisissä liikelaitoksissa?Tai ei edes laitoksissa vaan jokainen yhden miehen tai naisen nyrkkipajakin niin joutuu tekemään. Selvästi on niin, että museovirastossa on ihmisiä ilman vähintäkään halua kenttäkonekäyttöihin tai erityisesti rahanmenoon sellaisiin. Mutta kun asia väkisin menee läpi, usko tai älä, niin kyllä loppujen lopuksi idean keksijä on muualla kuin kentällä. Se on sen pomonaseman siunaus

Itselläni tuo Toshiba kulkee jatkuvasti mukana niin, että en ihan enää pidä relevanttina kysymystä otanko kentalle vai enkö. Se kuuluu minuun kuin oikea tai vasen sukka

Vastaan kuitenkin: minä otan.

Markus

Msg: #100. 3 May 89, 23:26:0
From: Markus Hiekkanen To: Jukka Moisanen

Aivan, ei tätä diskussiota kyllä tosissaan voi käydä. Sitäpaitsi itse en tässä vallattomassa tarinassa pysy mukana enkä muista kuka mitäskin sanoi. Näitä viestejä on tälläkin kanavalla juuri nyt paljon. Vapustako se johtuu?

Markus

Msg: #101. 3 May 89, 23:29:0
From: Markus Hiekkanen To: Anne Vikkula

puhutaanko periaatteista vai käytännöstä. Ollaan nyt siis vaihteeksi käytännöss

Markus

Msg: #102. 4 May 89, 15:51:3
From: Jukka Moisanen To: Markus Hiekkanen

Viime kesänä tietokone oli kentällä museoviraston kannalta luontoisetuna, kun kerran itse väsäsin graduani vapaa-aikoina. Kirjoittelin sitten siinä myös raporttini valmiiksi, kun kohdalle sattui niin paljon yksinkertainen juttu.

Siinä en ymmärtänyt kelloa katsella, mutta kai siihen muuteman tunnin työ upposi. Varsinaista seurantaa on sitten tarkoitus tehdä tänä kesänä kokonaan toiselta pohjalta. En tiedä, kuka mahtaa rahdata koneensa mukanaan minun lisäkseni, mutta tätä vertailumateriaalia olisi toki hyvä saada.

JM

Msg: #103. 4 May 89, 15:55:5
From: Jukka Moisanen To: Markus Hiekkanen

Jotenkin minulle on kyllä ollut selvää se, että virasto on juuri yhtä kuin ihmiset, jotka siellä tekevät työtään. Tämän keskustelun kuluessa ja näitä kommentteja kirjoittaessani tämä premissi on ollut pohjalla. Mutta kuten olen jo aikaisemminkiin todennut, viestintä on pirun vaikeaa, ja se mitä tarkoitit sanoa ei välttämättä ole se, mitä vastaanottaja ymmärtää sinun tarkoittaneen. Juuri tästä syystä pahat puheet, jotka alkavat keskustelun tiimoilta, ovat naurettavia, jos ymmärrätte...

JM

Msg: #104. 4 May 89, 15:59:0
From: Jukka Moisanen To: Markus Hiekkanen

Liikeyrityksen toimintaperiaatteisiin kuuluu voiton tuottaminen. Sijoitukset ja investoinnit "tulevaisuuteen" perustuvat (tai ainakin niiden pitäisi perustua) hallittuun riskinottoon. Tässä kyseisessä tapauksessa Museovirasto toimii ikään kuin yltiöovela liikeyritys: sehän panee sijoitukset ja investoinnit muiden maksettaviksi ja laskee korjaavansa niiden hyödyn sitten myöhemmin itselleen. Se, että aion nyt joka tapauksessa raahata koneeni mukaan, pitäisi olla minulle itselleni riittävä sijoitus. Se että käytän konetta museoviraston systeemien luomiseen, ei pitäisi kuulua enää minun rahoituksenipiiriin. Hyvää liikeyritystä ei johdeta sijoittamalla sen varoja toisen yrityksen tuotekehittelyyn.

JM

Msg: #105. 4 May 89, 22:38:1
From: Markus Hiekkanen To: Jukka Moisanen

Aivan, ne pahat puheet ovat minustakin naurettavia, mutta tiedän myös pahasta kokemuskesta näiden ihmisten piirissä, joista muodostuu pölyvirasto, että ne vaikuttavat ihmisten ratkaisuihin: he tekevät päätöksiään monesdti huhujen, eivät tiedon perusteella

Toivottavasti olen väärässä ja maalailen typerän mustiavärejä

Markus

Msg: #106. 4 May 89, 22:43:4
From: Markus Hiekkanen To: Jukka Moisanen

Ehkä asia on noin ja tulee pitää ankaran periaatteellisena. En kuitenkaan voi välttyä vaikutelmalta, että jakosi on giljotiini, joka leikkaa mielivaltaisesta kohdasta ja että teet kuitenkin puoliksi in (katselen Atlantiksen lähtöä ja ihmettelen, kuinka paljon siinä törsätään kaikkea mahdollista) .

Enpä tiedä, on kai tässä kysymys siitä, mihin identifioituu ja mitä yrittää rakentaa. Jos museovirasto on kilpailijasi niin kannattaako sille satsatra sitten senkään vertaa, että ottaa koneensa mukaan kentälle. Kannattaako sinne museovciuraston kentälle mennä lainkaan, sillä halvallahan silloin myyt tietosi ja taitosi kilpailevalle yritykselle?

Markus

Msg: #108. 5 May 89, 20:49:0
From: Anne Vikkula To: Markus Hiekkanen

Ihan maanläheisesti ja käytännössä. av

Msg: #109. 5 May 89, 20:53:1
From: Anne Vikkula To: Jukka Moisanen

Älä ihmeessä käytä konettasi museoviraston systeemien luomiseen. Niitä tehdessä täytyy olla kaikkien mukana. Tee itsellesi. Mutta hämmästytttävää mielestäni on, jos pidät museovirastoa kilpailevana yrityksenä. Olen aina ajatellut, että se minkä virasto vaatii, tehdään virastolle. Muu on itseä ja omaa tutkimusta varten, sen kautta koko tiedeyhteisöä ja lopulta suurta yleisöä varten. Lopputulos on epävarma, joten siinä on otettava omia riskejä. Ja satsattava niin välineiden kuin oman ajankin suhteen. Itse olen hankkinut aikanaan lähes puhtaasti kaivauksia varten mm. kameran, bussolin ja jopa auton, ja tietokoneenikin on hyödyntänyt kyllä museovirastoa, joskin suurimman osan teen duunikoneella. Enkä ole tuntenut, että MV käyttää minua hyödykseen. Koska teen omaksi ilokseni. Tai tein silloin kun vielä oli johonkin aikaa. Tässä mielessä MV on paitsi työnantaja myös yhteistyökumppani, ja niin haluan ajatella eteenkin päin. Uskon myös, että positiivinen suhtautuminen vie asioita enemmän eteenpäin kuin ikuinen kyräily ja epäily.

Sinisilmäisenä ja kirkasotsaisena, vikkula

Msg: #111. 6 May 89, 19:35:1
From: Jukka Moisanen To: Anne Vikkula

Taisi olla hieman epämääräinen tämä edeltänyt messuni, mutta osan siitä voi kyllä panna edellisiltana nautiskeltujen oluiden jälkivaikutuksen pääksi. Mikäs kilpailija Museovirasto minulle on. Täällä on vain tullut käytetyksi runsain määrin liike-elämäanalogioita, ja ehkä niiden käyttö saa nyt riittää toistaiseksi. TArkoitukseni oli jotenkin vain ilmaista se, että kun nyt kerran olen tehnyt sen valinnan, että otan oman koneeni mukaan kentälle (siis kustannan koneen käytön itse), olen tehnyt sen olettaen, että varmistanä siten välttyväni ilmaistöistä.

Olen siis laskenut koneen käytön tuottavan minulle enemmän hyötyä kuin ilmaiseksi tehtyjen jälkitöiden. Tämä on ollut perusteluni sille, että käytän omaa konettani kiistatta museovirastolle kuuluvien töiden suorittamiseen. Periaatteenani on silti se, että töiden teettäjän kontolla on myös töistä syntyvien kustannusten kattaminen. Mutta periaatteet ovat tunnetusti joustavia, ja tässä tapauksessa olen siis valinnut kahdesta (joka tapauksessa ilmeisen vääjäämättömästi omalle kohdalleni koituvien) kustannuksesta sen, joka minulle mielestäni tuottaa suuremman hyödyn siihen sijoittamiini rahoihin ja aikaan verrattuna. En koe museovirastoa kilpailijana, mutta onnistuessaan konekokeiluni tuottaa tietotaitoa, jolla on selvää rahallista arvoa. Museovirasto ei ole suostuvainen sijoittamaan rahaa tämän tietotaidon tuottamiseen, mutta jatkaessani mahdollisesti töitä samassa virastossa hyötyy siitä joka tapauksessa.

Tässä on ontuvan kilpailutilannevertaukseni pohja, mutta korostan taas, että se tietotaito, joka koneen käytöstä syntyy, on minun päässäni, minkä vuoksi koen mielekkääksi kuluttaa siihen omia resurssejani siitä huolimatta, että se sotii aiemmin kuvattua periaatettani vastaan. Tämä keskustelu ei oikein tunnu tästä edistyvän. Meidän on erotettava toisistaan byrokratia, johtamistapa ja varsinainen käytäntö. Alan jossain määrin olla kuiviin ammennettu aihetta "kuka ja kenen kustannuksella minne ja kenen päätöksellä". Voisimme puhua vähitellen käytännöstä:antaa toisillemme vihjeitä ja kokemuksia koneen käytöstä ja herätellä uusia ideoita.

Emme ole luomassa kokonaisjärjestelmiä museovirastolle, siitä voimme puhua muissa yhteyksissä. Jussilan määritelmän mukaan on syytä keskittyä siihen PERSONAL COMPUTERIIN ja omiin käyttösovellutuksiin. Annenkaan ei siten tarvitse toppuutella ja olla säikkynä uusien"kokonaisjärjestelmäosien" syntymisestä hajoittamaan ATK-suunnittelua virastossa!

JM

Msg: #112. 7 May 89, 16:50:4
From: Anne Vikkula To: Jukka Moisanen

Jep! Ei tämä keskustelu tästä enää taida muuksi muuttua, joten samaa mieltä olen siirtymisestä maanläheisempiin ( heh, heh ) puuhiin. Mutta vielä vähän: en minä mistään ole säikkynyt, olkoon se itse kunkin omalla kontolla, missä määrin haluaa käyttää "yhteiskunnan varoja" omiin tohelluksiinsa. Olen vaan huolissani siitä, että aikaa kuluu sellaisten systeemien kehittämiseen, joista tulevaisuudessa ei ole hyötyä. Hyötyä on toki kokemuksen saamisesta, mutta kuten sanoit, se on lähinnä omaa hyötyä. Organisaatio, tässä tapauksessa museovirasto tai ehkäpä koko arkeologia, hyötyy siitä vain siinä tapauksessa, että haluaa hyötyä. Ja että se on ylipäätään kykenevä sitä hyödyntämään. Eli toivoisin, että energiaa voitaisiin jotenkin koota yhteen. Yksin en pysty tekemään sitä, mitä koko museovirasto odottaa, eikä se olisi mielekästäkään. Mutta mitä enemmän käytetään aikaa"sooloiluun", sitä kaukaisemmaksi ajautuu päämäärän saavuttaminen. Mutta voinhan heittää aina hanskat naulaan ja antaa mennä...

av

Msg: #113. 8 May 89, 10:16:5
From: Ari Siiriainen To: Jukka Moisanen

Olipa mielenkiintoinen joskin outo tuo keskustelunne tk:sta kentalla.

Vanha Ari-seta muistaa sijoittaneensa pari ensimmaista museovirastolta (muinaistieteelliselta toimikunnalta) nostamaansa palkkaa erilaisten kaivauksilla tarvittavien valineiden (kamera mm) hankintaan. Tietokone ei kait viela ole aivan valttamaton kapistus, joten sita kayttakoon ne joilla on siihen varaa ja taitoa; muut olkoot kateellisia ja keratkoon fyrkkaa omaan koneeseensa ja opetelkoot siivella valmiuksia.

Sinua ilmeisesti jurppii se, etta teet ilmaiseksi tyota josta museovirasto sitten ikaankuin varkain hyatyy. Mutta niin kai kaikki mita museoviraston tyossa opit omaan nuppiisi koituu joskus "ilmaiseksi" hyodyksi niin museovirastolle kuin muillekin, mm. kolleegoillesi virastossa ja muualla. Se kaiketi kuuluu tyon luonteeseen, ethan voi ammattitaitoasi taysin itsellesi omia ja ulosmitata kaikkea rahassa. Niin etta siita tk vain kentalle ja museovirastoa auttamaan oikeille poluille! Sitten kun tk kuuluu rutiiniin kentalla sitten voit pullistella ja kehua olleesi kova jatka ja pioneeri

Ari

Msg: #114. 8 May 89, 20:25:2
From: Markus Hiekkanen To: Anne Vikkula

Keskustelu näyttää palautuneen alkuunsa: yksilölliseen loukkaantumiseen yhteisen edun nimissä. Onkohan tämä sitä Robert Crumbin aikanaan kaipaamaa privatisoitua kollektivismia
Suunta on kuitenkin sama kuin ennen: puuhaillaan itse kukin omilla leluillamme. Nämä ovat ylimenokauden kuohuja
Markus

Msg: #115. 8 May 89, 20:51:1
From: Markus Hiekkanen To: Timo Jussila

Suoraan sanoen en usko tämän nykynuorison olevan yhtään sen äreämpää ja itsetietoisempaa kuin kansakoulua hinkanneet. Samanlaisia hinteliä myötäilijöitä ja jeesmiehiä/naiksia kuin ennenkin. Samat pomojen haukkumiset takanapäin ja ruskeat kielet edessä. Ei minulle kannata vakuutella joulupukin olemassaoloa

Sitten se toinen juttu kun ihmettelet, pitääkö joka helvetin nippeliasia mennä kaiken byrokratian läpi memnnäkseen läpi. Niin näyttää. Mutta jos niin on niin ei siinä auta kitinä vaan viileä ammatillinen ote. joka kyllä minultakin puuttuu, ts. se on haave

Toukokuu menee liian nopeasti ohi korvien.

markus

Msg: #116. 8 May 89, 20:56:5
From: Markus Hiekkanen To: Timo Jussila

Kysyit vappupäivänä ilmaistöistä ihmisten kokemuksia. No, minkäslaisiaolet saanut vastauksia? Ja mitä ne kertovat?

Mitä esimerkiksi kertoo hiljaisuus?

hyshysmarkjus

Msg: #117. 8 May 89, 21:04:5
From: Jukka Moisanen To: Anne Vikkula

Pitäisiköhän keskustella vaikkapa kesän aikana boxin kautta siitä, miten synergiareservit saataisiin tämän systeemisuunnittelun taakse, niin ettei yhden tarvitsisi tuntea Tantaloksen tuskia sen takia. Hanskojen heittäminen naulaan olisi loppujen lopuksi vanhinko. JM

Msg: #118. 8 May 89, 21:07:1
From: Jukka Moisanen To: Ari Siiriainen

TAitaa tämä aihe vielä jatkua, vaikka jo muuta lupailinkin. Olenkin jo pitkään miettinyt sitä, että maailman on täytynyt muuttua (tai ainakin ihmisten) viimeisten vuosikymmenten aikana. Tunnen kaikesta kiinnostuksestani ja kokeilunhalustani huolimatta kylmät taloudelliset realiteetit niskassani. En yksinkertaisesti voi perustaa talouttani niin epäitsekkäälle ajatukselle, että uhraisin parin ensimmäisen kesäkuukauden palkkani työvälineiden hankkimiseen. Sitä rahaa ovat norkoilemassa ruokakauppiaat, asuntokauppiaat, vaatekauppiaat yms. kauppiaat.

Lisäksi siitä on ulosmitattava varat työttömien kuukausien elämiseen. Viiden-kuudenkymmenen tuhanne välille jäävät vuositulot eivät annan aihetta hurrailla tai ainakin pakottavat katsomaan mihin rahansa sijoittaa. Nämä elämän realiteetit ovat varmasti olleet toisenlaisia joskus pari vuosikymmentä sitten. Näin ainakin, jos uskoo tosissaan siihen kuvaan. jonka useat "vanhan polven" tutkijat antavat. Toinen mahdollisuus on se, että monilla on ollut takanaan suuri perintö tai rikkaiden vanhempien tuki turvaamassa elämän perustarpeet niin että tutkija on voinut keskittyä rauhassa oman elämäntapansa toteuttamiseen. VAlitettavasti kohdallani ei ole näin. Mutta kuten sanottu, olen jo tehnyt päätöksiäni, ja päätynyt juuri esimerkiksi sinun havaintoosi, että on tapoja, joilla sijoitettu raha tuottaa suurimman hyvityksen verrattuna sitten niihin tapoihin, joita on vaihtoehtoisesti tarjolla.

JM

Msg: #119. 8 May 89, 22:22:3
From: Anne Vikkula To: Jukka Moisanen

Eipä vaan ole vielä ilmaantunut muita koneen kentälle viejiä kuin sinä, Markus ja minä, tietysti mukana olevine porukoineen. Ja onhan sitten ne seinien sisällä kesänsä viettäjät, jotka voivat ottaa kantaa, siis kesän aikana. Mietitään! av

Msg: #120. 8 May 89, 22:25:5
From: Anne Vikkula To: Markus Hiekkanen

Kun näitä nyt tässä peräänkuulutetaan, niin täytyypä tunnustaa, että ilmaistöitä - siis kaivauskertomuksen liitteineen vaatimia pakollisia hommia - en ole 15 vuoteen tehnyt kuin ehkä yhteensä pari viikkoa. Sen sijaan olen kyllä tehnyt omasta mielenkiinnostani kaivauksiin liittyviä räpelöintejä, joita enemmän tai vähemmän tuloksekkaasti olen sitten liitellyt joko kertomukseen tai muualle. Mutta tunnustan myös, että jotain hommia on kesken, koska on annettu uusia tehtäviä, eikä aikaa jälkitöihin ole ollut ollenkaan, ei siis edes ilmaiseksi vaikka tekisi. av

Msg: #121. 8 May 89, 23:16:2
From: Markus Hiekkanen To: Jukka Moisanen

Hupsista, kylläpäs löysitkin raon. En ole tietenkään lähestulkoonkaanArin aikalainen näinä menneinä tutkijoina, monen vuoden päässä pikemmin. Mutta helposti pomppasi mieleeni, kuinka iisiä oli 70-lla mennä rankan nervisläisen jälkityöpäivän jälkeen Manalaan, sen kabinettiin, tilata välikyljys lisukkein ja runsaasti olutta. Ei se tehnyt tiukkaakaan. Ja varaa oli koko loppuilta ottaa rutkut ohimoille

Niitä kyljyksiä olen kyllä sitten myöhemmin maksellut (tuo kyljys on eufemismi) enkä välttämättä tiedä, mitä hyötyä niistä kaivauksille oli, jos oli tarkoituskaan

Kepeämpää se aika kuitenkin oli, vaikka olivat samat puutteet ja samat kauppiaat niskassa kuin sinulla nyt. Olipa miten hyvänsä, ei yksityistä "etua" voi repiä irti yhteisestä.Jollakin lailla ne imuroidaan ja muutamien vuosien kuluttua ei kukaan muista mistä ne saatiin. Silloin on monta, jotka kaikki väittävät olleensa pioneereja ennen muita.

Kameraa en kyllä ostanut mutta jotain muuta rompetta kyllä. Niistä ehkä jotain vielä ajelehtii nerviksen varastoissa, ehkä. Niihin en saanut rahaa rikkailta sukulaiisilta, mutta en kyllä pidä aiheellisenaalkaa kyynelehtiä, kuinka uhrauduin kiittämättömän museoviraston takia. Tämä arkeolgia kun on minulle ollut enemmän nautinto kuin työ, mikä ei tietenkään ole asia, jota tulisi julkisesti toitottaa.

En tiedä, kaikki kunnia periaatteellisuudellesi ja tämän päi-vän arkitietoisuudellesi, mutta jotenkin en osaa olla samalla linjallakanssasi. Pikemminkin diagonaalisesti.

markus