Kaivaus: PIEKSÄMÄKI


Msg: #38. 29 Jul 89, 17:03:2
From: Timo Jussila To: All & Arkeologit

Tulin pieksämäeltä. Kaivaus loppui. En valit. ole päässyt boxiin sieltä käsin, koska kämppämme puhelintilanne ei sitä sallinut. Kaikki kaukopuhelimet toimivat kolikolla... Ja sitten vika viikolla, kun pitkällisen prosessoinnin jälkeen olisin saanut käyttööni lähimailta kaukopuhelintöpselin, totesin vieneeni motikkajohdon kotiin... Kaivauksmme majoitustaso: HYVÄ+. Tiilitalo kauniin järven rannalla, hiekkabiitsi, sauna, veneet, kaikki mukavuudet, kesy varis, täysihoito iltapalaa ja eväitä myöden, rauhaa, mustikkamaita etc....Miksi tyytyä vähempään? Olemmehan ammatiksemme työtätekeviä. Savonlinnan museo tunnustaa Arkeologit ihmisiksi! Tämä asian vierestä, mutta tärkeänä taustatietona.Jatkuu seur. messussa.

Msg: #39. 29 Jul 89, 17:14:2
From: Timo Jussila To: Timo Jussila

Pieksämäen Kahvikiven kivi(?)kautisen asuin(?)paikan kaivaus kesti 2 viikkoa ja lystin kustansi lähes kokonaan Pieksämäen maalaiskunta. Organisointi hoitui Savonlinnan museon toimesta ja majoitus ynnä huolto Partaharjun toimintakeskuksen kautta. Aloite kaivauksille tuli Partaharjun taholta, koska he halusivat kokeilla "kaivausleirin" toimivuutta ja sen jatkojalostusmahdollisuuksia toimintansa laajaentamisessa. Maalaiskunta taas havittelee mainetta ja matkailua. Kaivaus oli siis "kaivausleiri", jossa työntekijät olivat vapaaehtoisia. Alunperin oli tarkoitu, että Partaharju rahastaisi leiristä ja organisoisi kaivausen ohelle täyteohjelmaa illoiksi ja viikonlopuiksi (leikkejä ynnä esitelmiä ja demoja etc.). Tämä homma meni kuitenkin poskelleen, koska markkinointi ja organisointi jostain syystä meni täysin poskelleen, parhaaseen suomalaiseen junttitapaan. Eli innostus ja tohina suuri talvella, kun tarttis tehdä jotain, niin kukaan ei ole tietävinäänkään asiasta. No Mikkelin Maakunta Arkeoloogi pani lopulta viimehetkessä Partaharjun ja Kunnan tapeille sananmukaisesti turpiin, ja opetti, että näillä asioilla ei pelleillä. Lopputulos oli se, että muutamaa päivää ennen kaivausta Leena Läänin-Lehtinen teki lehdistötiedotteet asiasta (Mikä piti olla muiden osapuolien huoli), ja sai partaharjulta majoituksen ilmaiseksi, ynnä täysihoitosapuskarahat kaikille kunnalta, koska maksavia kaivajia ei voitaisi ohjelman ymss. puutteessa ottaa. Ja asiasta kiinnostuneita kaivajia tuli! Pieni parin rivin maininta parissa Savon päälehdessä tuotti yllättävän sadon! Tulijoita olisi ollut vaikka huru. Kaikkia ei voitu ottaa, majoitustilojen ja "kaivaus- monttutilojen" ynnä rahan puutteessa. Kaivaja porukka vaihtui viikon päästä osin. Pari alkuviikon kaivajaa tuli vielä erikseen viimeisiksi päiviksi töihin. Kaivaina oli pari opettajaa, mutta muut olivat eri alojen opiskelijoita ja koululaisiakin. Kentällä meillä oli motivoituneita kaivajia kerrallaan 6-9 kipaletta.Kaivajat siis tekivät työtä ruoka- ja asuntopalkalla. Ja perkele, kun niitä ei tahtonut saada illalla pois montulta...Meillä oli likasentyön tekijöinä kaksi kunnan työntekijää. Kaivaus pedattiin ja kartoitettiin ja osutettiin mehevään asuinpaikankohtaan ennen varsinaista leiriä. Vehtasin paikalla kolme päivää ennen kaivausta, joten leiriläiset pääsivät heti löytämisen iloon käsiksi.Iltaisin Leena piti ex-tempore esityksiä ja demoja väelle (minä myös), ynnä excursioita esihistoria-aiheesta. Tämä vaatimaton ja loppujen lopuksi tosi hätäisesti ponkaistu kokeilu osoitti, että ideaa KANNATTAA kehittää edelleen, ja että tämän tyyppisillä kaivauksilla on vankat mahdolliuudet tulevaisuudessa! Jo vielä pannaan Matkailu- ja Markkinointialan ammattilaiset asialle, niin homman pitäisi toimia. Arkeologin rooli on vain konsultoida ja hoitaa homma teknisesti kotiin. Tämä myös todettiin. Onhan näitä kaivausleirin tapaisia työmaita ulkomailla! Ja kohta myös suomessa.

Tärkeä asema "kaivausleirin" ja muunkin rahansaannin ja sponsoroinnin järjestämisessä on LEHDISTÖLLÄ eli julkisuudella. Älkää vierastako sopuleita, vaan koittakaa saada heitit kierrokseenn!! Ei arkeologialle tipu rahaa jos sitä pidetään salatieteenä. Positiivinen Popularisointi ja uutisointi on Tärkeätä! Kaivausleiri-idea on myös sitä.

Msg: #40. 31 Jul 89, 10:21:0
From: Timo Jussila To: All

PEli jatkuu... (Valitan edellisen viestin sekavuutta, näppis ja luumu pätkii.) Kaivoimme P:mäellä 3 x 10 metrin siivun asuinpaikasta. Monttu oli muinaisen rannan ja ison siirtolohkarejärkäleen välisellä n. 6 m leveällä rantakerrostumalla. Koekuopituksessa asp todettiin hyvin suppeaksi , kaikkiaan n. 30 x 15 m:n alueelle tiiviisti sijoittuen. Kulttuurikerros on paikalla hyvin vahva ja paksu ja loppuu kuin leikaten alueen laidoilla. Asp-aluetta reunustaa suuret maakivet, jotka kartalta katsoen kauniisti rajaavat asuinpaikan. Kaivauskohdalla alkoivat löydöt het kättelyssä turpeen alta, ja löytökerrosta jatkui 50 cm:n syvyydelle. Kvartsia tuli niin maan perkeleesti. Keramiikkaa vähän ja sekin pieninä murusina. Pöljän-Jysmän tyyppiä, joukossa muutama reunapala. Ja sitten tuli myös vähäsen tiivistä, paksuseinäistä, kivimurskasekoitteista kampaleimoin ja painantein koristeltua keramiikkaa. Luuta oli koko alue väärällään pinnasta pohjaan, voisi sanoa paikoin maalajia luumaaksi.Mutta kaivajien murheeksi tavanomaiset runsaat ja muhkeat saviastianpalat jäivät löytymättä. Viimeisenä päivänä pohjaa rapsuteltaessa ja profiilia kaadettaessa löytyi syy (??) keramiikan poissaoloon. Alueen keskellä, osittain profiilikaistan alla oli iso laakea n. 1 x 2 m:n maakivi (1-15 cm mineraalimaan pinnan alla). Kiven kupeesta syvältä ongimme muhkeita kvartsilohkareita, nyrkinkokoisista pään kokoisiin murikoihin. Iskettyjä raaka-aine kvartseja! Ja profiilin alta paljastui maakivestä muikea kvartsisuoni 70 * 30 cm, jossa näkyi louhinnan jälkiä.Ehkäpä osutimme kaivauksen asuinpaikan Kvartsintyöstö Kombinaattiin.Kvartseja poimimme: 3944 kpl, joukossa esineitä, joita ei vielä eroteltu.Keramiikkaa poimimme 544 kpl, joista valta-osa asbestisekotteisia muruja.Luusta otimme talteen vain sormenpäänkokoiset ja suuremmat: 1102 kpl. Kvartsimatsku on siis runsas ja tarkasti mitattu. Jos joku tarvii, niin tässä olis kvartsipajaehdokas vapaasti hyödynnettävissä.

Msg: #41. 31 Jul 89, 10:43:4
From: Timo Jussila To: All

Peli jatkuu taas... POimimme löydöt talteen n. +-15 cm:n tarkkuudella eli jalan tarkkuudella.Löydöt naputimme taskutieturiin paikan päällä. Löytö minigrip pussiin ja pussin päälle löytönumero. Löytämistahti oli n. 120-180 löytöä päivässä, ja kone olisi vastaanottanut 200 löytöä kerrallaan. Illalla kämpillä löytötiedot huruttelivat PC:hen ja SOAR:iin.Vaikeuksia ei ollut. Homma sujui kuin tanssi, eikä minun tarvinnut puuttua koko ruljanssiin, sen jälkeen kun sen kerran selitin eräälle fiksulle lukiolaistyölle, jolla oli ennestään tietokonekokemusta. Tämä taskusysteemin vaivattomuus oli Rapola projektin ansiota. Tack Tack vaan. Eli hankaluudet olivat siellä ja sinne ne myös jäivät. Näin Rapolassa, koska siellä KEHITETTIIN systeemiä, eli lähes päivittäin tein muutoksia ja parannuksia systeemin lukuisiin ohjelmiin ja työvaiheisiin. Ja muutos ohjelmassa saa aikaan ketjureaktion ohjelman muissa osissa, ja tämän huomaa usein vasta käytössä tilttailuna ja sekoiluna. Tämä on väistämättä kehitystyön ainainen haitta. Mutta P:mäellä käytettiinkin sitten hiottua valmista tauhkaa ilman muutoksia ja ongelmia. Oliko järkeä ottaa löydöt nuin tarkasti (30 cm alalta)?? Kysymykseen ei voinut vastata ennen kaivauksen loppua! Oletimme tutkivamme asumusta (lievä laakea painanne), vaan emme ehkä tutkineetkaan. Eli asumuksen toiminta-alojen ja rakenteiden tarkka sijoittaminen olisi edellyttänyt tarkkaa dokua (aikaa kun oli). Mutta nyt Kartta-Soarin kvartsikartta peittää kivikohtia lukuunottamatta yhtenä mattona koko kaivausalueen. Luut ovat kartalla kuin haulikolla ammuttuna, samoin keramiikan murut. Jäljelle jää vain kvartsien tarkka luokittelu ja niiden sijoittuminen, jolloin voisi ehkä erottua eri tyyppisiä työstöpaikkoja. Vaan vem vet mikä on milloinkin hyödykästä. Jälkeenpäin sitten kyllä löytyy tietäjiä, kun paskat on jo housussa. Se siitä asuinpaikasta. Suppea mesta olisi helppo tutkia kokonaisuudessaan, jolloin saisi kivan ja täyden kuvan tuon ajan asuinpaikan rakenteesta ja toiminnasta, mutta eihän tässä maassa kivikautta kukaan tutki... Joka perkeleen projekti ja projektin raakile myllää Hämeen rautakautisia peltoja, ellei sitten Varsinais-Suomen tai Satakunnan kurjia kiveskasoja. Kovin on painottunutta tutkimus ja opetus tässä maassa!