Sekalaiset: intelligentsija


Msg: #30. 26 Feb 89, 10:14:3
From: Anne Vikkula To: All

Erään kapakkakeskustelun pohjalta: Mehän kaikki tiedämme kuuluvamme (?) ns. intelligentsijaan, joka suomeksi lienee älymystö tai lukeneisto. Nyt on esitetty, että taitava käsityöläinen joka hallitsee alansa mennen tullen, olisi myös luettava intelligentsijaan.Mielestäni sanojen arvoa ei kuitenkaan pitäisi ryhtyä häivyttämään sillä, että pikkuhiljaa laajennetaan niiden merkitystä. Käsitykseni mukaan intelligentsijaan vaaditaan1) monipuolinen opiskelemalla tai elämän koulussa saatu tieto ja taito2) kyky hyödyntää hankkimaansa tietoa ja taitoa3) valmius ja halu hyödyntää kykyjään kansakunnan, yhteiskunnan, ihmiskunnan, ylipäätään elämän kehittämiseksi ja parantamiseksi sekä TODELLA MYÖS KÄYTÄNN\SSÄ TEHDÄ NIIN. Eli siis nähdä metsä puilta. Mitä mieltä ollaan?????

vikkula

Msg: #31. 26 Feb 89, 10:49:3
From: Tuija Kirkinen To: Anne Vikkula

Minkä luettelemistasi kolmesta kriteeristä hyvä käsityöläinen jättää täyttämättä?

Msg: #33. 26 Feb 89, 20:51:1
From: Anne Vikkula To: Tuija Kirkinen

Hyvä käsityöläinen ei välttämättä jätä täyttämättä mitään esittämistäni kriteereistä. Usein vaan on niin, että käsityöläinen pitää jipponsa salaisuutena tai korkeintaan kertoon ne jollekin uskotulle "oppipojalleen", jolloin saavutettu tieto ei koidu yleiseksi eduksi. Tämä ei tietenkään koske ollenkaan kaikkia käsityöläisiä. Lisäksi käsityöläisten tieto ja taito on usein hyvin yksipuolista siinä mielessä, että siitä sitten tuotettaisiin jotain ulospäin. Ja huomaa, tarkoitukseni ei suinkaan ollut esittää, että me tutkijat ym. "lukeneet" olisimme sitä intelligentsijaa sen enempää. Me harvoin täytämme ne kriteerit, joita esitin. Pyrkimykseni oli sanoa, että ei vesitetä sanoja, vaan annetaan niiden pitää merkityksensä.

vikkula

Msg: #35. 26 Feb 89, 22:29:2
From: Anne Vikkula To: Tuija Kirkinen

Kauhea ajatus väärinymmärtämisen peikosta hiipi mieleeni, ja piti ryhtyä tarkentamaan edellistä viestiäni. Suinkaan en tarkoittanut, että pitäisin käsityöläisiä jotenkin huonompina kuin ko. intelligentsija. Päinvastoin, olen aina suuresti ihaillut ja kadehtinut käden työn taitajia. Ja ilman muuta pidän suuresti arvossa kaikkia ammatteja ( ainakin melkein ), kunhan vaan se mitä tehdään, tehdään hyvin. Merkitystä ei ole sillä onko perheenemäntä, timpuri tms. ammattilainen. Se ns. intelligentsija saattaa sitäpaisti olla äärimmäisen raivostuttavaa. Toisaalta ei ole olemassa yksiselitteisiä rajoja, joilla suljetaan ihmiset lokeroihin. Pyrin vain määrittelemään, mitä itse tarkoitan ilmaisulla intelligentsija - oletan olevani melko lähellä sen alkuperäistä merkitystä. Siitäkin voidaan olla eri mieltä, kuten sanojen merkityksestä yleensä. Siitä taasen päästäänkin toiseen asiaan eli sanojen määrittelemiseen yleensä. Nykyisin käytetään sanoja hyvin erilaisiin tarkoituksiin, mikä toisaalta rikastuttaa kieltä, toisaalta vaikeuttaa kommunikaatiota. Olisi mielestäni hyvin tärkeää, että kirjoituksissa pyrittäisiin jollain lailla määrittelemään, mitä vähänkin poikkeavilla sanoilla ja sanayhteyksillä on tarkoitettu. Sehän ei takaa ajatuksen perillemenoa, mutta ehkä edesauttaa kuitenkin. Lopuksi, ettei viimeisintäkään väärinkäsitystä syntyisi !!!!! Itse en suinkaan lue kuuluvani intelligentsijaan. Toivoisin voivani täyttää asettamistani kriteereistä edes yhden, mutta kun ei. Tämä siksi, ettei kuviteltaisi päämääräkseni oman hännäb nostoyrityksiä. Tais taas mennä väärinkäsityksiksi, mutta ei kai sille mitään voi.

vikkula

Msg: #36. 27 Feb 89, 20:19:0
From: Tuija Kirkinen To: Anne Vikkula

Heippa taasen
Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit, mutta itseäni huvittaakseni ryhdyin saivartelemaan: teit eron käsityöläisen ja intelligentsijan välille, mutta luettelemasi kolme kohtaa eivät tätä eroa tee. Nykyään oppipoikasysteemi on todella harvinainen: käsityöläinen oppii jekkunsa esim. taideteollisessa korkeakoulussa, opistoissa jne.Lisäksi käsityöläiset itse tuskin pitävät ongelmana sitä, kuuluvatko he intelligentsijaan vai ei. Heitä kiinnostaa enemmän taiteen ja käsityön välinen raja. Arvostuksen ja filosofisten näkökulmien lisäksi tällä on myös käytännön merkitystä: verottaja kerää käsityöläisen tekemästä työstä lvv:n, mutta vastaava työ taiteilijan tekemänä on verovapaa. Mielenkiintoisinta on kai älymystön ja lukeneiston välinen ero? On muuten yllättävän hankalaa kirjoittaa tällaiseen boxiin. Lukijat löytävät viesteistä erilaisia vivahteita ja sivumerkityksiä, joista kirjoittajalla ei ole ollut aavistustakaan.

t. täysinoppinut käsityöläinen

Msg: #37. 28 Feb 89, 14:51:1
From: Anne Vikkula To: Tuija Kirkinen

Niinpä niin. Asiat on vaikea esittää siten, että ne ymmärrettäisiin oikein. Eikä vaan boxissa vaan myös tavallisessa jutustelussa. Itse en oikein ymmärrä, miksi lehdistössä on yhtäkkiä alettu tästä intelligentsijasta keskustella. Olin muutama vuosi sitten Moskovassa ja siellä oppaanani toimiva arkeologi käytti jatkuvasti sanoja intelligentsija ja labour. Itse en ollut ollenkaan tottunut tällaiseen terävään ihmisten luokitteluun, eihän Suomessa ole enää aikoihin sitä painotettu. Tietysti herra itse katsoi kuuluvansa intelligentsijaan. No, nykyisin ilmeisesti halutaan monessakin suhteessa palata hieman taaksepäin. Ehkä jossain vaiheessa on oltu liian radikaaleja ja luovuttu sellaisistakin asioista ja ajatuksista, joita vielä olisi tarvittu. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että intelligentsija-sanaa tarvittaisiin. Mutta jos sitä käytetään, täytyy sen merkityksen olla ainakin suurinpiirtein sama kaikilla. Jah, paraneekohan tämä maailma tästä.

vikkula

Msg: #38. 28 Feb 89, 15:56:0
From: Tryggve Gestrin To: Anne Vikkula

Knaske det skulle vara på sin plats med en kort resum` av ursprunget till ordet intelligentsia. Vad jag kan påminna mig, och hållande i minnet minnets skralhet, började ordet få större spridning, om det inte rentav skapades då, under Breschnev-eran i Ryssland. I alla fall fick det då den betydelse man numera oftast förknippar med ordet, d.v.s. en akademiskt utbildad regimkritiker. Då ordet skapades, hade det en närmast pejorativ innebörd, och användes endast av regimens försvarare, men det anammades mycket snabbt av de personer, vilka ursprungligen varit avsedda som definierande grupp för ordet.Numera lär ordets betydelse ha förskjutits ytterligare, så att det operativa ordet i definitionen inte längre är "akademiskt utbildad", utan "regimkritiker", men den definitionen är fortfarande ett stycke från A.V:s definition.Jag tror alltså, att ordet intelligentsia (hur man än vill stava det) inte passar det begrepp A.V. definierade, utan man borde hellre använda ett annat ord. Som ersättning skulle jag vilja föreslå ordet "humanist", vilket, i den definition G.H.v.Wright ger det i sin essaysamling "Humanismen som livsåskådning", passar A.V.:s begrepp utomordentligt.

TG

Msg: #39. 1 Mar 89, 08:46:0
From: Anne Vikkula To: Tryggve Gestrin

Humanismi on oma asiansa, osittain humanistit voitaneen lukea siihen intelligentsijaan, jota tarkoitin. Määritelmieni mukaan intelligentsijaan kuuluu kyllä hyvinkin esim. teknisten alojen porukka. Jopa erittäin hyvin joissain tapauksissa.

vikkula

Msg: #41. 2 Mar 89, 15:43:5
From: Tryggve Gestrin To: Anne Vikkula

Jag använde ordet "humanist" i den bemärkelse som G.H.v. Wright använde det, nämligen en person som verkar för "människans väl" i allmänhet. En mycket vag, och kanske något pompös, definition, det skall medgivas, men var det inte något i den stilen du menade?


TG

Msg: #42. 3 Mar 89, 11:04:3
From: Anne Vikkula To: Tryggve Gestrin

Täytynee tutustua herra Wrightin määritelmiin tarkemmin, jotta osaisin sanoa, olenko hänen kanssaan samoilla linjoilla humanisti-käsitteestä. On aika jännää, että sanoilla on niin erilaiset merkitykset eri ihmisille.

vikkula