VIRRAT
ENONKOSKI-SOININKYLÄ-KILLINKOSKI
VESIHUOLTOLINJAN
MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI
2003
Timo Jussila
Kustantaja:
Virtain kaupunki
Sisältö:
Enonkoski-Lumio, Väliveden itäpuolella
Soininkylän peltoalue Soininkoski-Tatimonjoki
-välillä
Metterinjärven itäpuolinen Niemelänkankaan
alue
Kansikuva: Soininkylän peltoa joen mutkan kohdalta kuvattuna etelään kohti Koskelaa. Joki jää kuvan vasemmalle puolelle. Vesijohtolinja kulkee kuvan keskikohdan vasemmalla puolella kohti pellon takan keskellä olevaa latoa, jonka katto näkyy vaaleana.
Perustiedot
Alue Uuden vesijohdon linjauksen muinaisjäännösinventointi Virtain kaupungin Enonkosken-Soininkylän ja Killinkosken välillä, niiltä osin kuin uusi linja on rakentamatta ja kulkee muualla kuin vanha johto.
Tavoite Tarkastaa kattavasti vesijohtolinjan alue (n. 30 m leveällä vyöhykkeellä) ja paikantaa sille osuvat muinaisjäännökset.
Työaika Kenttätyöaika: 2.12. - 4.12.2003.
Kustantaja Virtain kaupunki.
Tekijä Mikroliitti Oy, Timo Jussila
Tulokset Alueelta
ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Paikannettiin 1 uusi kivikautinen laaja
asuinpaikkaa ja yksi löytöpaikka (kuonan pala ja epäm. kvartsi-iskos).
Paikannettiin 1 historiallisen ajan muinaisjäännös: juoksuhauta-alue.
Havaittiin yksi tervahauta.
Löydöt: Uudet löydöt KM 34276, kvartsi-iskoksia, ja -esineitä, kuonan pala (ei luetteloitu).
Aiemmat
Tutkimukset -
Abstarkti
Virtain kaupungin Toisveden koillispuolella on suunnitelmana vetää uutta vesijohtoa kolmessa eri maastonkohdassa kaikkiaan n. 4 km matkalla, Enonkosken ja Killinkosken välillä. Alueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa tarkastettiin kattavasti vesijohtolinjan alue. Väliveden itäpuolella vesijohtolinjaus leikkaa 1. ms. juoksuhaudan (varustus kartoitettiin peitepiirroksena). Killinkosken eteläpuolelta löytyi laaja kivikautinen asuinpaikka. Savipellossa havaittiin yli 300 m matkalla, kahdella eri korkeustasolla (n. 117 ja 113 m) kvartseja. Vesijohtolinja leikkaa asuinpaikan sen pohjoispäässä. Soininkylän peltoalueella vesijohtolinja leikkaa muinasrantatörmän parissa paikassa. Surkeista havaintomahdollisuuksista (kyntämätön heinällä oleva savipelto) huolimatta koekuopissa ei havaittu asuinpaikan merkkejä. Yhdessä kohden havaittiin pellossa kuonanpala ja epäämääräinen kvartsi-iskos. Lisäksi havaittiin linjan ulkopuolella komea 20 m halkaisialtaan oleva tervahauta Väliveden itärannalla.
Yleiskartta
1:20 000. Nettiversiossa ei ole karttoja.
Inventoinnin suoritus
Inventoinnin maastotyöt suoritettiin 2. ja 3. pv. joulukuuta 2003. Leuto sää ja lumeton maa mahdollisti inventoinnin suorituksen vielä poikkeuksellisen myöhäisenä vuodenaikana. Pilvinen ja sumuinen sää yhdessä päivän lyhyyden kanssa rajoitti kenttätyöajan klo 9.30 - 15.00 väliselle ajalle. Valokuvaaminen oli hämäryyden takia hankalaa, erityisesti metsässä, minkä huomaa kuvien rakeisuudesta ja kohinasta.
Maastotyö keskittyi tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti kolmeen vesihuoltolinjan vielä rakentamattomaan, uuteen osaan: 1) Enonkoski-Lumio -välinen alue Väliveden itäpuolella n. 1100 m matkalla maa-aluetta, 2) Soininkylän peltoalue Soininkoski-Tatimonjoki -välillä n. 1600 m matkalla, 3) Metterinjärven itäpuolinen Niemelänkankaan alue n. 1300 m matkalla, kaikkiaan 4 km matkalla.
Enonkoski-Lumio, Väliveden itäpuolella
Enonkosken länsirannalla alavaa peltoa, kivikkoista muinaisuoman pohjaa. Vain silmämääräinen pikainen havainnointi. Itärannalla suota, jonka laidalla pohjoiseen edettäessä linja leikkaa 1. ms. juoksuhaudan. Sen jälkeen kivistä ja märkää korpimetsää. Väliveden lahden pohjukassa vesijohtolinja kiertää n, 25-30 m etäisyydellä pienen korkeamman niemekkeen, jonka kärjessä on harvinaisen suurikokoinen tervahauta. Linja ei uhkaa tervahautaa. Juoksuhaudan kohdalla lienee syytä harkita linjauksen siirtämistä etelämmäksi. Ks. muinaisjäännökset: VIRRAT 44 VÄLIVESI W.
Soininkylän peltoalue Soininkoski-Tatimonjoki -välillä
Tien itäpuolella, Koskelan eteläpuolella linja kulkee muinaisrantatörmän halki pellossa. Maaperä on paikalla hienoaineksinen moreeni. Pelto oli paikalla käydessäni heinällä ja kyntämättä, joten havainnointi perustui yksinomaan kymmenkuntaan koekuoppaan, joiden antama kuva ei ole luotettava. Mitään esihistoriaan viittaavaa en kuitenkaan linjan liepeillä pellossa havainnut.
Koskelan pohjoispuolella linja kulkee pellon lakikumpareen sivuitse. Tällä kohden pelto oli kesantona ja siinä oli paikoin pellonpinta kohtalaisesti näkyvissä. Noin 5 m linjan länsipuolelta havaitsin pellon pinnassa yhden mahdollisen kvartsi-iskoksen, sekä kuonakimpaleen. Paikalle tehdyt koekuopat eivät antaneet selvyyttä löytöjen kontekstiin (Ks. löytöpaikka: Soininkylä-Koskela N). Maaperä paikalla on hiesu. Saattaa olla, että Soininkylässä on kivikautisia asuinpaikkoja rantapeltorinteiden yläosissa, tuskin kostealla ja savisemmalla rinteen juurella missä linja pääosin kulkee. Em. kohdalla linja kulkee kuitenkin lähimpänä rinteen lakea. Ei ole aivan mahdotonta, että kvartsi voisi olla peräisin hieman ylempää rinteen laella olleelta asuinpaikalta, jossa nyt on talo. Pellossa olevan kuonan todistusvoima on hankala. Pajakuonaa on kautta aikain levitetty peltoon. Toisaalta myös pelloilta löytyy kuonakeskittymiä vanhojen pajojen paikoilta tai harvinaisissa tapauksissa jopa esihistoriallisilta raudanvalmistuspaikoilta. Nyt tehdyt löydöt ovat kuitenkin siksi vähäisiä ja viitteellisiä, ja paikka välttävin havaintomahdollisuuksin tarkastettu, että mielestäni nämä löydöt eivät anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. Yleisesti on syytä kannustaa tarkastamaan Soininkylän pellot jossakin vaiheessa kun pellot ovat kynnetyt.
Tein muutamia koekuoppia linjan mutkan kohdalle, sekä tarkastelin avoimia peltoläiskäreitä sängen välistä, havaitsematta muualla alueella mitään mainittavaa. Ala-Soinin eteläpuolella linja kulkee aivan joen rannalla, alavassa ja märässä maassa, osin laidunpellossa, osin koivunäreikössä. Tämän alueen tarkastin pikaisesti ja pintapuolisesti.
Metterinjärven itäpuolinen Niemelänkankaan alue
Linja kulkee lähes koko matkalla voimajohtolinjan alla, sen länsireunassa. Kohdalla missä linja nousee pellolta Niemelänkankaan eteläpuoliselle mäenharjanteelle, linja leikkaa kivikautista asuinpaikkaa VIRRAT 43 KILLINKOSKI-KAUNELA.
Sen jälkeen linja kulkee kivisen ja savisen mäen ylitse soiseen peltolaaksoon ja nousee kiviselle Niemelänkankaalle. Niemelänkankaan etelärinteellä linjan tuntumassa on pari juuri ja juuri siedettävää tasannetta, jossa voisi kuvitella olevan varhaiskivikautinen asuinpaikka. Koekuopitus hiekkamoreenimaassa ei kuitenkaan antanut minkäänlaista merkkiä esihistoriasta. Mäen laki katsoittiin vain pintapuolisesti ja pikaisesti. Pohjoisempana linja laskee rannan tuntumaan ja yhtyy jo rakennettuun johtoon. Rannassa maaperä on kivistä ja savista, lehtimetsää ja pusikkoa, pääosin vanhaa peltoa. Mitään esihistoriaan viittaavaa en avoimissa maastonkohdissa havainnut.
Löytö- ja havaintopaikkoja
Kvartsi-iskoksen ja kuonanpalan löytöpaikka
Soininkylä-Koskela N
Pk 2214 12,
x6919 620 y2492 570,
z n. 112.
Kvartsi on pieni eikä aivan kiistaton. Löytötapahtuman kuvaus ks. teksti yllä.
Kuva: Soininkylä_Koskelasta_pohjoisee_kuonanlp.JPG
Kuvattu pohjoiseen, Koskelan pohjoispuolisen pellon eteläpäästä. Kuonan ja kvartsinlöytö-
paikka lapion kohdalta, linjan vasemmalta puolen.
Tervahauta
Pk 2214 12, x 6917 458 y 2491 552.
Väliveden itäpään etelärannalla, taloon menevän tien kupeessa.
Harjaneeen itäkärki on koverrettu isoksi tervahaudaksi.
Läpimitta lähes 20 m. Vesijohtolinja kulkee harjanteen alapuolella n. 30
etäisyydellä haudasta.
Muinaisjäännökset
VIRRAT 43 KILLINKOSKI-KAUNELA
Rauh.lk: 2
Ajoitus: kivikausi
Laji: asuinpaikka
Kartta: 2223 10
x: 6920
62 y: 2493 53 z: 115 ±2 m (alueen
keskipiste)
p: 6924
52 i:
3338 39
Tutkijat: Jussila T
2003 inventointi
Löydöt: KM 34276,
kvartsiesineitä (kaapimia 5 kpl) ja iskoksia. Diar. 10.12.03
Sijainti: Paikka
sijaitsee Virtain kirkosta 17,9 km pohjoiseen, Toisveden koiilispuolella, Ähtäriin
menevän vesireitin varrella, Killinkosken taajaman lounaispuolella, Soininjoen
ja Metterinjärven eteläpään välisellä kannaksella, Tatimonjoen itäpuolella olevalla
pellolla. Asuinpaikan eteläpää on
Soininjoen varressa olevasta Kaunelan talosta 50 m itään, tien
pohjoispuolisella pellolla (x692043, y249360), länsipää heti tien pohjoispuolella
talosta 130 m itään (x692036 y249353), pohjoispää on selvittämättä, mutta
löytöjä pellon pohjoisreunasta talosta 300 NNW. Asuinpaikka kahdella tasolla,
länteen viettävän peltorinteen yläosassa (n. 117 m mpy) ja rinteen juurella (n.
113 m mpy).
Huomiot: Pellossa on yli
300 m matkalla pesäkkeittäin runsaasti kvartseja, sekä peltorinteen yläosassa,
että rinteen juurella. Todennäköisesti paikalla on kaksi eri asutusvaihetta.
Pelto on asuinpaikan kohdalla hienoaineksista (=savista) moreenia ja alempana
lähes savea.
On
mahdollista, että asuinpaikka jatkuu vielä tien eteläpuolella, ulottuen lähemmäksi
Soininjokea. Eteläpuolinen pelto oli
paikalla käydessäni kyntämättä, enkä sitä tarkastellut lainkaan.
Asuinpaikka
saattaa jatkua pellon pohjoispuoliseen metsään, sähkölinjan alla edelleen
pohjois-luoteeseen. Kymmenkunta pientä koekuoppaa savisessa märässä maastossa,
sähkö- / vesijohtolinjan kohdalla ja liepeillä pellon pohjoispuolella, ei
antanut mitään havaintoja asuinpaikasta. Tälläisessa maaperässä ei kulttuurikerrosta
välttämättä synny ja säily havaittavissa määrin, saatika, että sellaisen voisi
havaita koekuopasta muutoin kuin suuren sattuman ansiosta, mikäli kuoppa
sattuisi osumaan jonkun syvemmällä säilyneen rakenteen kohdalle niin että se kyettäisiin
vielä kuopasta erottamaan tai että kuoppa sattuisi löydön kohdalle.
Satunnainen
tai harva (yli 2 m verkossa) systemaattinen koekuopitus on siis täysin turha
menetelmä tämän kaltaisella paikalla olevan kivikautisen asuinpaikan rajaamiseen.
Sillä saatu tulos on yhtä luotettava kuin intuitiivinen arvaus ilman mitään
kaivelua, mutta huomattavasti kalliimpi. Ainoa tapa selvittää asuinpaikan olemassaolo
tai rajaus tällä paikalla on parin viikon koekaivaus tai vaihtoehtoisesti
fosforikartoitus ja siihen liittyvä tarkempi koekuoppatutkimus.
Ennen
vesijohdon rakentamista (jolloin maata kaivetaan tai peitetään n. 6 m leveällä
linjalla) paikalla on syytä tehdä kaivaus peltoalueella ja koekaivaus pellon pohjoispuolisella
linjan alueella. Vaihtoehtoisesti metsäalueella voidaan asuinpaikkaa rajata
fosforikartoituksella. Toimenpiteet tulisi tehdä vesijohtolinjauksen paalun
1780 pohjoispuolella kys. paalusta n. 6 m pohjoiseen alkaen paalulle
1700 ja vielä tästä muutama metri pohjoiseen. Kyseessä olisi kaikkiaan n.
80 x 6 m alalla tehtävä tutkimus. Asuinpaikan karttaan merkitty laajuusarvio
perustuu pellossa havaittuihin kvartseihin.
Vesijohdon
uudelleen linjaaminen rannemmaksi (länteen) ei auta, koska asuinpaikka saattaa
jatkua hyvinkin kauas pohjoiseen Metterinjärven rantaan, jolloin uusikin
linjaus olisi joka tapauksessa tutkittava tarkemmin.
Rannansiirtymiskronologian
mukaan paikan ylemmät osat ajoittuisivat Näsijärven kuroutumisen ja
Tammerkosken puhkeamisen väliselle ajalla n. 6400-5600 eKr ja alempi osa
Näsijärven puhkeamisen jälkeiselle ajalle, n. 5600-5000 eKr. Paikka on siis
mesoliittinen. Kyseessä on laajin Virroilta tunnettu kivikauden asuinpaikka.
Maastokarttaote 1 x 1 km, 1: 10 000:
Kuva: Kaunelan_asp_panorama_keskeltä_pohjoiseen_rajaus.jpg
Kuvattu pohjoiseen alueen keskikohdan eteläpuolelta. Kuvan keskellä asuinpaikan alempi osa ja oik. laidassa ylempi osa. Vesijohtolinja sähkölinjan alla merkitty vihreällä viivalla, asinpaikan oletettu rajaus keltaisella viivalla.
Kuva: Kaunelan_asp_keskeltä_pohjoiseen.JPG
Kuvattu alueen keskikohdalta, ylemmältä tasolta pohjoiseen.
Vesijohtolinja sähkölinjan alla.
Kaavin. Vasemmassa kuvassa retusoitu terä on vasemmalla, oikeassa alhaalla. Esineen mitat ovat 20 x 19 x 9 mm, terän korkeus 3 mm.
Kuva: kvartsikaapimia: Kaunela_kaapimia.jpg
VIRRAT 44 VÄLIVESI W
Rauh.lk: 2
Ajoitus: historiallinen,
1. maailmansodan aik.
Laji: varustus,
juoksuhautoja ja linnoitteita
Kartta: 2214 12
OHTOLA
x: 6917 35 y:
2491 18 z: 102 ±2 m
p:
6921 36 i: 3335 89
Tutkijat: Jussila T
2003 inventointi
Sijainti: Paikka
sijaitsee Virtain kirkosta 14,1 km pohjoiseen. Toisveden koillispuolella olevan
Väliveden länsipuolen etelärannalla, rantasuon itäreunalla korpimetsässä ja
pienen lahdekkeen pohjukassa rannan tuntumassa olevalla matalalla kumpareella.
Eteläpää: n. x691727 y249131, pohjoispää n. x691741 y249120.
Huomiot: Juoksuhautoja,
sekä pesäkkeitä on suon laidalla n 200 m matkalla. Eteläpään juoksuhauta varsin
sortunut ja maatunut ojamaiseksi. Keskellä, missä juoksuhauta kulkee aivan suon
laidalla ja alavammassa maastossa, hauta ja pesäkkeet ovat veden täyttämiä.
Pohjoisosassa on tukikohta matalalla kumpareella, jossa paikoin hautaa on
louhittu kallioon. Pohjoisosa suhteellisen hyvin säilynyt. Paikalla kuusikkoinen
korpimetsä.
Suunniteltu
vesijohtolinja kulkee juoksuhaudan poikki aivan haudan eteläpäässä, n. 20
metriä haudan äärimmäisestä eteläpäästä pohjoiseen (paalu 350). Hauta on tällä kohden sortunut
matalaksi sammaleen peittämäksi ojaksi.
Maastokarttaote 1 x 1 km, 1 :10000
nettiversiossa ei ole karttoja
Juoksuhaudan paikka kartalla on mitattu gps:llä, sekä silmämääräisesti maastossa, huonoissa olosuhteissa ja sen tarkkuus on viitteellinen (arvio +- 20 m).
Peitepiirros: Juoksuhauta_peitepiirros.png
Liite: varustusten kuvaus
Kuvan numero viittaa peitepiirroksessa oleviin numeroihin
1 Juoksuhaudan eteläpää. Tällä kohden vesijohtolinjaus ylittää juoksuhaudan. Kuvattu etelään: JH_1_linjalla_pohjoiseen.JPG
1 Samasta paikasta kuin yllä, kuvattuna pohjoiseen: JH_1_linjalla_pohjoiseen.JPG
2 Vedellä täyttynyttä juoksuhautaa, kuvattuna etelään: JH_2_etelään.JPG, JH_2_länteen.JPG
3 Vedellä täyttynyt korsukuoppa, kuvattu länteen: JH_3_länteen.JPG
4 Pesäke, kuvattu länteen: JH_4_länteen.JPG
5 Pesäke, kuvattu luoteeseen: JH_5_luoteeseen.JPG
6 Pesäke, kuvattu luoteeseen: JH_6_luoteeseen.JPG
7 Kallioon louhittua juoksuhaudan päätä, kuvattu koilliseen: JH_7_koilliseen.JPG
8 Itäisintä juoksuhautaa, kuvattu kaakkoon: JH_8_itäpää_kaakkoon.JPG
9 Korsukuoppa, kuvattu länteen: JH_9_länteen_korsukuoppa.JPG
