Riihimäen Sinivuokkoniemen arkeologiset kaivaukset 7.6.-18.6.1999
Kaivauksen tapahtumat ja kulku

Tätä sivua - kaivauspäiväkirjaa - täydennetään kaivauksen aikana iltaisin, varsinaisen työajan jälkeen. Sivun ylläpitäjä T.Jussila työskentelee täyspäiväisesti ja vähän päälle kaivauksella. Tästä johtuen sivun ulkoasu ja teksti ei aina ole loppuun asti viimeisteltyä. Sisältö korvannee muodon puutteet.

Yleistietoa:
Yleiskartta kaivausalueen lähimaastosta
Yleiskartta 2 (jossa uusia kaivausalueita)
Kaivaussuunnitelma (kartta)


Päiväkirja+kuvia: ma 7.6., ti 8.6., ke 9.6., to 10.6., pe 11.6., ma 14.6., ti 15.6., ke 16.6., ke 17.6., ke 18.6.

Ma 7.6
'Leirin' pystytys. Kaivajien perehdyttämistä työhön. Harjoitusalueksi v. 1998 kaivausalojen välinen profiilikaista, joka kaivettiin kerralla pohjaan. Mitään yllätyksiä ei tullut esiin. Löydöt samaa tavaraa kuin ennenkin: kvartseja, paljon luuta, keramiikkaa.

Vuoden 1998 länsipuolisen kaivausalueen reunoille kaivettiin ojat. Tarkoituksena on lähteä laajentamaan 1998 aluetta ns. profiilikaivauksena, jolloin aluetta laajennetaan ojista alkaen n. 30 cm (leveys tilanteen mukaan) siivuina eli profiilikaistoina. Siivut kaivetaan kerralla pohjaan, siltä istumalta. Kullakin kaivajalla on oma n. 1-0.5 m leveä palanen profiilikaistasta, jonka hän kaivaa kerralla ohuin kerroksin pohjaan. Löydöt mitatan koordinaatistoon n. +-10 cm tarkkuudella, kuten ennenkin. Kaivauskerroksia ja -tasoja ei ole. Löydön syvyys mitataan cm pinnasta profiilin reunasta. Kun tasoja ei ole, ei niitä myöskään dokumentoida. Niiden sijasta dokumentoidaan profiilit. Paria tasokarttaa kyllä ylläpidetään siten, että profiileiden väliin mahdollisesti jäävät ilmiöt ja rakenteet tulevat dokumentoiduksi. Tämä tekniikka on lyhytaikaiselle kaivaukselle sopiva, koska kaivettavan alueen laajuutta ei tarvitse lyödä lukkoon etukäteen, vaan kaivetaan täsmälleen niin paljon kuin keretään. Hiekkaa ei tarvitse kantaa, se heitetään olan yli kaivetulle alueelle. Ongelmiakin teknikka tuo mukanaan, niistä tarkemmin kun ne tulevat esille (ehkä...).

Pellolla, kaivausalueen edessä havaittiin kvartsi-esineitä, -iskoksia, ja ytimiä. Pelto on raivattu turvesuohon. Alustavan kairauksen mukaan turvekerros on n. 70 cm paksu ja sen alla on liejukerros ainakin metrin syvyyteen asti. Pellon kohdalla ei ole voitu asua 'maan päällä'. Kvartsit ovat peräisin asuinpaikalta. Ne ovat kerrostuneen liejun yläpuolelle Phragmites kerrokseen (missä merkkejä palokerroksesta) ja sen yläosaan joka on kynnetty! Mitä on paikalla tapahtunut? Onko kenties soistuvaan järveen tehty 'laitureita tms. paalurakennelmia veden/suon päälle (tälläisia on havaittu 80-luvulla Humppilan Järvensuon asuinpaikalla). Tätä tutkitaan avaamalla pellolle kaivausala.

Valokuvia:
vanhaa profiilikaistaa kaivetaan
asuinpaikan 2 aluetta mitataan

Ti 8.6.
Pääkaivausalue:
Vanha profiilikaista kaivettu loppuun.
1. Eteläprofiili (30 cm leveä) kaivettu loppuun, ja seinä putsattu, ei dokumentoitu. Ei rakenteita. Joitain pienehköjä kiviä hujan hajan. Likamaakerros vaikuttaa ohentuvan - ranta eli asuinpaikan raja lähenee...
Ensimmäinen 30 cm leveän pohjoisprofiilin kaivuu aloitettu. löydöt samaa tuttua tavaraa kuin ennenkin,

Asuinpaikalle 2 mitattiin 4 neliön koekaivausala. Eloperäinen kerros kaivettu pois. Tasokaivaus. Kvartseja ja luuta.

Pellolle asuinpaikan eteen (linjalle Y 050) avattiin parin neliön koekaivausala. Pintaturve (vanhan suon pinta) kavettiin pois lapioilla. Liejukerros (n. 60 cm syv.) esiin, josta jatkettiin tasokaivauksena pelkoilla. Esiin tuli liejusta runsaasti puita (ks. valokuva). Osassa puita palon merkkejä. Lienevät luontaisia liekopuita eli hakoja, järveen kaatuneita rantapuita. Niitä ei otettu vielä pois, joten varmuudella ei voi sanoa, onko niissä ihmiskäden töiden merkkejä. Se selviää huomenna. Monttua kaivetaan syvemmäksi...

Valokuvia:
Pellolla kaivetaan (liekopuut esillä).
Kaivuutyötä pääkaivausalueella ja asuinpaikalla2
Löydön kuva: nuolenkärki

Ke 9.6.
Merkittävä 'läpimurto' tänään suopellon kaivauksella.
Pääkaivausalue:
1. eteläprofiili dokumentoitu ja kuvattu.
1. pohjoisprofiilin kaivuu lopuillaan. Jokunen saviastian reunapalan murunen, kvartseja, paljon luuta. Kiveyksen keskustassa kivilatomusta esille (isohkoja kiviä).

Asuinpaikalla 2 Kerros 1 kaivettu ja osin dokumentoitu taso 1. Kvartseja ja luuta. Hyvin likaista maata.

Suopellon koekaivausala on 1 x 4 m (yleiskartta 2). Hakopuut rannan päässä kaivettu esiin. Vaikuttavat juuristolta. Puita talteen, asiantuntija saa katsoa ovatko ne juuria vai puita. Koealan eteläpäässä (ulapan puolella) kaivettiin: juuristo (harvempaa kuin rannempana) poistettiin. Juurten alla (Sphagnum ja) Typha Latifolia liejukerros n. 5 cm paksuna. Heti tämän kerroksen alla olevasta liejusta löytyi saviastianpala.
Kerrokset keramiikan löytökohdalla:
- Turpeen sekainen kyntökerros 0-25 cm
- Hakopuu/juuristokerros 34-42 cm
- Typha-kerros 43-48 cm
- (Savi)liejukerros, jossa puunpaloja 48 cm - ?
- Saviastianpala 49 cm

Keramiikanlöytökohdalta ja heti sen ylä- ja alapuolelta otettiin C14-näytteet. Keramiikan tasossa ja sen alapuolella on puun palasia, joista jotkut ovat 'epäilyttävän' näköisiä. Puut toimitettu asiantuntijalle, joka alustavasti totesi joidenkin olevan kovin luonnottoman muotoisia! Mahdollisesti puuesineiden kappaleita. Tämä on kuitenkin aivan alustava arvio (mistä rahaa mahd. puuesineiden kalliiseen konservointiin? Hajoavat nopeasti ellei niitä konservoida!)
Löytö varnistaa että asuinpaikka on ulottunut (mutapohjaisen) veden päälle, ainakin n. 10 m päähän rannasta. Paikalla lienee ollut laiturirakennelmia, kuten Humppilan järvensuon asuinpaikalla. Kaikkiaan tämän kaltaisia suo/järvi-asuinpaikkalöytöjä on Suomessa tehty varmuudella vain muutamalla paikalla (viimeksi Yli-Iin Kierikin Purkajansuolla). Tämän kaltaiset löydöt ovat hyvin harvinaisia maassamme. Tämä tilanne, joka Sinivuokkoniemen asuinpaikalla on - se on ulottunut liejupohjaisen soistuneen järven päälle - mahdollistaa erittäin mielenkiintoisten ja harvinaisten löytöjen esiinsaamisen. Orgaaninen materiaali, kuten puu, nahka ja luu, säilyvät hyvin liejussa, mineraalimaassa ei ollenkaan. Suomesta tunnetaan vain vähän orgaanisia löytöjä kivikaudelta ja erittäin vähän asuinpaikkaan liittyviä 'arkipäiväisiä' orgaanismateriaalisia löytöjä. Tällä paikalla on mahdollista täyttää suurta ja merkittävää valkoista läikkää kivikauden kulttuurin ja elämän tutkimuksessa

Kaivauksen painopistettä ehkä hivutetaan nyt pellolle. Kaivetaan kuitenkin ensin koeala pohjaan (savipohja odotettavissa n. 120 cm syvyydessä) ja mietitään tulosten ja käytettävissä olevien resurssien perusteella miten jatketaan pellon kaivausta. Veden kanssa voi tulla teknisiä ongelmia.

Valokuvia:
Pellolla kaivetaan, keramiikan löytökohta.
Kaivuutyötä pääkaivausalueella ja asuinpaikalla 2
Löydön kuva: keramiikkaa pellon liejukerroksesta


To 10.6.
Pääkaivausalue:
1. pohjoisprofiili kaivettu loppuun, dokumentointi aloitettu. 2. länsiprofiilia (30 cm) alettu kaivamaan. Löydöt vähenevät, joskin niitä vielä tulee kohtalaisesti.
Asuinpaikka 2: 2. kerrosta kaivetaan.
Suopelto:
Alueen rannanpuoleisesta päästä tuli taas keramiikkaa n. 50 cm syvyydeltä. Koristeeton pala. Kolmas keramiikan pala, ohutseinäisemmästä astiasta kuin edelliset, tuli alueen keskivaiheilta hakojen/juurten välistä (tai alta).
Koekaivausalaa laajennettiin 2 m rannan suuntaan. Täällä päällä on parin kymmenen cm:n savikerros, joka on viereisen ojan kaivuusta peräisin.
Alueen rannan puoleisesta osasta löytyi 50 cm:n syvyydestä mäntykaarnainen verkonkoho (ks. valokuva). Sen vieressä oli kvartsiydin.
Hakopuut/juurakko keskittyy kummasti kapealle alueelle. Lienevätkö sittenkään luontaisella paikalla. Jos olisivat luontaista juurakkoa, pitäisi sitä kait olla samalla tavalla koko alueella, samoin mahdolliset haot. Mutta kun ei ole.
Muita tapahtumia: Paikalla vieraili museoviraston tutkija T. Heikkurinen-Montell.
Valokuvia:
Suopellon koeala, hakopuut/juuret
Verkon koho

Pe 11.6.
Pääkaivausalue:
2. länsiprofiili kaivettu loppuun ja dokumentoitu (kuva profiilista). 2. pohjoisprofiilin kaivuu aloitettu (30 cm lev.). Kiveyksen keskustan kohdalta profiilia ei kaiveta eli kiviä ei ole poistettu. Kiveys kierretään siten että se jää 'muotoonsa', jolloin siitä voidaan piirtää tasokartta, sekä profiilit eri kulmista. Lopuksi kiveys puretaan eli katsotaan sen alle (taso kerrallaan). Profiilkaivauksessa rakenteet täytyy käsitellä erikseen, eli ne kaivetaan ensin esiin profiileista ja sitten dokumentoidaan tasoina. Profiilin länsipäästä vähän runsaammin keramiikkaa ja isompina paloina kuin 'totutut' muruset tähän mennessä.
Asuinpaikka 2 kaivaus jatkuu: kvartseja ja luuta, pari murua keramiikkaa.
Suopelto: aluetta laajennettiin vielä metrillä kaivausaluetta eli rantaa kohden. Virolainen paleontologi Kersti Kihno paikalla. hän tutkii suokerroksista otettavista näytteistä siitepölyt ym.mikros- ja makroskooppisen informaation mitä sieltä on esiin saatavissa. Sitä varten otettiin suosta kaivausalueen länsipäästä kairanäytesarja (ks. valokuvat).
Valokuvia:
Pääkaivausalueen koilliskulman kiveys ja 2. eteläprofiili
Näytteenotto suosta ja näytepilari

Ma 14.6.
Merkittäviä löytöjä ja havaintoja suopellon kaivaukselta Pääkaivausalue:
2. pohjoisprofiili kaivettu, ei dokumentoitu. 3. länsiprofiilin kaivaus aloitettu. Löydöt sitä samaa...
Asuinpaikka 2: kaivaus jatkuu: kvartseja ja luuta, pari murua keramiikkaa. Kovin kivistä on maaperä.
Suopelto: Paikalle saapui neuvonantajan ja asiantuntijan ominaisuudessa Moskovasta Venäjän tiedeinstituutin arkeologi, tohtori Mikhail G. Zhilin. Hänellä on suuri kokemus suo-järviasuinpaikkojen kaivamisesta. Zhilin on kaivauksella tutkimuksia tekemässä, sekä suokaivauksen toteuttamisen ja suunnittelun neuvonantajana (ja laajemminkin Silmäkenevan alueella) tämän ja huomisen päivän.
Zhilin opasti ja demonstroi liejukerroksen kaivaustekniikkaa ja havainnointia (ks. valokuvat) sekä tutki suokaivausalueen lounaispäässä liejukerrosta.
Havainnot: Suossa on kolme kulttuurikerrosta. Pinnimmainen 45-55 cm syvyydellä. Tässä kerroksessa on keramiikkaa (kerrosta on jo kaivettu laajemmalta alalta), sekä puurankalatomus (paremman termin puutteessa olkoon noin), joka saattaa olla mutapohjan kiinteyttämistä varten (esim. polku syvän veden ääreen, seisomapaikka tms. vedessä). Toinen kulttuurikerros on 95-105 cm:n syvyydellä. Siinä on 'puuroskaa', siemeniä (mm. lumme), hiilen kekäleitä, palaneita kiviä (lohkoontuneita 'kiuaskiviä'), sekä vesipähkinän kuoren palasia (Trapa Natans). Kolmas kulttuurikerros on n. 115 cm:n syvyydessä, mutta sitä ei vielä päästy kunnolla havainnoimaan. Havainnot ja löydöt keskimmäisestä kulttuurikerroksesta tehtiin vain 100 x 25 cm kokoiselta alalta!
Vesipähkinälöytö on merkittävä havainto. Vesipähkinä on kasvanut eteläisessä Suomessa lämpökaudella, kivikaudella. Ilmaston kylmeneminen kivikauden lopulla hävitti vesipähkinän maastamme. Vesipähkinä on maukas ja ravinteikas. Kivikauden ihminen on popsinut sitä suurena herkkuna. Suomesta on kuitenkin ihmisen käyttämää vesipähkinää löydetty tätä ennen ainoastaan Humppilan Järvensuon (suosta) ja Rääkkylän Pörrinmökin (kulttuurikerroksesta hiiltyneenä) kivikautisilta asuinpaikoilta . Orimattilan Pennalasta on myös löydetty suosta vesipähkinää sekä saviastia, mutta niiden keskinäinen yhteys on epäselvä samoin saviastialöydön luonne.
Suopellon kaivaus jatkuu uusin eväin ja välinein.

Piirroskuva kokonaisesta vesipähkinästä.
Valokuvia: Suopellon kerroksia tutkitaan

Ti 15.6.
Pääkaivausalue:
2. pohjoisprofiili dokumentoitu (=vaaittu, piirretty, valokuvattu). 3. länsiprofiili kaivettu loppuun, osin dokumentoitu. 3. pohjoisprofiilin kaivuu aloitettu. Yleistä ympäristön siistimistä suoritettu. Lännessä löydöt vähenevät ja kulttuurikerros ohenee, joskin on edelleen vahva ja väkevä. Pohjoisessa ei eroja löytöfrekvenssissä ja laadussa edellisiin profiilikaistoihin verrattuna.
Asuinpaikka 2: kaivaus jatkuu.

Suopelto Opetellaan ja kokeillaan kaivaustekniikkaa, sekä 'suokaivausvälineitä'. Mennään syvemmälle suohon Zhilinin opastuksella. 60-95 cm:n syvyydeltä palaneita kiviä sekä kasvinjäänteinä runsaasti sikoangervon juurimukuloita ja juuristoa, jossa mukuloita vielä kiinni (Filipendula Vulgaris, kuivan maan kasvi, siis ihmisen suohon 'panemia', kerätty juuristoa ja perattu mukulat niistä laiturilla ja jämät järveen. Mukulat herkullisia, perunankaltainen ravintoarvoltaan), yksi kokonainen hasselpähkinä (Corylus Avellana, myöskin kuivan maan kasvi), sekä kauimpana rannassa 100 cm:n syvyydellä kerrostuma jossa erittäin runsaasti vesipähkinää, sekä kokonaisina, että palasina. Muutakin kasvinjäännettä tietenkin runsaasti, mutta nämä em. makrofossiilit ovat selvästi ihmisen käden (tai suun) kautta kulkeneita.
Vesi alkaa tuottamaan kaivausvaikeuksia näissä syvyyksissä, mutta siihenkin ratkaisu löytynee... Zhilin myllännyt Matiskaisen kanssa suuren osan päivästä lähialueella kairan ja lapion kanssa sedimenttejä tutkimassa.
Vielä odotellaan löytyväksi mm. puuesineitä (ehdokkaita on, mutta niistä on vaikea sanoa), luu-esineitä, perkuujätettä, raatoja ja koproliittia eli fossiloitunutta ulostetta. Näitä Zhilinin mukaan on usein suo- (tai järvisedimentti-) tutkimuksissa löydetty. Paikalla tulee olemaan mahtava tutkimuspotentiaali!

Paikalla vieraili arkeologi, tohtori Markus Hiekkanen museovirastosta (virkavapaalla).

Kuva: kaivauksella löydetty kokonainen vesipähkinä
Valokuvia: ei tänään, kameralla (Olympus Camedia 1400) on iltakäyttöä, huomenna enemmän kuvia.

Ke 16.6.
Pääkaivausalue:
3. pohjoisprofiili lähes loppuun kaivettu: löytöjä runsaasti. Keramiikka pienenä silppuna. 3. länsiprofiili dokumentoitu.
Asuinpaikka 2: kaivaus jatkuu... Löytöinä vain kvartsia ja luuta. Paikalla vieraili Hirvi.
Suopelto: Uppopumppu piti vuokrata sen käytön jälkeen vedestä ei ollut enää ihmeempää ongelmaa. Silmäkenevan ympäristön tutkiminen jatkuu. Suokaivaukselta kasvinjäänteitä (kuoria, pähkinöitä ym.), 'kiuaskiviä'. Asuinpaikan 2 edestä, ojan reunaa laajennettaessa löytyi turpeen alta sorainen maakerros, jossa hienoja kvartseja: iskoksia ja ytimiä. Asuinpaikka. Runsaat pari metriä nyt kaivettavaa asuinpaikkaa (2) alempana. Ilmeisesti varhaisen (?) transgression alle jäänyt paikka. Järven vaiheet ovat selvityksen alla. Moninmutkaiseksi menee. Hyvä.
Paikalla vieraili Turun Yliopiston arkeologian professori J-P. Taavitsainen.

Valokuvia:
Silmäkenevan sedimenttien tutkimusta
Suopellon kaivausta
Tohtorikimara
Vierailijalle esitellään kaivausta
Kaivausta

To 17.6.
Pääkaivausalue:
Profiilien dokumentointia. Kiveyksen kaato: alta tuuran katkelma ja luuta. 2 asuinpaikka: pohjassa. Ylen kivisessä paikassa on asuttu (kvartsia isketty ja hyvin syöty).
Suopelto: Kaivetaan syvemmälle: sorainen kerros turveliejun alla, sen alla liejukerros. Tämä aivan itäpäässä eli suon reunassa. Syvemmästä kulttuurikerroksesta n. metrin syvyydestä hieno keramiikan pala (Ka III tai I:1). Sama syvyys kuin trapa-kerroksella keramiikasta 5 metriä joen suuntaan + jokunen trapan palanen keramiikasta 1 m joelle. Kiirettä pitää, huomenna alkaa täyttötyö ja leirin purku.
Valokuvia:
Suopellon kaivausta
Asuinpaikan 2 kivilaaka ja pääalueen kaivausta

Pe 18.6.
Dokumentointia, monttujen täyttö ja ennallistaminen. Kaivaus on onnellisesti päättynyt.. Nyt dokumenttien puhtaaksipiirto ja löytöjen puhdistus ja luettelointi sekä raportin vääntäminen ovat edessä. Syksyllä, kun nämä työt on tehty laitetaan raportit (myös viime kesän osalta) tänne. Talven aikana kerättyä materiaalia tutkitaan. Sen peruusteella punotaan 'juonia' ensi kesän tutkimuksia varten. Aikanaan tutkimukset julkaistaan. Ainakin suopellon kaivausta pyritään jatkamaan. Palataan asiaan viimeistään syksyllä.

Mikroliitti Oy

Takaisin Etusivulle