Riihimäen Silmäkenevan saaren ja Sinivuokkoniemen arkeologiset kaivaukset 1998

Kaivauksen tapahtumat, päiväkirja

1.6 / 2.6. / 3.6 / 4.6. / 5.6 / 8.6 / 9.6 / ‘välitilinpäätös’ / 10.6 / ‘välitilinpäätös osa 2’ / 11.6 / 12.6 / 16.6 / 17.6 / 18.6

Ma 1.6.

Sinivuokkoniemi (kohde nro 7)
Kohdalle, mistä inventoinnissa v. 1997 tehdystä koekuopassa löydettiin saviastian murusia, rajattiin n. 45 neliön kaivausalue (kaivausalueen ympäristön yleiskarttaa 1:200 ei ole vielä tehty, joten kaivausalueen tarkempi kuvaus tulee myöhemmin). Alueelle luotiin koordinaatisto ja asetettiin tarpeellinen määrä koordinaattipaaluja mittauksia varten. Alue pintavaaittiin. Alue on 88.0 - 87.5 m korkeustasolla.
Turve poistettiin neliön paloina, jotka rullattiin säilöön sivummalle ennallistusta odottamaan. Mineraalimaan pinta, taso 0, paljastettiin kaapimalla eloperäinen pinta-aines pois.
Heti turpeen alta löytyi kvartsi-iskoksia ja muutama palaneen luun murunen. Kvartsit vaikuttavat melko rojuisilta. Oikeassa paikassa ollaan ja muinaisjäännöstä todellakin kaivetaan. Alueen NW-reunasta paljastui jonkinlainen kiveys (kivilatomuksen reuna?), josta voi ehkä vielä kehittyä jotain mielenkiintoista...

Mitään ajoittavaa ei ole vielä tullut esiin, joten paikan mahdollinen ikätoleranssi on edelleenkin 7000-2000 vuoden välillä. Jotenkin paikka haiskahtaa varhaisrautakautiselta, mutta se seljennee tulevina päivinä.
Valokuvat: Turpeen poisto kaivausalueelta

Silmäkenevan saari (kohde nro 16)
Laajalle hakatulle ja äestetylle alueelle saaren etelärannalle suunniteltiin neljä koekaivausalan paikkaa eri korkeustasoille (yleiskartta tekeillä, ei valmis). Itäisin kaivausala merkittiin ja mitattiin. Turve poistettiin vakojen väliltä ja pinta tasattiin vakojen paljaan maan kanssa. Pinnasta suhteellisen runsaasti kvartseja, ei mitään muuta. Joukossa parikymmentä kvartsiesinettä tai esineen katkelmaa. Mitään ajoittavaa ei ole saatu esille, mutta tämä paikka haiskahtaa mesoliittiselta (=vanhempi kuin 7000 vuotta), mutta saas nähdä...
Valokuva: Alueen itäosan maisemaa.

Ti 2.6.

Sinivuokkoniemi
Turve ja kuntta poistettu kokonaan. 1. n. 5 cm paksu mineraalimaakerros kaivettu lähes loppuun. Alueen NW-osan kiveys rajautuu selvästi. Siinä on kaareva reuna (pyöreä). Se ei liene luonnollinen vaan ihmisen tekmä. Mikä? Ettei vaan hautaröykkiö... Arvoituksellista!
Löytöinä runsaasti kvartsia (iskoksia ja esineen katkelmia) ja palanutta luuta, mm. jonkin eläimen torahammas. Muutama keramiikan muru, jossa yhdessä n. 5 mm paksussa sormenpään kokoisessa palassa erottuu kampaleima tai kierrenuorapainanne. Keramiikan tyypistä ei uskalla vielä sanoa onko se kampakeramiikkaa, tomitsaa, morbytä vai jotain muuta.
Valokuvat: Kiveystä kaivetaan. 1. kaivauskerros (2 kuvaa)

Silmäkenevan saari (kohde nro 16)
16 neliön kaivausala alueen itäpäässä kaivettu 1.tasoon. Paljon hyvälaatuista kaunista kvartsia. Eikä mitään muuta. Alueelle hahmottumassa pari liesikiveystä. Mitattu ja paalutettu alueen keskelle ja länsiosaan kaivausalueet.
Pimeää ja sateista.
Valokuvat: 1. kaivauskerros ja taso alueella1 (2 kuvaa)

Ke 3.6.

Sinivuokkoniemi
1. kerros kaivettu kokonaan. 1. taso piirretty, valokuvattu ja vaaittu. Aloitettu 2. kerroksen kaivaminen. Löytöinä kvartsiesineitä ja -iskoksia, luuta. Keramiikkaa vain muutama surkea muru. Ollaan vielä kovin pinnassa joten odotettavissa on ehjempää tavaraa (toivottavasti) syvemmällä. Latomus hahmottuu. Se ei välttämättä ole pyöreä (kaarevareunainen), voi olla alkuaan myös nelisivuinen (suorakulmainen). Suuri kanto on vähän hankalassa kohdassa ja sotkee kuvaa. Huomenna katsotaan mitä ensimmäisen kivikerroksen alta tulee. "Ovi on jo raollaan, jotain näkyy...". Pronssi-varhaisrautakauden "haju" voimistuu...
Valokuvat: latomus ym.

Silmäkenevan saari
Itäisin alue (A) kaivettu lähes pohjaan. Runsaasti kvartseja. Löydettiin pieni ruotonuolenkärki (ks. kuva). Asuinpaikka näyttää osoittautuvan varhaismesoliittiseksi (vanhin kivikausi).
Valokuvat: kvartsikärki ja saviastianpala

To 4.6.

Sinivuokkoniemi
Kaivettiin 2. kaivauskerrosta kiveyksen kohdalla. Eteläosan 2. taso piirretty ja kuvattu. Löydöt samaa kuin ennenkin. Otettiin makrofossiilinäytteitä 4l pusseihin.
Valokuvat: kaivaustekniikkaa ja kaivaustaso

Silmäkenevan saari
Silmäkenevan saaren ensimmäinen koeala kaivettiin pohjaan. Kvartseja löytyi niukasti viimeisestä kaivauskerroksesta. Puhdas, koskematon pohjamaa paljastui. Koekuoppia kaivettiin kahdessa uudessa kohdassa. Äestysvaoista löytyi kivetyn lieden jäänteitä, jotka tutkitaan tarkemmin.

Pe 5.6.

Sinivuokkoniemi
Kakkoskerros kaivettiin kokonaan valmiiksi. Pohjoisosan 2. taso valokuvattiin ja piirrettiin. Eteläosan 2. taso vaaittiin. Eteleäosassa 3. kerros kaivettiin lähes loppuun. Makrofossiilinäytteitä otettiin. Avattiin 3x1 m ‘lisuke’ kaivausalueen eteläpuolen jatkeeksi, jolla pyritään selvittämään asuinpaikan eteläraja.
Löytöjä on tullut tasaisesti koko kaivauksen laajudelta. Keramiikan murujen koko suurenee. Suurin pala on nyt n 3 x 2 cm kokoinen reunapala (josta lisää myöhemmin). Myös koristeltuja palasia on löydetty (kuvat myöhemmin).
Valokuvat: Tasosarja kiveyksen alueelta
Valokuvat: Työkuvia

Silmäkenevan saari
Silmäkenevan saaren (suurin nevan saarista) etelärannalla on vajaat sata metriä pitkä ja parikymmentämetriä leveä matala itä-länsi-suuntainen ‘särkkä’, jonka molemmin puolin on suota (ent. järveä). Tältä särkältä on äestysvaoista löydetty sieltä täältä jokunen kvartsi sekä palaneita kiviä. Särkän laelle on tehty kolme pientä koealaa, jotka on nyt lähes loppuun kaivettu. Löytöinä ainoastaan kvartsiesineitä- ja iskoksia. Yksi koeala alueen länsipäässä, ylemmäällä korkeustasolla, lähellä kohdetta 10 (ks kartta) on vielä kaivamatta. Alueen kartoitus on vielä kesken.
Valokuvat: Maisemakuvia
Valokuvat: Työkuva

Ma 8.6.

Sinivuokkoniemi
Eteläosan 3. kerros kaivettiin loppuun, valokuvattiin, piirrettiin ja vaaittiin. Pohjoisosan 3. kerros kaivettiin kokonaan, vaaittiin ja valokuvattiin. Eteläosan 4. kerroksen kaivuu aloitettiin.
Löytöjä tulee edelleenkin tasaisesti: luuta melkoisesti ja kvartsia. Keramiikkaakin tulee mutta vähemmän. Kiveyksen kohdalla kivien alta 3. kerroksesta runsaasti luuta ja kvartsia ja jokunen saviastian muru. Kiveyksen funktio on edelleen epäselvä. Tänään on ‘syöty arkeologin leipää’. Ei mitään erityistä eikä edellisistä päivistä poikkeavaa.
Valokuva: kaivetaan...

Silmäkenevan saari
Koealoja viimeisteltiin ja avattiin turpeita viimeiseltä kaivettavalta koealalta.

Ti 9.6.

Sinivuokkoniemi
Eteläosan 4. kerros kaivettiin loppuun, valokuvattiin, vaaittiin ja piirrettiin (ks. tasosarja). Pohjoisosan 4. kerros kaivettu lähes loppuun. Aloitettiin alueen vaaitus 2 m verkossa n. 15 m säteellä kaivausalueesta (n. 30 x 30 m ala). Eteläosan ‘lisuke’ kaivettiin 2. tasoon (ei vielä dokumentoitu).
Pohjoisosan kiveys on nyt lähes hävinnyt, eli on kaivettu kiveyksen läpi. Jotkut suurimmat kivet ovat vielä paikallaan eli ne ulottuvat 4. tason alle. Löytöjä tulee vielä kiveyksen alta: paljon luuta, keramiikkaa ja kvartseja. Kiveys ei ole luonnollinen (aina pitää ensin epäillä eri ilmiöitä, kuten outoja kiveyksiä, luonnon töiksi. Periaatteessa nyt kaivetun kaltainen kiveys voisi olla rantavoimien työtä eli jään kasaama). Löytöjä on kiveyksen pinnalta sen pohjalle, joten se lienee paikan asutuksen aikainen rakennelma.Sen funktiota pitää vielä pohtia ja selvittää. Kirjallisuudesta ja arkistosta pitää etsiä vastineita ja niille annettuja selityksiä (ks. ‘välitilinpäätös’ alla).
Yllättäen pohjoisosan 4. kerroksen keramiikan löytömäärä kohosi reippaasti verrattuna 3. kerroksen suht. vähäiseen keramiikkamäärään. Osa tänään löydetystä keramiikasta on erilaista (eri astiasta?) kuin aiemmat löydöt. Nyt löytyi kuoppakoristeinen ja kynsipainannekoristeinen palanen, kun aiemmat keramiikan palat ovat olleet kuopattomia. Herää kysymys onko paikalla startigrafiaa (ajallista kerrostuneisuutta) ? Löydöt ja kulttuurikerros ulottuvat tiukkaan ja kiviseen maaperään nähden syvälle.
Valokuvat: Tasoa 'preparoidaan'

Silmäkenevan saari
Saaren kaivaukset ovat lopuillaan. Pieni ryhmä kaivaa vielä läntisintä 8 neliön koeojaa. Kvartseja runsaahkosti. Mittaustöitä.

1. ‘välitilinpäätös’

Argumentteja Silmäkenevan saaren asuinpaikoista

Kvartsit:
- ainoastaan kvartsiesineitä, -säleitä ja -iskoksia
- pieniä mikrosäleitä; iskentäytimiä
- kaapimia monimuotoinen joukko
- ruotonuoenkärki, ehkä Ahrensburg vaikutteinen esine.
Muita havaintoja:
- ei palanutta luuta lainkaan (loppuun hajonnuttako?)
- ei selviä liesiä eikä hiilloksia
- ei kivilajiesineitä eikä -iskoksia
- Silmäkenevan muinaisjärvi kuroutunut Yoldia-merestä yli 10000 vuotta sitten
- teoriassa on mahdollista, että varhaisin alueen asutus voidaan todeta proboreaalikautiseksi
- ruotokärjen ajoitus 9500-8800 vuotta sitten C14 ajanlaskussa (aurinkovuosina 10700-9800 vuotta sitten).

Kvartsianalyysin avulla koetetaan luonnehtia asuinpaikkaa tarkemmin.

Sinivuokkoniemen argumentteja huomenna...

Ke 10.6.

Sinivuokkoniemi
Pohjoisosan 4. kerros kaivettiin loppuun. 4. taso vaaittiin, valokuvattiin ja piirrettiin. 5. kerroksen kaivuu aloitettiin. Eteläosan 5. kerros kaivettiin loppuun ja valokuvattiin. Etelän lisukkeen 3.kerros kaivettiin loppuun. Alueen verkkovaaitus jatkui. Lehtimies haastatteli ja kuvasi.
Löytöjä 4. kerroksesta edelleen tasaisen runsaasti. Luuta on paljon koko alalla. Pohjoisosan 4. taso on yhtä ‘rasvaista’ likamaata jossa nokisuus hivenen vaihtelee ja näkyy himmeinä sumearajaisina tummempina läikkinä. Mitään selviä likamaaläikkiä kuten likakuoppia, rakenteiden jälkiä tai paalunsijoja ei voi 'parhaalla tahdollakaan' (mitä ei saa käyttää vain fakta kelpaa) erottaa. Tasokarttojen tulkinta saattaa jäädä hedelmättömäksi.
5. kerroksessa löytömäärä vähenee, mutta edelleenkin löytöjä koko alalta. Keramiikka on samaa tyyliä, joskin monipuolisemmin koristeltua, kuin aiemmin. Stratifikaatio, jos sellaista on, ei ulotu keraamisten kulttuurimurrosten yli. Keramiikka varmistuu Kiukaisten keramiikaksi (ks. välitilinpäätös osa 2 alla). Paikka on ehkä pitkäaikainen ulottuen kivikauden lopulta pronssikauden alkupuolelle.

Tänään löytyi uusi asuinpaikka kaivauspaikasta 70 m pohjoiseen. Siellä on samankaltainen muinainen niemeke kuin tässä. Uuden paikan erottaa Sinivuokkoniemestä alava kivinen muinaislahdeke ja kalliojyrkänne. Uudella paikalla (Valkovuokkoniemi) parista koekuopasta runsaasti luuta ja kvartseja sekä palanen keramiikkaa. Paikalla vaikuttaa olevan mahdollinen asumuspainanne (=talonpohja). Paikka on täysin ehjä.
Valokuvat: Seulotaan ja kaivetaan

1. ‘välitilinpäätös osa 2’

Argumentteja Sinivuokkoniemen asuinpaikasta

Keramiikka:
- koristelu viittaa Kiukaisten kulttuuriin / pronssikauteen (ks. SMYA 53, abb. 27)
- muutamissa palasissa tekstiilikeramiikalle ominainen pinta (tekstiilipainanne)
- kampaleima muistuttaa Maarian Kärsämäen astian (KM 12686:190) koristelua
- lähin aikalaisasuinpaikka on Janakkalan Irjala; keramiikassa yhtäläisyyttä
Kvartsiitti, kvartsi:
- kvartsiitin esiintyminen (mm hyvälaatuiset säleet), on yhteydessä ehkä varhaisen pronssikauden tasakantaisten nuolenkärkien valmistusmateriaaliin.
Fundamentit:
- struktuuriton kivilatomus muistuttaa Dragsfjärdin Jordbron asuinpaikan kivilatomuksia
Muita havaintoja:
- vain yksi pieni hiotun kiviesineen palanen
- ei ‘jauhinkiviä’
- huomattavan runsaasti palaneen luun fragmentteja

Tässä vaiheessa kestävien johtiopäätösten tekeminen saa vielä odottaa koko löytömateriaalin ja muiden dokumenttien huolellista tarkastelua (mm. löytökartat puuttuvat vielä täysin).
Keramiikka on suurella todennäköisyydellä ilmeisesti lähes yksinomaan ns. Kiukaisten keramiikkaa, kivikauden ja pronssikauden taitteen keramiikkatyyliä, joskin joukossa voi olla myöhäisempääkin keramiikkaa. Asuinpaikka näyttää siis ajoittuvan varsin mielenkiintoiseen esihistorian murrosvaiheeseen, jolloin ‘perinteiset’ pyyntikulttuuurit ottivat ensiaskeleitaan maanviljelyksen saralla (makrofossiilinäytteiden runsas ottaminen on nyt tärkeää), metallit (pronssi) tulivat hyötykäyttöön ja metallurgian perusteet opittiin. Yhteydet skandinavian ja venäjän pronssikautisiin keskuksiin vilkastuivat. Hautaustavat (uskomukset?) muuttuivat - yhteiskunnan rakenteen ja elintapojen muutos alkoi.

Selvennyksiä:
Kiukaisten kulttuuri (Kiukaisten keramiikka):
Länsi ja Etelä-Suomen rannikon tuntumaan sijoittuva kivikauden lopun/pronssikauden alun kultuuriryhmä. Skandinaavis-Balttilaisia vaikutteita oman ‘perinteisen suomalaisen’ kulttuurin rinnalle. Ajoittuu n. 2300-1500 eKr. (aurinkovuosina).

Makrofossiilit: hiiltyneet kasvinjäänteet (siemenet ja muut kasvinosat), jotka paleoetnobotanisti määrittää ja tunnistaa. Erotetaan maanäytteestä kelluttamalla orgaaninen aines ylikylläisessä suolavedessä.

(Keramiikan kuvia yritetään saada lähiaikoina näytille.)

To 11.6.

Sinivuokkoniemi
Pohjoisosan 5. kerros kaivettiin loppuun, valokuvattiin ja piirrettiin (ks. tasosarja). Löytöjä entiseen malliin: mielenkiintoinen savi-idolin katkelma (tässä aikakaudessa ja paikassa melkoisen outo ilmiö). Ks. kuvat (yht. 277 KB).
Eteläosan 5. taso vaaittiin. Eteläosan 6. kerroksen kaivaus aloitettiin, kerrospaksuutta lisättiin. Maan laatu ja väri muuttuu 6. kerroksen alaosassa. Löytöjä silti kohtalaisesti. Pari isohkoa (tähänastisiin verrattuna) keramiikan palaa, jotka ovat mielestäni ns. kampakeramiikka III tyyliä (vrt. Kotka Pykinkoski). Tämä epämääräinen myöhäisneoliittinen keramiikkatyyli edeltää ajallisesti Kiukaisten keramiikkaa. Paikalla on siis stratigrafiaa!. Katsotaan mitä tulee syvemmältä. Kaikki tähän mennessä tunnistettavia piirteitä omaava keramiikka vaikuttaa selvästi Kiukaistenkeramiikalta, paitsi nämä pari palaa hyvin syvältä. E-lisukkeen 4. kerros kaivettiin loppuun. Verkkovaaitus loppuunsuoritettu. Hulinaa ja huisketta, kuten aina kaivauksen lopun lähestyessä.

Pe 12.6.

Sinivuokkoniemi
Eteläosan 5.taso dokumentoitiin. Eteläosan 6. kerros kaivettiin loppuun, dokumentoitiin ja vaaittiin. Pohjamaa suurimmalla osalla alaa näkyvissä( ks. tasokuva). Joitain pinnemmalla olevia läikkiä jäljellä, joissa kulttuurikerroksen pohjaa. Luuta tuli vielä hyvin, jokunen kvartsi ja jonkinverran hyvin fragmentaarista keramiikkaa. Täytyy varmistukseksi kaivaa vielä yksi kerros pohjamaahan (= koskematon maa). Lisukeen 5. kerros kaivettiin. Löydöt loppuvat lisukkeessa.
Pohjoisosan 6. kerros kaivettiin loppuun (ks tasosarja). Löytöjä vieläkin, joskin selvästi vähemmän kuin ed. kerroksessa. Tasossa 6 täälläkin ‘sinisenharmaa’ koskematon pohjamaa vilkkuu ruskean likamaan rinnalla osassa aluetta. Taso siis leikkaa paikoin pohjamaata ja kulttuurikerrosta on vielä siellä täällä ohuelti jäljellä.
Tasojen väri- ja maalajierojen tulkinnassa on pidettävä pää hyvin kylmänä ettei selitä yksittäisestä tasosta olemattomia ilmiöitä rakenteiksi ym. Erot johtuvat usein ainoastaan maakerrosten luonnollisesta kupruilusta ja tason syvyyseroista. Kaivaustaso ei koskaan ole täysin tasainen, kerroksen paksuus vaihtelee suurestikin alueen eri osissa. Tasodokumentointi ja dokumenttien tulkinta on joskus varsin ongelmallista ja sen hyöty kyseenalainen. Tällä paikalla ei myöskään tule kysymyksen ns. luonnollisten kerrosten mukaan kaivaminen, koska ilmiöt ovat sumeita. Paras systeemi lienisi täällä profiilikaivaus.

Kaivaus ei ole vielä loppuunsuoritettu. Kummastakin alueesta pitää kaivaa vielä yksi kerros, niin että voidaan varmasti todeta koko alue pohjaan kaivetuksi. Kantojen aluset pitää vielä tutkia. Profiileita ei ole vielä piirretty. Kaivaus jatkuu supistetuin voimin vielä koko ensi viikon, jolloin tehdään em. toimenpiteet ja täytetään montut.

Sen jälkeen alkaa ‘vimmattu’ dokumenttien puhtaaksipiirto, löytöjen puhdistaminen ja luettelointi. Ensi viikolla tätä sivua päivitetään vielä päivittäin keskiviikkoon asti (sikäli kun yhteyden tarjoaja DLC sallii). Sen jälkeen kerran tai pari viikossa, sitä mukaa kun valmista dokumenttia syntyy ja löytöjä saadaan syynättyä. Mielenkiintoisimmat ‘löydöt’ ja huomiot saattavat olla vielä edessä.
Valokuva: Pieni kivikehä
Valokuva: Potretti

Ti 16.6.

Sinivuokkoniemi
Kaivaus jatkuu neljän kaivajan voimin. Kartoitusta. 7. kerros kaivettu eteläosassa. Löytöjä vain vähän ja yhdestä nurkasta, sekä kannon liepeiltä. Näissä kohdissa likaisen ruskeaa kulttuurimaata oli vielä jäljellä ohut kerros savisen pohjamaan päällä. Eteläosa on nyt loppuun kaivettu. Kannonalunen vielä zekataan.
Pohjoisosassa on jäljellä vielä ohut kulttuurikerros, jossa löytöjä. 7. kerros on puoliksi kaivettu pohjaan tänään. Kaivausalueen reunojen profiileita putsattu. Ne kuvataan huomenaamulla ja piirretään. Löytöjen puhdistus aloitettu.
Pohjoisosan kivikehän ‘keskimmäinen kivi’ kammettiin pois (ks valokuva 12.6.). Sen alla vahva kulttuurikerros josta keramiikan pala, luuta ja pari kvartsia. Kulttuurikerros syvenee kivikehän kohdalla huomattavasti ja on ainakin 10 syvemmällä siinä kuin muualla. Kivikehän isojen kivien alla kiveys jatkuu, vieressä sitä ei ole. Huomenna ehkä selviää mistä on kysymys. Outoa.

Ke 17.6.

Sinivuokkoniemi
Sää kurja. Kova tuuli ja sade, kylmää. Dokumentointi menee savivellin levittämiseksi - työ hidasta. Pohjoisosan 7. kerros kaivettu. Pohjamaa esillä jokapaikassa. Kannonalunen suureksi osaksi kaluttu. Keramiikka mukavasti. Kivikehän keskusta kaivettu. Kehäkivien alla paksulti kulttuurimaata ja siinä luuta ja keramiikkaa. Sen sijaan itse kehän sisusta oli tiukkaa pientä kivikkoa ja maa-aines lähes puhdasta, ei löytöjä kehän sisältä. Sillälailla. Ihmisen tekosia... Profiilit 2/3 puhdistettu ja kuvattu. Piirtämisestä ei kannata puhua...
Valokuva: pohjoisalueen itäprofiili, kiviraunion alue. Dokumentointityö käynnissä.
Valokuva: päivän teema

To 18.6.

Sinivuokkoniemi
Kaivausalueen pohjan ‘ruoppausta’, kantojen alusten ‘kaavintaa’. Profiilit dokumentoitu. Leiri purettu. Kaivaus loppu onnellisesti. Kiitän Riihimäen kaupunkia ja kaivauspaikan maanomistajaa suosiollisesta suhtautumisesta tähän tutkimukseen.
Dokumentteja ja löytöjä laitetaan nettiin hiljakseen kesän aikana, syksyllä enemmän ja tiheämmin.
Sinivuokkoniemi joen ja pellon takana kuusikossa:

Kaivauksen valikkosivulle

Mikroliitti Oy