Mikroliitti Oy, 18.3.1999.


Diagrammin vaaka-akselilla on aika BPcal, eli aurinkovuosia tästä hetkestä taaksepäin. Pystyakselilla on korkeus metriä merenpinnan yläpuolella. Paksu sininen viiva on Kuolimon korkeus nyt, 77 m mpy. Maan kohoamisen aiheuttamasta maankuoren kallistumisesta johtuen ovat muinaiset rantatasot (jotka ovat olleet vaaterissa) nykyään kallistuneina luoteesta kaakkoon. Suur-Saimaan korkein ranta on nykyään 11 cm / km kallistuneena. Tämän vuoksi rannansiirtymiskäyrä pätee ainoastaa tietyllä alueella, kapealla lounas-koillinen suuntaisella vyöhykkeellä.

Rannansiirtymisdiagrammin keskivaiheilla, n. 4900-4700 BP on käyrässä nopeamman vedenlaskun kohta, jonka voisi tulkita yhtäkkiseksi vedenlaskuksi. Tämä käyrän kynnys tulee johdonmukaisesti esiin tällä kohden eri tavoin rannansiirtymistä rekonstruoitaessa. Kolmessa (neljässä) eri sedimenttinäytteessä on havaittu ja ajoitettu tälle kohden samanlainen hiekkakerros, kuin on havaittu Vuoksen puhkeamisen yhteydessä vastaavissa näytteissä. Onko kyseessä 'toinen katastrofi' vaiko lyhyt nopean vedenlaskun aikakausi (esim metri sadassa vuodessa)? Mainittakoon, että Äänisellä on samaan aikaan ajoitettu pieni vedenpinnan tason nopea lasku.

Saimaan vaiheista yleistietoa Lappeenrannan inventoinnin yhteydessä.

Rannansiirtymiskäyrä perustuu T Jussilan Helsingin Yliopiston arkeologian laitokselle tekemään opinnäytteeseen: The Shoreline Displacement Dating of Prehistoric Dwelling Sites in Iso-Saimaa. Työ kuului osana Arkeologian laitoksen Saimaa-hankkeeseen.

(Sihti 4:) Saimaa-hankkeen rannansiirtymistutkimuksessa käsiteltiin kaikkiaan lähes kolmeasataa eri ikäistä vaaittua rantatörmää. Kerättyjen havaintojen, kirjallisuuden sekä käytännön kokeilujen perusteella pyrittiin haarukoimaan pystysuora korkeusväli minkä sisällä olevien törmien juuret ovat syntyneet samanaikaisesti. Ei siis pyritty etsimään täsmällisesti samanaikaisia, samaan tapahtumaan liittyviä yhtenäisiä rantamuodostumia (kuten on Suur-Saimaan korkein ranta, joka liittyy Vuoksen puhkemisen seurauksena tapahtuneeseen katasrofiin), vaan lähes saman aikaisia rantamuodostumia.
Tutkimusalueelle laadittiin etäisyysdiagrammi, jonka peruslinja kulkee maankohoamisisobaasien (ja samalla Suur-Saimaan korkeimman rannan isobaasien) suuntaisesti Ristiinasta Outokumpuun. Diagrammin vaaka-akselilla on etäisyys peruslinjasta kilometreinä ja pystyakselilla korkeus meren pinnan yläpuolella metreinä. Törmähavainnot asetettiin etäisyysdiagrammiin. Aineistosta otettiin diagrammin vaaka-akselin ääripäistä erikseen joukko törmiä, jotka arkeologisten havaintojen perusteella saattoi luotettavasti järjestää ikäjärjestykseen. Törmiin liittyvien keramiikkalöytöjen perusteella asetettiin diagrammiin (lähes) saman aikaiset rantapinnat. Nämä perusrantapinnat lähtökohtana laskettiin matemaattisesti kaikkien havaintojen perusteella regressiosuorat. Usean laskutoimituksen (ns. residual plot -analyysin) jälkeen saatiin diagrammiin paikannettua yhdeksän synkronista rantatasoa. Rantatasot ajoitettiin suhteellisesti arkeologisin menetelmin, lähinnä keramiikkalöytöjen perusteella, sekä tutkimalla rantatörmien morfologiaa, muodostumista ja asuinpaikkojen suhdetta törmien juurten ilmaisemaan keskivedenpintaan.
Haarukoiduille rantapinnoille saatiin absoluuttiset ajoitukset käytettävissä olevien kalibroitujen radiohiiliajoitusten, sekä maankohoamislaskelmien avulla. Kymmenestä rantapinnasta kolme rantatasoa voitiin riittävän hyvin ajoittaa radiohiiliajoitusten perusteella. Muut rantatasot ajoitettiin laskennallisesti. Tuloksien perusteella laadittiin yksinkertainen tietokoneohjelma, joka x ja y koordinaattien perusteella laatii kyseiselle paikalle rannansiirtymiskäyrän, sekä ilmoittaa annetuille korkeusarvoille absoluuttisen ajoitusarvion aurinkovuosina ja suhteellisen ajoituksen keramiikkaperiodina.
(Ote artikkelista: Timo Jussila, Eteläisen Saimaan kalliomaalausten ajoitusarviot rannansiirtymiskronologian perusteella, Sihti 4, 1996. Tästä artikkelista julkaistaan laajempi, perusteellisempi ja uusiin laskelmiin perustuva versio keväällä 1999)


kaivausraportin etusivulle