|
Mikroliitti Oy Päiväkirja 2006: löytöjä ja tapahtumia Raportti vuoden 2004 kaivauksesta (pdf; 2,42 Mt) Raportti vuoden 2005 kaivauksesta Kartta kaivausalueen lähiympäristöstä (2004) Päiväkirja v. 2005 |
Kaivaus on jatkoa kahden edellisen kesän kaivauksille. Vuoden 2004 kaivauksella paikalta löydettiin mm. palaneita hirven luita, joista tehty radiohiilianalyysi ajoitti paikan 8400 eKr. Kyseessä on tällä hetkellä Salpausselkien sisäpuolisen Suomen vanhin ja koko Suomen neljänneksi vanhin tunnettu viime jääkauden jälkeinen kivikautinen asuinpaikka. Se on ns. pioneeriasuttajien, Suomen ensimmäisten asuttajien, asuinpaikka, jonka löytömateriaalissa on vielä selvästi näkyvissä asuttajien lähtöalueen kulttuurin esine- ja esineiden työstötekniikan traditio. Tähän mennessä löydetty esineistö viittaa Viroon, ns. Kundan kulttuuriin. Viitteitä on myös yhteyksistä Koillis-Venäjällä vaikuttaneeseen Butovon-kulttuuriin. Molemmat em. varhaismesoliittiset kulttuurit ovat hyvin saman kaltaisia ja ne pohjautuvat keskieurooppalaiseen myöhäispaleoliittiseen Swidryn kulttuuriin. Helvetinhaudanpuron paikkaa nuoremmilla asuinpaikoilla ovat em. yhteydet jo katkenneet ja asuttajat ovat kehittäneet oman, paikallisen kulttuurin. Nyt käynnistyneillä kaivauksella tutkimme mm. koilliseurooppalaisen yhtenäiskulttuurin paikallistumista – tulokkaiden sopeutumista paikallisiin oloihin. Edellisvuosien tutkimuksissa kaivettiin esiin kvartsipajaksi osoittautunut kohta asuinpaikan alueesta. Löytömateriaali oli hyvin runsas. Aiemmin tutkitulta 48 neliömetrin laajuiselta pajan paikaksi tulkitulta alueelta löytyi yli 11 000 kvartsin kappaletta; esineitä kuten kaapimia ja uurtimia, iskoksia ja ytimiä. Kuitenkaan yhtään tulisijaa ei ole vielä löydetty. Nyt yritetään etsiä ja kaivaa esiin varsinainen asuinkohta noin 650 neliön laajuiselta asuinpaikka-alueelta, jotta voitaisiin tutkia kvartsin työstötekniikan kehittymisen lisäksi myös elin- ja asuintapoja. Asuinpaikan lähiympäristöä inventoidaan. Alueelta on mahdollista löytää vielä uusia varhaiskivikautisia asuinpaikkoja. Tutkimus suoritetaan Pohjois-Savon kulttuurirahaston J.E. Tuovisen rahaston tuella. Suorittajat ovat apulaisprofessori Aivar Kriiska (Tarton Yo) ja arkeologit Timo Jussila ja Tapani Rostedt. Tutkimus tehdään yhteistyössä Kuopion kultt. hist. Museon kanssa. Juankosken kaupunki kustantaa kaivaustyövoimaksi viisi koululaista. Allekirjoittaneen yritys Mikroliitti Oy antaa käyttöön tutkimusvälineet ja –tilat. Arkeologian harrastajat ja opiskelijat ovat tervetulleita osallistumaan kaivaustyöhön (klo 8-16 välillä arkisin).
Lisätietoja antaa työryhmän vetäjä, arkeologi Timo Jussila. p. 0400-530057, timo.jussila@mikroliitti.fi
|
