Mikroliitti Oy

                                                                                                                        2.8.2001

 

Kilpailuvirastolle

 

 

Mikroliitti Oy on perustettu v. 1988 ja sen päätoimiala on arkeologiset tutkimukset.  Asiakkaina ovat mm. Tielaitos, kunnat ja museot. Muinaismuistolain mukaisesti yhtiön arkeologista toimintaa valvoo Museovirasto. Museoviraston arkeologian osasto on tulosvastuullinen yksikkö, joka kilpailee mm. Mikroliitti Oy:n kanssa ulkopuolisella rahoituksella tehtävistä arkeologisista töistä.

 

Kilpailua ja elinkeinon harjoittamista rajoittavia tekijöitä ja epäkohtia arkeologia-alalla ovat:

 

1.

Museovirastossa sama henkilö joka tekee Mikroliitti Oy:n kanssa kilpailevan työtarjouksen kolmannelle osapuolelle, myöntää myös Mikroliitti Oy:lle tutkimusluvan ko. työhön ja valvoo Mikroliitti Oy:n arkeologista työtä.

 

Tämä epäterve tilanne on vallinnut koko Mikroliitti Oy:n 13 vuotisen toiminnan ajan ja se aiheuttaa epävarmuutta sekä Mikroliitti Oy:lle että arkeologisia töitä teettäville asiakkaille. Viranomainen voi koska tahansa ennalta arvaamatta ja perustelematta päättää ottaa työn itselleen ja estää muiden liiketoiminnan. Mikroliitti Oy joutuu paljastamaan suunnitelmansa ja työnsä kilpailijalleen, mutta kilpailija ei Mikroliitti Oy:lle. Suuremmilta konflikteilta tässä asiassa on vältytty allekirjoittaneen sopuisuuden ja Mikroliitti Oy:n ja Museoviraston välillä toistaiseksi vallinneiden hyvien henkilösuhteiden ansiosta. On ollut tapauksia (joita en voi todistaa), jolloin Museovirasto on suullisesti vaatinut saada suorittaa työn itse ja antanut asiakkaan ymmärtää että työn suorituttamisen muilla ei ole suotavaa. Tämän kaltaista periaatteellisesti mahdotonta tilannetta ei enää muilla aloilla maassamme vallinne.

 

2.

Museovirastolla on kohtuuton kilpailuetu siinä, että antaessaan viranomaislausunnon arkeologisen tutkimuksen tarpeellisuudesta jättää Museovirasto samalla tarjouksen ja toimeksiantosopimuksen työn tekemisestä lausunnon saajalle. Museovirasto ei kerro lausunnonsaajalle, että työn voi kilpailuttaa ja suorituttaa muillakin tahoilla kuin Museoviraston toimesta. Siinä vaiheessa kun lausunto arkeologisen työn tarpeellisuudesta on julkistettu, on Museovirasto jo tehnyt sopimuksen täysin omilla taloudellisilla ehdoillaan lausunnonsaajan kanssa.

 

Tässä asiassa syntyy jatkuvasti konflikteja. Viimeisin tapaus tuli ilmi 2.7. 2001 jolloin sain tietää Museoviraston vaatineen Tielaitokselta uuden tielinjan arkeologisen inventoinnin Kiuruvedellä (tie 599). Otin välittömästi yhteyden Tielaitoksen ao. tiepiiriin (Hannu Nurmi, Savo-Karjalan Tiepiiri), josta ilmoitettiin että Tielaitos on jo tehnyt työsopimuksen asiasta Museoviraston kanssa. Tielaitoksen asiaa hoitanut edustaja sanoi olevansa täysin tietämätön siitä, että muutkin voivat tälläisiä töitä tehdä kuin Museovirasto. Museoviraston lausunnon yhteydessä oli tullut valmis työsopimus. Tielaitoksen edustaja oli hyvin ärsyyntynyt siitä, että heille ei oltu annettu mahdollisuutta kilpailuttaa työtä, varsinkin kun allekirjoittanut olisi voinut tehdä työn huomattavasti  Museoviraston "monopolihintaa" edullisemmin ja silti omalta kannaltaan hyvällä ja kannattavalla hinnalla. Inventointityön laatu on Mikroliitti Oy:llä vähintäänkin sama kuin Museovirastolla. Allekirjoittaneella on muitakin vastaavia arkeologisia töitä työn alla samalla alueella Kiuruveden kunnan toimeksiannosta (joista Museovirasto on ollut tietoinen).

 

3.

Museovirasto ei kilpailuta valtion varoin tehtäviä arkeologisia töitä, eikä anna edes mahdollisuutta tehdä niistä tarjousta. Museovirasto on täysin monopoliasemassa valtion varoin tehtävissä arkeologisissa töissä. Tämä on johtanut mielestäni varojen tuhlaukseen ja alan rämettymiseen. Käytännössä Museovirasto toimii arkeologisissa töissä "reppufirmana". Kaikki arkeologiset kenttätyöt tehdään kutakin työtä varten erikseen palkatulla määräaikaisella työvoimalla. Virassa tai vakinaisessa työsuhteessa olevat eivät kenttätöitä tee (lukuunotta­matta henkilöiden omia tutkimushankkeita). Alalla vallitseva monopolistinen tilanne on hankala ja kieroontunut myös työvoiman kannalta.

 

4.

Museovirastolla on kohtuuton kilpailuetu siinä, että Museovirasto ei saamani käsityksen mukaan veloita arkeologisista kenttätöistä asiakkaaltaan arvonlisäveroa, kun taas Mikroliitti Oy joutuu sen perimään.

 

Toistaiseksi tämä tilanne on ollut joten kuten siedettävä, koska useimmat kunnat eivät arvonlisäveroa laske kuluksi. Niiden tahojen kanssa, jotka eivät saa veroa takaisin tai eivät voi arvonlisäveroa täysimääräisesti vähentää (eli kaikki muut tahot paitsi kunnat) on Museovirastolla 22 % :n automaattinen hintaetu tarjouksessaan. Arkeologisen työn hinta koostuu n. 95 % työvoimakuluista, joten tilitettävää arvonlisäveroa vähentäviä kuluja ei juurikaan kerry. Mikäli kunnilta poistetaan v. 2002 arvonlisäveron palautukset (kuten lehtitietojen mukaan on kaavailtu) tulee samalla käytännössä arkeologia-ala lopullisesti täysin monopoliosoiduksi yhteiskunnan ja asiakkaiden vahingoksi.

 

5.

Viranomainen valvoo itse itseään, määrittelee työtarpeen ja standardit, olematta vastuussa työstään kenellekkään. Sama viranomainen joka vaatii arkeologisen tutkimuksen suoritamisen ja rahoittamisen sekä itse suorittaa ja rahastaa sitten työn, päättää käytännössä myös sen hinnan, laajuuden ja laadun, olematta vastuussa hinnan oikeellisuudesta tai työn laadusta ja laajuudesta kenellekkään paitsi itselleen. Kyseessä on suljettu ympyrä, joka on rahoittajien kannalta vahingollinen ja epäilyttävä. Terveellä, tasaveroisella ja valvotulla kilpailulla voidaan kontrolloida se, että työstä ei rahasteta kohtuuttomasti ja että varat käytetään asianmukaisesti ja tehokkaasti.

 

 


Ehdotus tilanteen korjaamiseksi.

 

Arkeologisten töiden monopoli on purettava.  Museovirastossa on selkeästi erotettava toisistaan viranomaispäätöksiä tekevä osa ja työn suorittava osa. Selkeintä olisi, että Museovirasto ei itse suorittaisi mitään arkeologisia töitä, vaan keskittyisi siihen, mitä varten se on alun perin perustettu, eli muinaisjäännösten suojeluun ja arkeologisen toiminnan valvomiseen. Arkeologia-alalla olisi päästävä samaan tilanteeseen kuin muillakin aloilla yhteiskunnassamme on päästy: "viranomainen säätää ja valvoo - yksityinen sektori tekee työt kilpaillen - yliopistot kouluttavat ja tekevät perustutkimusta."

Muinaisjäännösten suojelu ja valvonta ei kokemusteni mukaan toimi hyvin. Eräänä syynä siihen on mielestäni se, että Museovirasto joutuu muiden töiden ohella ylläpitämään raskasta ja tehotonta määräaikaistyövoiman käyttöön perustuvaa kaivaus- ja tutkimusorganisaatiota, jonka kehittämiseen ja varojen tehokkaaseen käyttöön ei monopolilla ole mitään pakottavaa intressiä. Virkoja on alalla liikaa, itsenäisiä kilpailevia toimijayksiköitä on liian vähän.

 

Muinaismuistolain alaisella arkeologia-alalla vallitseva tilanne on yhteiskunnalle vahingollinen. Muinaismuistolaki on hyvä, mutta sitä valvova ja soveltava viranomaisorganisaatio on tipahtanut muun yhteiskunnan kehityksestä.

 

 

 

Espoossa 2.7.2001

 

Timo Jussila

arkeologi, toimitusjohtaja

   Mikroliitti Oy

   Osoite:           Kotitontuntie 17 F,  02200 Espoo

   Puhelin:          09-4208852,    0400-530057

   Fax:                 09-4208967

   Email:              Mikroliitti@dlc.fi

 

Lisätietoja Mikroliitti Oy:stä:

www.mikroliitti.fi

 

 

Liite:

Muita tiedossani olevia arkeologia-allalla toimivia yrityksiä, jotka harjoittavat liiketoimintaa:

 

Muuritutkimus Uotila Ky, Suovillankatu 3, 20780 KAARINA, (050) 5287360

 

Useat kunnalliset ja maakunnalliset museot harjoittavat enemmän tai vähemmän satunnaisesti liiketoimintaa, eli myyvät arkeologisia palveluja.

 

Useat yksityishenkilöt toimivat aktiivisina freelancereina ja myyvät arkeologisia palveluja "verokirjalla". Näistä tiedän monien harkinneen toimintansa organisoimista yritysmuotoon tai osuuskunnaksi, mutta alalla vallitsevan Museoviraston (ja osin eräiden maakuntamuseoiden) monopolistisen toiminnan takia eivät ole siihen uskaltautuneet.

 

 

 

 

Kilpailuviraston lausunnon esittelyn saatesivulle

Mikroliitti Oy:n etusivulle