Mikroliitti Oy:n pääsivulle Aiheen
etusivulle
Timo Jussila
Joutseno 29 Kuurmanpohja-Muilamäki
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus
2000
Sisältö:
Abstrakti............................................................................................... 1
Kaivaus................................................................................................ 1
Tarkoitus ja tavoite....................................................................... 1
Kaivauksen
kulku......................................................................... 2
Alue1................................................................................... 2
Alue 2.................................................................................. 2
Alue 3.................................................................................. 3
Muut
tutkimukset.......................................................................... 3
Löydöt.......................................................................................... 3
Näytteet........................................................................................ 3
Makrofossiilinäytteet........................................................... 3
Radiohiiliajoitus................................................................... 4
Yhteenveto................................................................................... 4
Kartat.................................................................................................... 5
Peruskarttaotteet......................................................................... 5
Yleiskartta
1:400.......................................................................... 6
Alueen
2 tasokartta...................................................................... 7
Valokuvia............................................................................................. 8
Abstrakti
Kaivaus suoritettiin
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön antamalla apurahalla. Suppean
koekaivauksen tarkoituksena oli saada asuinpaikalta radiohiilinäyte, mitata
asuinpaikan tarkka korkeussijainti, sekä näiden ohella saada talteen
asuinpaikan kulttuurisidoksia valaisevaa löytömateriaalia. Kaivaus suoritettiin
kolmen henkilön voimin elokuussa 2001, jolloin kaivettiin 3 koealaa, yhteensä
5,5 m2 . Paikalta otetusta makrofossiilinäytteestä kellutettiin
esiin männyn kävyn suomuja, jotka ajoitettiin (Hela-471: 4050 ± 70 =2600
cal BC ). Allekirjoittaneen mielestä C14 ajoitustulos ei vastaa
löytökontekstia, joka yhdessä rannansiirtymisajoituksen kanssa viittaa
varhaismesoliittiseen ajoitukseen. Löydöt: Km
32559, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, pii-iskoksia 4 kpl.
Aikaisemmat tutkimukset: Timo
Jussila inventointi 1999, Km 31678:1-6. Kvartsiesineitä, iskoksia ja pii iskos
(harmaata piitä).
Kartta: 4112 04, x: 6773 08, y: 4432 13
p: 6773 68, i: 3594 15
Kaivaus
Tarkoitus ja tavoite
Kaivauksen ensisijaisena
tarkoituksena oli selvittää asuinpaikan ajoitus. Toisena tarkoituksena,
ensimmäisen tarkoituksen sivutuotteena, oli saada esiin löytömateriaalia, joka
voisi valaista asuinpaikan kulttuurista taustaa ja alkuperää, sekä suorittaa
asuinpaikan korkeusmittaus ja yleiskartoistus.
Koska käytettävissä
olleet resurssit eivät mahdollistaneet täysimittaista kaivausta, oli
tarkoituksena avata sen verran asuinpaikkaa, että saataisiin esiin
kulttuurikerrosta, josta otettaisiin maanäyte. Tästä näytteestä tutkittaisiin
makrofossiilit, josta toivottiin saatavan siemen tai muu hiiltynyt kasvinjäänne
AMS-radiohiiliajoitettavaksi. Kaivauksen päätavoitteeksi asetettiin hyvän
maanäytteen saaminen kulttuurikerroksesta mahdollisimman vähällä kaivaustyöllä.
Ensimmäisenä tehtävänä tavoitteen saavuttamiseksi oli siis paikallistaa
asuinpaikalta sellainen ala, jossa kulttuurikerros (löytökerros ja/tai
likamaakerros) olisi havaittavissa ja sen jälkeen kyseisen maastonkohdan
suppea-alainen kaivaus näytteenoton mahdollistamiseksi.
Kaivauksen kulku
Kaivaus suoritettiin 15.-19.8.2001
välisenä aikana. Henkilökuntana oli allekirjoittaneen lisäksi Tarton yliopiston
arkeologian lehtori FL Aivar Kriiska (nykyään FT), Oulun yliopiston arkeologian
opiskelija Sirpa Niinimäki, sekä paikallinen harrastaja-arkeologi Pentti Putto.
Kaivaus sijaitsi rajavyöhykkeellä, joten ensimmäiseksi haettiin Kakkkois-Suomen
rajavartioston esikunnasta henkilökunnalle rajaluvat.
Inventoinnissa v. 1999
havaitsin kvartseja hiekkakuopan reunalla, aivan kuopan luoteispäässä.
Tarkastimme kuopan reunat tarkoin. Löytöjä ei havaittu missään muualla kuopan
laidoilla, kuin samassa kohden mitä aiemmin oli havaittu.
Alue1
Vuoden 1999 alimman ja
itäisimmän löytökoekuopan itäpuolelle avattiin 1x2 m laajuinen kaivausala
runsaan 3 m etäisyydelle kuopan reunasta. Kaivausala oli nuoren kuusikon
sisällä, missä pintakasvillisuus oli vähäistä. Maaperässä ei ollut
podsolmaannosta. Harmaata huuhtoutumiskerrosta ei havaittu. Turpeen alla oli
ohut tummahko humuspitoinen kerros. Maaperä oli hienoa lajittunutta hiekkaa
(HiHk) ja vähäkivistä. 10-15 cm syvyydellä havaittiin hiekkamaassa hieman
tummempi maakerros, jossa oli hiilenmurusia.
Kaivausalueelta
löydettiin n. 15 cm syvyydeltä 1 pieni kvartsi-iskos. Mitään rakenteita,
likaläikkiä tai muita ihmistoiminnan merkkejä ei havaittu. Lievästi pohjamaata tummempi maannoksen B-kerros
kaivettiin pohjamaahan n. 25-30 cm:n syvyyteen, jolloin kaivaus lopetettiin ja
kuoppa täytettiin.
Alue 2
Alue 2 avattiin 5 m alue
1:stä länteen. Alueen koko oli 1 x 2 m. Turpeen alla oli ohut n. 10 cm paksu
tumma humuspitoinen kerros. Tämän alta kaivettiin maata 10 cm:n kerroksina
tasokaivauksena. Maaperä oli hiekkaa, hieman karkeampirakeista kuin
kaivausalueella 1. Kivisyys suurempaa kuin alueella 1: vähäsen alle nyrkin
kokoisia graniittikiviä. Ensimmäisestä kaivauskerrokesta löytyi harvakseltaan
kvartseja, enemmän palanutta luuta. 1. kerros ulottui n. 16 cm:n syvyyteen
Toisesta
kaivauskerroksesta löytöjä hieman enemmän kuin ensimmäisestä. Maan väri oli
sama kuin 1. kerroksessa. Ei selviä likaläikkiä tms. rakenteita. Alueen
itäpuoliskosta alkoi hahmottumaan halkaisijaltaan n. 40 cm kiveys, jossa
suurimmat kivet n. 15 cm kokoisia. Kiveyksessä ja sen laidoilla ei havaittu
mitää’n värieroja maaperässä, eikä liioin hiilestä tai nokea. Kerros ulottui n. 23 cm syvyyteen.
Kolmannesta kerroksessa
kaivusalueen itäpuoliskossa (kiveyksestä itään) maan väri vaaleni ja pohja maa
tuli vastaan. Itäosasssa maalaji muuuttui karkeammaksi. Löydöt loppuivat itäosassa 3. kerroksen
pintaosassa. Koko alueella edelleen harvakseltaan n. nyrkinkokoisia ja
pienempiä kiviä. Länsipuoliskosta löytöjä koko kerroksesta ja maaperä muuttui
tummemaksi. Länsireunassa luuta. Länsipäähän hahmottui nokimaaläikkä
pohjoisreunassa olevan pintakiven kohdalle, osin sen alle. Profiilista
havainnoituna tämä nokimaaläikkä ulottui kiven alaosaan eli lähes maan pintaan.
Nokimaaläikästä sain resentin vaikutelman. Kiveyksen ympäriltä, heti sen
länsipuolelta otettiin 15 litran maanäyte. Kolmas kerros ulottui n. 30 cm:n
syvyyteen.
Neljäs kerros kiveyksen
itäpuolella oli löydötön. Kiveys loppui. Löytöjä tuli vielä alueen länsiosasta.
Länsiosan nokimaaläikkä hävisi. Alueen
länsiosaa kaivettiin pohjamaahan, kunnes löydöt loppuivat. Länsiosan pohja
ulottui n. 40 cm:n syvyyteen, itäosassa kaivettiin n. 35 cm:n syvyyteen.
Kaivaus lopetettiin. Kuoppa jätettiin vielä avonaiseksi, mahdollisten
lisämaanäytteiden ottoa varten.
Alue 3
Kolmas 1,5 x 1 m koeala
avattiin alueen 2 länsipuolelle. Alue kaivettiin kahtena kerroksena. Kymmenen
senttiä paksun turvekerroksen alla oli varsin tumma B-kerros joka vaikutti
likamaan sekaiselta, samoin kuin alueella 2.
Alueella oli hiekkamoreenimaassa harvakseltaan kiviä, mutta
minkäänlaista rakennetta tai keskittymää emme havainneet. Maan väri ol
tasainen, eikä lika-nokiläikkiä havaittu. Löytöjä oli vähän, vain 6
kvartsi-iskosta. Alue kaivettiin 32 cm:n syvyyteen pohjamaahan.
Muut tutkimukset
-
Alueella
suoritettiin kaivauksen yhteydessä sädevaaitus yleiskarttaa varten, sekä
prospektoitiin ympäristöä rajavyöhykkeellä.
-
Allekirjoittanut vietti
paikalla yhden työpaivän 1.9., jolloin otin lisää maanäytteitä, sekä suljin
tätä varten auki jätetyt kuopat.
-
Korkeuspiste
paikalle ajettiin vasta 21.11. Kuljetimme paikalle korkeuspisteen
kiintopisteestä, joka sijaitsee maantien varressa Kuurmanpohjan koulusta
muutama sata metriä Suokumaanjärvelle päin. Samalla kuljetettiin korkeuspiste
myös Saarenoja 1 ja 2 -asuinpaikoille. Apunani vaaitustyössä oli arkeologi
Tapani Rostedt. Työtä tehtiin tuolloin aamusta iltapimeälle auton valojen ja
taskulampun avulla.
Garmin Etrex Summit
GPS-laitteen barometrillä mitattiin kesällä paikan korkeudeksi 48 m (±1 m).
Vaaituksen mukaan asuinpaikka sijoittuu 47-48 m korkeusvälille.
Löydöt
Km 32559
Alue 1 (:1)
Kvartsi-iskos, 1 g.
Alue 2 Piitä 7 kpl, 13 g, 2 punaista sälettä,
vaalea ruskeanharmaa pieni ydin, 2 tummaa (mustaa) iskosta, 1 vaalean
ruskeanharmaa säle ja iskos
Kvartseja
306 kpl 441 g (keskipaino 1,4 g). Joukossa paljon pieniä säleitä ja joitain mikroliitteja,
iskoksia ja pieniä ytimiä, joitain esineen katkelmia. Yleiskuvana voi todeta
että "kvartsimateriaali on pientä iskosta ja sälettä".
Palanutta
luuta 17 g 77 kpl (keskipaino 0,2 g).
Kivilaji-iskoksia
15 g 4 kpl, sädekiviliusketta, porfyyriä.
Alue 3 4
kvartsi-iskosta 17g
Kaikkiaan 399 kpl 504 g
artefakteja 5,5 m2 (käytännössä lähes kaikki 2 m2)
alalta.
Löytömateriaalin tarkempi
analyysi on vielä keskeneräinen Esineiden ja mikroliitttien määrä kasvanee ja
tarkentuu.
Näytteet
Makrofossiilinäytteet
Alueelta 2 otettiin maata
3. kerroksen alaosasta ja 4. kerroksesta kaikkiaan 25 litraa. Näytteet
kellutettiin ylikylläisessä suolaliuksessa, jolloin orgaaninen aines (maata
sekoitettaessa) nousee pintaan, josta se ,7 mm siivilällä kauhottiin pois. Orgaanisen
aineksen tutki Pirjo Jussila, joka myös määritti löydetyt makrofossiillit.
Huolimatta suuresta
maamäärästä oli hiiltyneiden kasvinjäänteiden määrä hyvin vähäinen, minkä vuoksi maata jouduttiin hakemaan myöhemmin
lisää.
Tunnistettavia siemeniä ei
näytteessä ollut. Ajoituskelpoisia kasvinjäänteitä olivat 13 kappaletta
hiiltyneitä männyn kävyn suomujen katelmia.
Radiohiiliajoitus
Radiohiiliajoitukseen
lähetettiin 13 hiiltynyttä männynkävyn suomun katkelmaa, jotka
Helsingin Yliopiston
Radiohiililaboratorio ajoitti
AMS-menetelmällä (hiukkaskiihdytin).
Lab. no. Näyte d13C Ikä (BP)
Hela-471 Joutseno 29 - 24.6 4050 ± 70
Kalibroituna INTCAL98
-kalibrointikäyrällä Cal25-ohjelmalla (Groningen Radiocarbon Calibration
Program version dec 1998) ajoitustulos
on seuraava:
50 % probability (median) : 2595 cal BC
16 % probability : 2758 cal BC
84 % probability : 2501 cal BC
Yhteenveto
Makrofossiileista saatu
ajoitustulos ei vastaa rannansiirtymisajoituksia. Löytömateriaali viittaa
vahvasti mesoliittiseen ajoitukseen, toisin kuin radiohiiliajoitus, joka
viittaa kivikauden lopulle. C14 ajoitus sopisi vasarakirveskulttuuriin, joka ei
ole ollut rantasidonnainen. Periaatteessa asuinpaikka voisi olla vasarakirveskulttuurin
asuinpaikka. Löytömateriaalissa ei ole kuitenkaan mitään, mikä viittaisi
nuorakeraamiseen- eli vasarakirveskulttuuriin.
Onkin oletettava, että
C14 näyte ei kuulu samaan kontekstiin
löytöjen kanssa. On myös mahdollista, että paikalla olisi ollut joskus lyhyen
aikaa pelto, mihin viittaa selvän harmaan maannoskerroksen puuttuminen ja paksu
tumma humuspitoinen A-kerros.
Koekuoppien ja
hiekkakuopan reunasta tehtyjen havaintojen perusteella asuinpaikka rajoittuu
kallion ja silttimaan (hienoainesmoreeni) väliselle kapealle
hiekkamaavyöhykkeelle 47,0 - 48,0 m korkeusvälille. Ilmeisesti suuri osa
asuinpaikkaa on tuhoutunut hiekanotossa, jolloin asuinpaikan eteläosa -
etelärinteen puoli - on hävitetty. Kuinka pitkälle asuinpaikka jatkuu pohjoiseen
em. korkeusvälillä jäi selvittämättä.
Jatkotutkimuksissa olisi syytä kaivaa isompi ala, jolloin olisi ehkä
mahdollista osua sellaiseen rakenteeseen (liesi-likakuoppa), josta saisi
selkeästi asuinpaikkakontekstiin liittyvän radiohiilinäytteen. Asuinpaikan
ulottuvuus pohjoiseen tulisi selvittää. Asutuksen aikaisen rannan sijaintia
voitaisiin perustella ja tarkentaa fosforianalyysillä, jolloin samalla voisi
selvittää myös asuinpaikan rajat.
Koekaivauksen
ensisijainen tavoite - asuinpaikan eksakti ajoitus - jäi saavuttamatta.
Espoossa 2.5.2001
Timo Jussila
Valokuvia
Kuvaussuunta luode.
Kuvattu tieltä. Vasemmalla hiekkakuoppa. Asuinpaikka kuvan keskeltä oikealle
koivun ja kuusikon takana.
kuvaussuunta länsi. Kuvattu
hiekkakuopan itäreunalta kesällä 1999. Asuinpaikka jää kuvan oikealle puolelle
pusikon taakse.
Kuvaussuunta kaakko.
Kuvattu asuinpaikan länsipuolella olevan kallion rinteeltä. Asuinpaikka kallion
juurella vasemmalla, missä ihmiset ovat.
kuvattu koilliseen.
Asuinpaikkaa kuvan etualalla. Kuvattu aivan kallion juurelta.
Kuvaussuunta kaakko.
Edessä alue 3.
Aluetta 3 kaivetaan.
Vasemmalta Aivar Kriiska, Pentti Putto, Sirpa Niinimäki.
Alue 3, 1
tasossa (-10 cm)
Aluetta 1 valmistellaan.
Kuvaussuunta luode. Kuvassa Aivar Kriiska.
Alue 2, toisessa tasossa.
Kuvattu etelään.
Alue 2, 3.
Taso, kuvattu länteen.