Mikroliitti Oy:n pääsivulle          Aiheen etusivulle

Timo Jussila

 

Joutseno 28 Kuurmanpohja-Saarenoja 2

Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

2000

 

Sisältö:

Abstrakti............................................................................................... 1

Kaivaus................................................................................................ 2

Tarkoitus ja tavoite....................................................................... 2

Kaivauksen kulku......................................................................... 2

Alue1................................................................................... 2

Alue 2.................................................................................. 3

Alue 3.................................................................................. 3

Muut tutkimukset.......................................................................... 3

Löydöt.......................................................................................... 3

Näytteet........................................................................................ 4

Fosforianalyysi................................................................... 4

Makrofossiilinäytteet........................................................... 5

Radiohiiliajoitus................................................................... 5

Yhteenveto................................................................................... 5

Kartat.................................................................................................... 6

Peruskarttaotteet......................................................................... 6

Yleiskartta 1:200.......................................................................... 7

Kaivausaluekartta........................................................................ 8

Profiili........................................................................................... 9

Fosforinäytelinja......................................................................... 10

Kuva: piit............................................................................................ 10

Valokuvia........................................................................................... 11

Abstrakti

Kaivaus suoritettiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön antamalla apurahalla. Suppean koekaivauksen tarkoituksena oli saada asuinpaikalta radiohiilinäyte, mitata asuinpaikan tarkka korkeussijainti, sekä näiden ohella saada talteen asuinpaikan kulttuurisidoksia valaisevaa löytömateriaalia. Kaivaus suoritettiin Jatuli r.y.:n 7 jäsenen ja allekirjoittaneen voimin syys-lokakuun vaihteessa 2001, jolloin kaivettiin 3 koealaa, yhteensä 8,5 m2 . Paikalta otetusta makrofossiilinäytteestä kellutettiin esiin hiiltynyt sianpuolukan siemenen puolikas ja männyn kävyn osa, jotka ajoitettiin (Hela-470: 7720 ± 115 BP C14,  = 6568 cal BC). Allekirjoittaneen mielestä C14 ajoitustulos ei täysin vastaa löytökontekstia eikä lainkaan rannansiirtymisajoitusta, joka viitta vanhimpaan varhaismesoliittiseen ajoitukseen.

Löydöt: Km 32558, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, pii-iskoksia ja esineitä (säleitä, teriä),  Sigir-tyyppisen luukärjen palanut kärkikatkelma. Piit vastaavat osin typologiltaan osin laadultaan Viron Pullin asuinpaikan piitä ja osin Lahden Ristolan piitä.

Aikaisemmat tutkimukset: Timo Jussila inventointi 1999, Km 31677:1-2 kvartsiesine ja -iskoksia.

Kartta: 4112 04,          x: 6773 80, y: 4431 20, z: 48-49 m,   p: 6774 36, i: 3593 16

Kaivaus

Tarkoitus ja tavoite

Kaivauksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää asuinpaikan ajoitus. Toisena tarkoituksena, ensimmäisen tarkoituksen sivutuotteena, oli saada esiin löytömateriaalia, joka voisi valaista asuinpaikan kulttuurista taustaa ja alkuperää, sekä suorittaa asuinpaikan korkeusmittaus ja yleiskartoistus.

 

Koska käytettävissä olleet resurssit eivät mahdollistaneet täysimittaista kaivausta, oli tarkoituksena avata sen verran asuinpaikkaa, että saataisiin esiin kulttuurikerrosta, josta otettaisiin maanäyte. Tästä näytteestä tutkittaisiin makrofossiilit, josta toivottiin saatavan siemen tai muu hiiltynyt kasvinjäänne AMS-radiohiiliajoitettavaksi. Kaivauksen päätavoitteeksi asetettiin hyvän maanäytteen saaminen kulttuurikerroksesta mahdollisimman vähällä kaivaustyöllä. Ensimmäisenä tehtävänä tavoitteen saavuttamiseksi oli siis paikallistaa asuinpaikalta sellainen ala, jossa kulttuurikerros (löytökerros ja/tai likamaakerros) olisi havaittavissa ja sen jälkeen kyseisen maastonkohdan suppea-alainen kaivaus näytteenoton mahdollistamiseksi.

Kaivauksen kulku

Kaivaus suoritettiin 30.9.-1.10.2001. Henkilökuntana oli allekirjoittaneen lisäksi paikallisen harrastaja-arkeologi yhdistyksen Jatuli r.y.:n jäsenet:

Akkanen Maija, Hietanen Heli, Laiho Pentti, Pekonen Mervi,

Putto Pentti, Seppäläinen Marjukka, Virtanen Jukka

Työtä tehtiin kahtena päivänä yhteensä 17 tuntia.

Alue1

Vuoden 1999 löytökoekuopan viereen avattiin 1x2 m laajuinen kaivausala. Maaperässä ei ollut podsolmaannoksen harmaata A-kerrosta.. Turpeen alla oli ohut tummahko humuspitoinen kerros, paksuudeltaan n. 10-15 cm. Maaperä oli hiekkamoreenia (HkMr) ja vähäkivistä.

Pinnan "multakerros" vaikutti vanhalta pellon muokkauskerrokselta. Tämä vahvistuikin sellaiseksi, kun syvemmältä löytyi hiiltymätön ohranjyvä. Muokkauskerroksessa oli hiilen muruja ja pientä palaneelta vaikuttavaa kiveä. Muokkauskerroksesta tuli jonkin verran kvartseja. Kuopan itäpäästä löytyi 12-20 cm:n syvyydestä piitä, komeita piisäleitä, teriä ja iskoksia. Piit olivat osin kuopan kaakkoislaidalla olleen maakiven alla ja kupeessa. Aluetta laajennettiin pohjoiseen ja itään 50 cm:n verran.

Kuopan länsipäässä tuli esiin, suoraan muokkauskerrokseen liittyvä, nokimaaläikkä. Läikkä ulottui supistuen 27 cm:n syvyyteen. Isomman läikän pohjalta tuli hiiltymätön ohranjyvä kuorineen. Nokiläikät ovat tämän perusteella resenttejä ja liittyvät paikalla joskus harjoitettuun viljelyyn. Löytöjä tuli n. 20 cm syvyydellle ja hivenen palanutta luuta vielä 25 cm:n syvyydeltä pohjamaan rajalta. Lievästi  pohjamaata tummempi maannoksen B-kerros kaivettiin löydöttömään pohjamaahan runsaan  30  cm:n syvyyteen, jolloin kaivaus lopetettiin ja kuoppa täytettiin.

Alue 2

Alue 2 avattiin 6 m alue 1:stä kaakkoon, mäen lakitasanteen reunalle. Alueen koko oli 1 x 4 m. Turpeen alla oli ohut n. 15-20 cm paksu tumma humuspitoinen kerros, vanhan pellon muokkauskerros. Tämän alla oli vaalean ruskea maannoksen B-kerros. Pohjamaa tuli vastaan 25-30 cm:n syvyydellä. Alueen maaperä oli lajittunutta hiekkaa ja lähes kivetöntä. Mitään selvää likamaata en muokkauskerroksen aiheuttamasta häiriöstä erottanut. Muokkauskerroksen alaisessa ohuessa maannoksen B-kerroksessa ei ollut merkittäviä värieroja. Alueelta tuli löytöjä pinnasta pohjamaahan tasaisesti. Piitä ainoastaan kaksi kappaletta, kvartseja runsaasti. Alue kaivettiin runsaan 30 cm:n syvyyteen kunnes löydöt selvästi loppuivat ja pohjamaa oli tavoitettu. Kuoppa täytettiin.

 

Kuopan itäpuoliskosta, piinlöytöalueelta otettiin 20 litraa maata makrofossiilien kellutusta varten 20-30 cm:n syvyydeltä, selvästi muokkauskerroksen alta.

Alue 3

Kolmas 1 x 1 m koeala avattiin 4 m alueen 1 eteläpuolelle. Maaperä kuopassa oli hyvin lajittunut täysin kivetön hiekka. Kuoppa oli täysin löydötön. Ohut 10 cm paksu muokkauskerros ja sen alla heikko B-kerros ja pohjamaa. Minkäänlaista lika-tai nokimaan tapaistakaan kuopassa ei havaittu.

Muut tutkimukset

-          Alueella suoritettiin kaivauksen yhteydessä sädevaaitus yleiskarttaa varten, sekä prospektoitiin ympäristöä rajavyöhykkeellä.

-          Korkeuspiste paikalle ajettiin vasta 21.11. Kuljetimme paikalle korkeuspisteen kiintopisteestä, joka sijaitsee maantien varressa Kuurmanpohjan koulusta muutama sata metriä Suokumaanjärvelle päin.

-          Paikalta otettiin fosforinäytelinja (ks. luku näytteet - fosforianalyysi)

 

Garmin Etrex Summit GPS-laitteen barometrillä mitattiin paikan korkeudeksi 49 m (±1 m). Vaaituksen mukaan asuinpaikka sijoittuu 48-49 m korkeusvälille.

Löydöt

Km 32558

Alue 1              (:1) Kvartseja (iskoksia, säleitä), 77 g, 30 kpl.
                        Piitä 23 g, 14 kpl säleitä, iskoksia, teriä (ks. kuva).

                        Palanutta luuta 4 g, 15 kpl.

Alue 2              Piitä     3 g, 2 kpl.

                        Kvartseja 192 g, 115 kpl. Joukossa paljon pieniä säleitä ja joitain mikroliitteja, iskoksia ja pieniä ytimiä, joitain esineen katkelmia.

                        Palanutta luuta 14 g , 85 kpl.

Yhteensä piitä: 26 g, 16 kpl (keskipaino 1,6 g), kvartseja 274 g, 149 kpl (keskipaino 1,8 g), palanutta luuta  18 g, 100 kpl. Kaikkiaan 318 g 265 kpl artefakteja 8,5 m2 (käytännössä 7,5 m2) alalta. Luiden joukossa on Sigir-tyyppisen nuolenkärjen kärkinipukka. Löytömateriaalin tarkempi analyysi on vielä keskeneräinen Esineiden määrä kasvanee ja tarkentuu.

Näytteet

Fosforianalyysi

Alueelta 2 ja siitä kohtisuoraan alarinteeseen otettiin 2 m välein 18 m matkalta maanäytteet, joista analysoitiin vaikealiukoinen fosfori. Näytteet otettiin kairalla maannoksen B-kerroksesta.

Kairanäytteistä havaittiin, että saman kaltainen maannos kuin kaivausalueella jatkui alarinteeseen: ei harmaata A-kerrosta, sen sijaan tumma humoosinen pintakerros ja alla B.

Analyysi on suoritettu Arrheniuksen menetelmän sovellutuksena, jossa 5 g raekooltaan alle 1 mm maata on uutettu 2 % sitruunahappoliuoksessa. Saatu uutos on kehitetty ammo­nium­molyb­daatti-rikkihappo liuoksella, josta on mitattu liuoksen väri-intensiteetti kol­orimetrillä. Labo­ra­torioana­lyysissä ei tullut esiin mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Saadut pitoisuudet on il­moi­tettu puh­taana fosforina P mg/kg maata. Analyysin suoriti allekirjoittanut 04.2001.

m

Z cm mpy.

P mg/kg

0

4856

294

2

4849

421

4

4833

x

6

4815

275

8

4785

271

10

4745

377

12

4704

x

14

4661

246

16

4617

295

18

4565

325

Analyysin avulla toivottii  saatavan esiin asutuksen aikaisen rannan taso, joka fosforinäytelin­jal­la näkyy pitoisuuspiikkinä ennen pitoisuuden jyrkää ja pysyvää laskua. Tulos on tältä kannalta vaikeasti tulkittava. Pisteen 10 (4745) pitoisuus saattaisi edustaa rantaviivan piikkiä, mutta pitoisuuden lievä nousu tämän alla sekoittaa kuvaa. Analyysin perusteella voisi esittää asutuksen aikaisen rannan olleen n. 47.4 m mpy, mutta tämä on toistaiseksi hypoteesi.

Jatkotutkimuksissa on syytä ottaa useampia ja pidemmälle alarinteeseen ulottuvia näytelinjoja.

Makrofossiilinäytteet

Alueelta 1 otettiin maata 20-25 cm syvyydeltä kaikkiaan 20 litraa. Näytteet kellutettiin ylikylläisessä suolaliuksessa, jolloin orgaaninen aines (maata sekoitettaessa) nousee pintaan, josta se ,7 mm siivilällä kauhottiin pois. Orgaanisen aineksen tutki Pirjo Jussila, joka myös määritti löydetyt makrofossiillit.

 

Huolimatta suuresta maamäärästä oli hiiltyneiden kasvinjäänteiden määrä hyvin vähäinen.

Tunnistettavia siemeniä ei näytteessä oli yksi sianpuolukan siemenen puolikas ja sen lisäksi hiiltyneitä männyn kävyn suomujen katelmia.

Radiohiiliajoitus

Radiohiiliajoitukseen lähetettiin 13 hiiltynyttä männynkävyn suomun katkelmaa, jotka

Helsingin Yliopiston Radiohiililaboratorio ajoitti  AMS-menetelmällä (hiukkaskiihdytin).

Lab. no.           Näyte                  d13C             Ikä (BP)

Hela-470          Joutseno 28    - 24.7               7720 ± 115

 

Kalibroituna INTCAL98 -kalibrointikäyrällä Cal25-ohjelmalla (Groningen Radiocarbon Calibration Program   version dec 1998) ajoitustulos on seuraava:

50 % probability (median)  :    6568  cal BC

16 % probability             :         6721  cal BC

84 % probability             :         6468  cal BC

Yhteenveto

Makrofossiileista saatu ajoitustulos ei vastaa rannansiirtymisajoituksia. Löytömateriaali viittaa vahvasti hyvin varhaiseen mesoliittiseen ajoitukseen, johon myös rannansiirtymisajoitus viittaa. Vastaavan piin ja Sigir -kärjen ajoitukset Virossa (Pulli, Kundan alin kerros) ja Venäjällä (Butovo, Veretye) ovat pre-boreaalisia (9500-8200 BC), mutta varhaisboreaalinen ajoituskaan ei liene aivan mahdoton (n. 8200-7500 BC). Radiohiiliajoitus vaikuttaa löytömateriaaliin nähden liian nuorelta.

 

Jatkotutkimuksissa olisi syytä kaivaa isompi ala, jolloin olisi ehkä mahdollista osua sellaiseen rakenteeseen (liesi-likakuoppa), josta saisi selkeästi asuinpaikkakontekstiin liittyvän radiohiilinäytteen. Asuinpaikan laajuus ja rajat tulisi selvittää.

 

Koekaivauksen ensisijainen tavoite - asuinpaikan eksakti ajoitus - jäi saavuttamatta, mutta löytömateriaalin, erityisesti pii-artefaktien laatu on erinomainen.

 

Espoossa 2.5.2001

 

Timo Jussila

Valokuvia.

 

Kuvattu kesällä 1999. Kuvaussuunta itä-kaakko. Asuinpaikkatasannetta. oikealla kiintopistekivi, jonka "nokka" 4945 cm mpy.

 

 

Kuvaussuunta länsi-luode. Asuinpaikkatasanne mäen laella oikealla. Kuvattu kesällä 1999.

 

Kuvaussuunta pohjoinen. Kuvattu asuinpaikkamäen juurelta, peltotieltä. Asuinpaikka laella kuvan keskellä.

 

 

Kuvaussuunta kaakko. Kaivaus käynnissä. Edessä kaivetaan aluetta 1, seisovat henkilöt alueen 2 laidoilla.

 

 

 

kuvaussuunta etelä. Aluetta 2 kaivetaan

 

 

Alue 2 kuvan keskellä. Kuvaussuunta länsi-luode.

 

Mikroliitti Oy:n pääsivulle

Aiheen etusivulle

Alkuun