Mikroliitti Oy - Lappeenrannan arkeologinen inventointi kohdekuvaukset

Lappeenrannan muinaisjäänökset, kohteiden kuvaukset

Sivulla on kuvattu kaikki Lappeenrannan muinaisjäännökset ja löytöpaikat. Kohteet 1-17 ja 37-49 ovat aiemmin tunnettuja. Kohteet 18-35 ovat inventoinnissa 1998 esiin tulleita. Kohteet 38-49 ovat löytöpaikkoja, jotka eivät ole muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteen nimessä on linkki kohteen tarkempaan kuvaukseen (jossa edelleen linkki kohteen valokuvaan, jos sellainen on).

Termit

nuor kivi = nuorempi kivikausi, n. 5200-1800 eKr. (ns. suomalainen neoliittinen kivikausi)
vanh metalli = vanhempi metallikausi, n. 1800 eKr - 300 jKr. (pronssikausi, varh. rautakausi)
asuma = paikan funktio on asuinpaikka
tunnistamaton = paikan funktiota ei tiedetä, löytö = esinelöytö, röykkiö = kiviröykkiö
KM = Kansallismuseo (löydön kokoelmatunnus)
EKM = Etelä-Karjalan museo (löydön ja valokuvan kokoelmatunnus)

LAPPEENRANTA 0 PAIKANTAMATTA

Kylä: Paikantamatta

Ajoitus: vanh kivi tai nuor kivi

Laji: tunnistamaton, löytö

Kartta:

Löydöt: KM 2894 Th. Schwindtin toimittama 1892, Diar 27-4-1893, poikkikirves 1 kpl. Mitat: 103 x 50 x 25, löytö Saimaan kanavan varrelta.
KM 3050 SMY:n A. Lindhin keräys 0 kivikirves 1 kpl. Mitat: 216 x 83 x 60.
kivitaltta 1 kpl. Mitat: 217 x 85 x 20, hiomaton.
kourutaltta 1 kpl. Mitat: 131 x 62 x 25, terä särkynyt.
tasataltta 1 kpl. Mitat: 100 x 43 x 20.
KM 3074 SMY:n A. Lindhin keräys 0 onsitaltta 1 kpl. Mitat: 91 x 30 x 26.
tasataltta 1 kpl. Mitat: 153 x 57 x 24, varsiosa vain osittain hiottu.

Kuvaus: Ei löytötietoja

Kylä:	Paikantamatta
Ajoitus:	vanh kivi tai nuor kivi
Laji:	tunnistamaton, löytö
Kartta:
Löydöt:	KM 2894 Th. Schwindtin toimittama 1892, Diar 27-4-1893, poikkikirves 1 kpl. Mitat: 103 x 50 x 25, löytö Saimaan kanavan varrelta.
	KM 3050 SMY:n A. Lindhin keräys 0 kivikirves 1 kpl. Mitat: 216 x 83 x 60.
	kivitaltta 1 kpl. Mitat: 217 x 85 x 20, hiomaton.
	kourutaltta 1 kpl. Mitat: 131 x 62 x 25, terä särkynyt.
	tasataltta 1 kpl. Mitat: 100 x 43 x 20.
	KM 3074 SMY:n A. Lindhin keräys 0 onsitaltta 1 kpl. Mitat: 91 x 30 x 26.
	tasataltta 1 kpl. Mitat: 153 x 57 x 24, varsiosa vain osittain hiottu.

Kuvaus:	Ei löytötietoja

Kylä:	Rutola
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 04 Rutola x: 6770 11, y: 3555 64, z: 81 +-1
Tutkim:	Meinander C. F. 1949 kaivaus.
	Miettinen T 1974 inventointi.
	Huurre M 1976 tarkastus.
	Huurre M 1989 tarkastus.

Löydöt:	KM 11180 Pursiainen, Simola 1940, Diar 29-5-1940, saviastian pala 19 kpl. Kuoppa-, kampaleima- ja painannekoristelua, 2 reunapalaa, yhdessä palassa sekoitteena asbestia. Juoksuhautaa kaivettaessa.
	KM 11190 Voionmaa J 1940, Diar 3-8-1940, kvartsikaavin 1 kpl.
	kvartsi-iskos 24 kpl.
	saviastian pala 48 kpl. Koristeluna kuoppia ja ohuita kampaleimapainanteita. Koristelu harvaa. Joukossa reunapaloja ja yksi ohutseinäinen pala.
	KM 11576 T. Raskin 1946, Diar 3-5-1946, kivinuolenkärki 1 kpl. Mitat: 62 x 9, läpil. lähes soikea, vaal.harmaata kiveä.
	kvartsi-iskos 3 kpl.
	saviastian pala 20 kpl. Varhaiskampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa. Osa sileäpintaisia ja koristeettomia.
	KM 12169 Meinander C. F. 1949 liuske-esine 1 kpl. Mahdollisesti siimanpainon katkelma.
	kvartsiesine
	kvartsi-iskos
	palanutta luuta
	saviastian pala Asbestikeramiikkaa jossa koristeena kierrenuoraa, puikkopainannetta. Lisäksi Ka II:2 ja Ka I:1 :tä.
	KM 25189 Huurre M 1989, Diar 21-11-1989, kvartsi-iskos 2 kpl.
	saviastian pala 2 kpl. Koristeettomia.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 9.1 km W.
Kuvaus:	Aiemmat huomiot (Miettinen T 1974): Kirkosta n. 9,5 km länsilounaaseen, Kärenlammen pohjoisrannalla olevassa Saksanniemessä. Niemessä on sota-ajan linnoituslaitteita, mm. suuri betonibunkkeri, sekä sotaveteraanien Salpamaja. Asuinpaikka rakennusten takia melkoisesti tuhoutunut, mutta ottaen huomioon sen sijainnin Kärenlammen kautta kulkeneen Saimaan lasku-uoman rannassa se ansaitsisi tulla luokitelluksi I luokan kohteeksi. Yhdessä sota-ajan jäänteiden kanssa se voisi muodostaa suojelualueen. Jussila 1992: Kävin paikalla kesällä 1992, Yliopiston Saimaa hankkeen vaaitustyön yhteydessä. Paikka on myllätty ja muokattu. Alkuperäistä maastoa ja pinnanmuotoa ei voi erottaa vesakkoisesta ja reheväkasvuisesta ympäristöstä. Asuinpaikan tarkka paikantaminen ei onnistunut. Mielestäni paikan voisi tiputtaa 2. luokan kohteeksi. Rutolassa on Kärenlammen uoman läheisyydessä parempia ja ehjempiä kohteita kuin tämä. En tarkastanut paikkaa inventoinnissa 1998.

Kylä:	Kourula
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 04 Rutola x: 6774 06, y: 3558 26, z: 78
Tutkim:	Rosen G 1953 kaivaus.
	Miettinen T 1974 inventointi.
	Bergström M 1983 kaivaus.

Löydöt:	KM 10929 T. Laaksonen 1938, Diar 7-11-1938, saviastian pala 5 kpl. Koristeena kampaleimapainanteita ja viivoja, kesämökin perustaa kaivettaessa.
	KM 11858 P. Siltanen 1947, Diar 7-5-1948, pii-iskos 1 kpl. Kesämökin perustuksia kaivettaessa.
	saviastian pala Asbestikeramiikkaa ja kampakeramiikkaa. Kesämökin perustuksia kaivettaessa.
	KM 13391 Rosen G 1953 tasataltta 3 kpl. Kaksi taltoista äänisen viherliusketta, yksi pienikokoinen.
	kvartsi-iskos
	palanutta luuta
	saviastian pala Ka II ja asbestikeramiikkaa.
	KM 20286 Huurre M 1976, Diar 30-10-1900, kiviesine 1 kpl. hiotun kiviesineen katkelma. Sädekiviliusketta.
	asbesti 1 kpl.
	kvartsi-iskos 2 kpl.
	piiesine 1 kpl. Mitat: 32 x 21 x 8, nuolenkärjen teelmä tai retusoitu piiesine.
	saviastian pala 2 kpl. Koristeettomia asbestikeramiikan paloja. Kampakeramiikkaa jossa koristeena kuopparivejä ja kampaleimavyöhykkeitä. Sekoitteena hiekkaa.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6.2 km W.
Kuvaus:	Pienehkön kapean Ahvensaaren W-ranta. Hiekkaisen törmän päällä oleva tasanne. Jussila 1998: Katselin paikkaa veneestä rannan tuntumasta, nousematta maihin. Hoidettua sekametsää. Paikka on siistissä kunnossa.

Kylä:	Lappeenranta
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 07 Lappeenranta x: 6772 36, y: 3561 43, z: 79
Tutkim:	Miettinen T 1974 inventointi.

Löydöt:	KM 19462 Miettinen T 1974, Diar 16-12-1974, kvartsi-iskos 7 kpl.
	KM 19463 K. Koistinen 1974, Diar 16-12-1974, saviastian pala 4 kpl. Kampakeramiikkaa, jossa koristeena epämääräisiä kuoppamaisia leimapainanteita, kampa- leimapainanteita ja kuoppia. Saviaines karkeaa.
	KM 20284 , Diar 30-10-1978, kvartsi-iskos 700 kpl.
	rautakuona 1 kpl.
	saviastian pala Osassa koristeena kuoppia, kampaleimapainanteita. Osa koristeettomia, osassa sekoitteena asbestia. Joukossa reunapaloja. Lisäksi asbestikeramiikka. Miettisen mukaan myös mahdollisesti nuorakeramiikkaa.
	saviesine 1 kpl. savi-idolin tai -esineen katkelma. Asbestisekoitteinen.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 2.9 km W.
Kuvaus:	Huhtiniemen W-ranta. Rantatörmä, josta osa sortunut ja tuhoutunut Aiemmat havainnot: Pohjoinen löytökohta on sortuneessa rantatörmässä, eteläinen rantatörmällä rantaan tulevan tien pohjoispuolella. Mahdollisesti laaja yhtenäinen asuinpaikka, jonka rannan luonnollinen kuluminen on suureksi osaksi tuhonnut. Jussila 1992: Paikka on kovin kulunut: yleinen ranta asuinalueen keskellä. Paikoin voi olla jotain asuinpaikasta jäljellä. Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa 1998.

Kylä:	Mikonsaari
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 07 Lappeenranta x: 6777 10, y: 3562 01 (paikannus +-80 m), z: 79 +-1
Tutkim:	Erä-Esko A 1960 tarkastus.
	Miettinen T 1974 inventointi.
	Jussila T 1998 tarkastus.

Löydöt:	KM 15015 Erä-Esko A 1960, Diar 17-10-1960, kvartsi-iskos 6 kpl.
	KM 19465 Miettinen T 1974, Diar 16-12-1974, kvartsi-iskos 3 kpl.
	saviastian pala 2 kpl. Asbestikeramiikkaa.

Valokuva:	EKM 2427: 11 DIA.
	EKM K 1098: 24 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 5.0 km NW.
Kuvaus:	Voisalmensaaren NE-reunaan sillalla yhdistetty pieni saari. Löydöt hiekkaisen saaren S- ja W-reunan törmästä. Jussila 1998: Saaressa on vanha, kunnostettu talo pohjoiskärjessä ja eteläpäässä rantamökki/sauna. Näiden välillä on hyvin hoidettua siistiä harvaa mäntymetsää. Länsitörmällä on sähköpylväitä. Muuten asuinpaikka, joka saattaa ehkä peittää koko pienen saaren laen on ehjä.

Kylä:	Lapvesi
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 07 Lappeenranta x: 6775 38, y: 3562 88, z: 80 +-1
Tutkim:	Miettinen T 1974 inventointi.
	Jussila T 1998 tarkastus.

Löydöt:	KM 19465 Miettinen T 1974, Diar 16-12-1974, saviastian pala 2 kpl. inventointi; samat esineet merkitty inv. 5 kohdalle ?

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 3.0 km NW.
Kuvaus:	Voisalmensaari Suolahden N-rannalla, S viettävä pelloksi raivattu hiekkainen rantatörmä. Jussila 1998: Paikka on nyt hoidettua nurmikkoa ja puutarhaa talojen pihamaan tuntumassa, jonka alla asuinpaikkaa lienee jäljellä sen verran minkä peltoviljely on siitä jättänyt.

Kylä:	Luukkala
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 07 Lappeenranta x: 6775 41, y: 3566 83, z: 83
Tutkim:	Miettinen T 1974 inventointi.
	Jussila T 1992 vaaitus.

Löydöt:	KM 19468 Miettinen T 1974, Diar 16-12-1974, saviastian pala Ka II ja Ka III. Koristeena epäm. kampaleimapainanteita, kuoppia. Saviaines hieman huokoista. Osa koristeettomia. Harva koristelu, reikäsekoite.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrantan kirkolta 3.7 km NE.
Kuvaus:	Hyötiönsaaren S-laita. Löydöt hiekkakuopan S-reunasta, as.p. jatkunee rinteessä JUSSILA 1992: Vanhan suuren hiekkakuopan ja rannan välillä on siivu ehjää maastoa, jossa on havaittavissa selvä rantatörmä.Lännempänä hiekkakuoppa on tuhonnut maaston aivan rantaviivan tuntumaan. En paikantanut asuinpaikkaa löydöillä. Asuinpaikka saattaa olla tuhoutunut hiekanotossa. Rantatörmä jakuu ehjänä itään, missä saattaa olla jotain jäljellä.

Kylä:	Saikkola
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 10 Mustola x: 6777 06, y: 3570 22, z: 78
Tutkim:	Pälsi S 1938 kaivaus.
	Miettinen T 1974 inventointi.
	Jussila T 1998 tarkastus.
	Kähtävä-Marttinen M 1998 tarkastus.

Löydöt:	KM 10835 A. Topra 1938, Diar 16-6-1938, saviastian pala 1 kpl. Koristeena kuoppia ja kampaleimapainanteita.
	KM 10865 Pälsi S 1938, Diar 23-7-1938, kivitaltta 1 kpl. Mitat: 32 x 19 x 7, läpil. suorakaiteen muotoinen, tummaa kivilajia.
	poikkitaltta 1 kpl. Mitat: 45 x 35 x 16, alalape suora ja sileä, ylälape loivasti kaartuva. Molemmissa sivuissa lovi. Äänisen viherliusketta (?).
	kvartsi-iskos
	saviastian pala Joukossa asbestisekoitteisia paloja.
	KM 31264 Kähtävä-Marttinen M 1998, Diar 30-11-1998, :1 saviastian reunapala 35 g 1 kpl. Palanen löytyi elokuussa 1998 tien ojasta.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 7.3 km NE.
Kuvaus:	Utransaaren S-osa. S viettävä hiekkainen rantatörmä, jonka yli kulkee tie. Jussila 1998: Löytöjä, kvartsia ja luuta, on tien pohjoisojassa. Asuinpaikkaa lienee vanhassa pellossa jäljellä tien pohjoispuolella.

Kylä:	Pontus
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 10 Mustola x: 6775 40, y: 3570 76, z: 78
Tutkim:	Miettinen T 1974 tarkastus.
	Huurre M 1976 inventointi.

Löydöt:	KM 19469 Miettinen T 1974, Diar 16-12-1974, kvartsi-iskos 1 kpl.
	saviastian pala 15 kpl. Kampakeramiikkaa. Yksi reunapala, koristeena kampaleimapainanteita. Joukossa myös koristeettomia paloja, sekoitteena yhdessä palassa kiillettä.
	KM 19865 Huurre M 1976, Diar 1-6-1978, kvartsi-iskos 2 kpl.
	palanutta luuta 1 kpl. tarkastus
	saviastian pala 6 kpl. Ka II, koristeena kuoppia ja kampaleimapainanteita, sekoitteena kiillepitoista hiekkaa.
	KM 31263 saviastian paloja 12 g 2 kpl. Timo Jussila otti inventointimatkallaan mukaansa Etelä-Karjalan Museosta sinne toimitetut löydöt. Kaksi reikäsekotteista saviastian palaa jossa toisessa koristeena kuoppa.
	:2 kvartsi-iskos 40 g 2 kpl.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 7.0 km E.
Kuvaus:	Laihianselän S-ranta Mäntyä kasvava hiekkakangas, tasanne

Ajoitus:	rauta tai historiallinen
Laji:	hautaus
Kartta:	3133 09 Hanhijärvi x: 6763 64, y: 3562 94, z: 75 +-2
Tutkim:	Kähtävä-Marttinen M 1997 kaivaus.

Löydöt:	KM 30670 Kähtävä-Marttinen M 1997, Diar 10-12-1997, kaivauslöytöjä

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 9.2 km S.

Kylä:	Mikonsaari
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 07 Lappeenranta x: 6776 60, y: 3563 91, z: 80
Tutkim:	Ailio J 1931 kaivaus.
	Miettinen T 1974 inventointi.
	Jussila T 1998 tarkastus.

Löydöt:	KM 9316 S. Kinnunen 1930, Diar 30-12-1930, kivikirves 1 kpl. Mitat: 108 x 71 x 40 teräosa, tasaleveä, toinen lape tasaisesti pyöristyvä, toinen särmikäs löydöt vedenkuluttamasta hiekkarinteestä
	saviastian pala 364 kpl. löydöt vedenkuluttamasta hiekkarinteestä
	saviesine 1 kpl. Mitat: 41 x 24 x 18, katkelma, koristelua, löydöt vedenkuluttamasta hiekkarinteestä.
	KM 9446 Ailio J 1931 hioin 1 kpl. Käsihioimen katkelma hiekkakiveä, molemmilta lappeilta ja yhdeltä reunalta hiottu.
	kivilaji-iskos
	kvartsi-iskos
	pii-iskos
	saviastian pala
	KM 19466 Miettinen T 1974, Diar 16-12-1974, kivilaji-iskos 1 kpl. Kiillettä.
	kvartsi-iskos 7 kpl.
	pii-iskos 1 kpl.
	saviastian pala Ka II ja Ka III.
	poltettua savea 1 kpl.

Valokuva:	EKM 2427: 3 DIA.
	EKM K 1098: 25 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 3.9 km N.
Kuvaus:	Mikonsaaren keskiosan S-ranta, Hienohiekkainen rantatörmä Koordinaatti osoittaa alueen lounaispään. Koillispää: 6776 68, 3564 06. Jussila 1998: Paikka lienee siinä kunnossa missä se oli Miettisen sitä viimeksi tarkastaessa v. 1974. Kapea terassi jyrkän rantatörmän ja rinteen välissä on entisensä ja kasvillisuus on kuluvan törmän suureksi osaksi peittänyt. Paikalla on nyt tiheä nuori mäntymetsä, eikä paikkaa ole kovinkaan edustavan näköinen.

Ajoitus:	ajoittamaton
Laji:	tunnistamaton, röykkiö (lapinraunio / linnavuori ?)
Kartta:	3133 05 Pulsa x: 6759 04, y: 3559 45
Tutkim:	Erä-Esko A 1959.
	Jussila T 1998.

Valokuva:	EKM K 1098: 26 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 14.5 km S.
Kuvaus:	Erä-Esko 1960: (siteeraus kirjeestä:) Kouvola, 14. 9. 1958 Lappeen pitäjän Suomalaisen kylässä Suur-Pyhäkala-järven rannalla sijaitsevan kesämökkini vierellä on Linnavuoreksi kutsuttu rapakivikallio. Se nousee Pyhäkalajärvestä miltei pystysuorana seinämänä ja yhtä jyrkkä se on muiltakin paitsi yhdeltä sivultaan. Kallion laki on arviolta n. 25 m järven pintaa ylempänä. Tämän Linnavuoren laella on melkoinen kiviröykkiö. Kivet ovat kooltaan tuollaisia 'miehenkannettavia' ja vähän pienempiäkin. Kooltaan ja muodoltaan raunio muistuttaa mm niitä pronssikautisia hautaraunioita, jotka Helsingin Kulosaaressa olen nähnyt. Mainittu Linnavuoren raunio on paksun sammalen peittämä ja kasvaa sen päällä mm melkoinen kuusi. Paikkakunnan vanhan väen kertoman mukaan olisi Linnavuorta aikoinaan, viimeksi Pikkuvihan aikana, käytetty piilopaikkana.... Kunnioittavasti Jouko Suninen everstiluutnantti. Yllä esitetyn ilmoituksen johdosta sai allekirjoittanut vuonna 1959 tarkastaakseen Linnavuoren, joka sijaitsee Lappeenrannan kaupungista noin 15 km etelälounaaseen, Suur-Pyhäkalanjärven lounaisrannalla. Eversti Sunisen kuvaus pitää paikkansa muilta osiltaan paitsi siinä, että hänen mainitsemansa 'röykkiö' kaipaa lähempää tarkastelua. Kysymyksessä nimittäin ovat kivivallin jäännökset, jotka ovat vuoren ainoalla helpponousuisella rinteellä, vuoren kapeassa pohjoispäässä. Etelärinteeltä pääsee vuorelle jyrkkää polkua myöten, itä-ja länsireunat ovat seinäjyrkkiä. Pohjoispää on loiva, mutta harjalta vain noin 10 m levyinen. Siinä on poikkivalli 30-50 cm läpimittaisista kivistä. Vallin leveys on n. 4 m ja korkeus 1/2 - 1 m. Maanomistaja R. Määttänen, joka on kanneljärveläisiä, kertoi kuulleensa paikkakuntalaisilta tarinoita, joiden mukaan Linnavuorelle olisi näkynyt merkkituli Pulsan luota. Kysymyksessä lienee joku korkea vuori Tanin ja Pulsan välillä, Kaapron talon mailla. Helsingissä, huhtikuun 11 pnä 1960 Aarni Erä-Esko Jussila 1998: Kävin paikalla syyskuussa 1998 yhdessä arkeologi Aivar Kriiskan kanssa. Linnavuoren tulkinta varustukseksi herätti paikalla ollessani epäilyjä. Kallion laki on kolmiomainen ja hyvin kapea. Kivikasa on "kolmion kannan" kohdalla. Tästä kallion laki edelleen kapenee etelään päin. Välillä on vielä kallion "kuroutuma", jonka yli vuoren eteläpäähän pääsee kapeaa kallioharjannetta pitkin. Kallion laki on hyvin epätasainen ja on vaikea kuvitella siellä voineen olla minkäänlaisia rakennuksia tms. Laella liikkumisenkin on oltava varovaista. Kovin suurta väkimäärää ei vuoren laella ole voinut kerralla olla, ja epäilenkin onko sen puolustaminen ollut mahdollista, jos se olisi varustus. Vuoren seinämät ovat pystysuorat ja vuori on luonnonnähtävyytenä huomattava ja se erottuu kyllä alueen muista kallioista jylhyydellään. Kallion korkeat seinämät ovat pystysuorat muualla paitsi pohjoisessa. Jos paikka olisi löytynyt ensimmäisen kerran nyt, enkä olisi sitä linnavuoreksi tiennyt, olisin pitänyt kivikasaa hienona lapinrauniona. Kivikasa on soikea, lähes pyöreä ja kekomainen, kallion korkeimmalla kohdalla. Paikan voisi siis mielestäni tulkita ennemminkin hautapaikaksi kuin linnavuoreksi (varustukseksi). Linnavuorimahdollisuutta ei kuitenkaan voi pois sulkea. Paikalla olisi syytä tehdä tarkempia tutkimuksia sen funktion ja ajoituksen selvittämiseksi.

Ajoitus:	esihistoriallinen
Laji:	kuva, kalliomaalaus
Kartta:	3133 05 Pulsa x: 6759 86, y: 3556 40
Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 15.1 km SW. Humaljärven itäosan etelärannalla.

Kylä:	Rutola
Ajoitus:	vanh kivi tai nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 04 Rutola x: 6771 93, y: 3555 67, z: 79 +-2
Tutkim:	Jussila T 1992 vaaitus.
	Jussila T 1998 tarkastus.

Löydöt:	KM 27554 Jussila T 1992, Diar 10-12-1992, :1 saviastian paloja 8.3 g 2 kpl. Kampakeramiikkaa. Koristeena kampaleimoja, sekoitteena kivmurska. Koekuopasta.
	:2 palanutta savea 3.8 g 1 kpl.
	:3 kvartsi-iskoksia 59 g 4 kpl.
	:4 palanutta luuta 5 kpl.
	KM 31262 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 saviastian paloja 69 g 8 kpl. Ylimmästä painanteesta (n. 82 m mpy). Koristeena kampaleimoja ja isoja kuoppia. Seinän paksuus 9 mm.
	:2 palanut luu 2 g 2 kpl. Ylimmästä painanteesta (n. 82 m mpy).
	:3 saviastian paloja 8 g 2 kpl. Asbestisekotteisia koristeettomia paloja, keskimmäisestä painanteesta n. 80 m mpy.
	:4 saviastian pala 15 g 2 kpl. Kivimurskasekotteinen kuoppakoristeinen pala ja reikäsekotteinen pala, jossa pieniä painanteita rivieissä. Keskimmäisestä painanteesta n. 80 m mpy.
	:5 kvartsi-iskos 7 g 1 kpl. Keskimmäisestä painanteesta n. 80 m mpy.
	:6 palanutta luuta 2 g 5 kpl. Alimman tason painanteesta n. 79 m mpy.

Valokuva:	EKM K 1098: 29 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrantan kirkolta 8.7 km W, Rutolassa, Pikku-Saimaan Rovonlahden länsirannalla, Lappeenranta-Mikkeli tieltä Myllylammen sillan kohdalta 1 km NNW, lännestä rantaan tulevan ja etelään ja pohjoiseen haarautuvan metsätien etelä ja itäpuolella rantatörmän päällä n. 100 m matkalla.
Kuvaus:	JUSSILA 1992: Paikka on täysin koskematon ja ehjä. Koko pitkällä rantakaistalle ei ole yhtään kesämökkiä. Rannassa kulkeva metsätie ei ole kajonnut asuinpaikkaan. Paikalla on selvä komea paikoin vallimainen SS-rantatörmä, jonka päällä ja takana asuinpaikka on. Paikka on aivan Muinaisen Suur-Saimaan Rutolan Kärenlammen lasku-uoman suussa. Tältä paikalta 1.9 km etelään on Saksanniemen asuinpaikka, kynnyksen toisellapuolen. Paikkaa pitää ehdottomasti suojella ja valvoa, koska tämä on seudun ainoa tunnettu täysin koskematon kivikautinen asuinpaikka, vieläpä mitä mielenkiintoisimmassa paikassa vesistöhistorian tutkimuksen kannalta. Jussila 1998: Aiemmin mainitsemani valli-törmä ei suinkaan ole SS-törmä. Sellaista ei paikalla ole. Nyt havaittiin paikalla lisää asumuspainanteita eri korkeuksilla. Rannansiirtymiskronologian mukaan asuinpaikka ajoittuu Vuoksen puhkeamisesta 6000 BP n. 4000 BP kivikauden lopulle. Asuinpaikka, yhdessä pohjoisempana olevan asuinpaikan nro 24 kanssa on Lappeenrannan laajin muinaisjäännös, joka on myös hyvin säilynyt. Ympäristö on rakentamaton. Ehdotan paikkaa 1. luokan kohteeksi. Ajo-ohje: Lappeenrannasta Mikkelin suuntaan 3.8 km. Lemin risteyksen jälkeen vielä 200 m, jolloin vasemmalle Rehvalahdentielle, jota 350 m ja sitten oikealle Hämeenlahdentielle, ajetaan runsaat 300 m ja seuraavasta oikealle alas, taas 300 m ja seuraavasta risteyksestä ylös oikealle. Tie tulee rantaan ja kulkee rannan suuntaisesti. Asuinpaikka heti tien oikealla puolen, n. sadan metrin matkalla.

Kylä:	Lavola
Ajoitus:	vanh metalli
Laji:	hautaus, röykkiö
Kartta:	3134 04 Rutola x: 6776 36, y: 3558 86, z: 82
Tutkim:	Miettinen T 1974 inventointi.
	Jussila T 1998 tarkastus.

Valokuva:	EKM 2427: 5 DIA.
	EKM K 1098: 27 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 6.6 km NW.
Kuvaus:	Veteistenselän N-puolella sij. saaren SE-reuna. Kallioinen niemi, jonka tyvi matala ja hiekkainen. Jussila 1998: Kävin paikalla elokuussa 1998. Paikalla on joko yksi rauennut röykkiö tai kaksi erillistä lapinrauniota. Rauniot ja ympäristö hyvässä kunnossa.

Kylä:	Muukkola
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3134 10 Mustola x: 6777 86, y: 3571 08, z: 81 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31243 , Diar 30-11-1998, :1 saviastian paloja 24 g 9 kpl. Kolme palaa joissa sekoitteena asbestia, näistä yksi on ponttipala. Pinnassa hyvin heikko leveä kampaleima- tai nuorapainanne ja mahdollisesti tekstiilipainannetta. Seinän paksuus 8 mm. Kuusi kivimurskasekoitteista pientä palasta, jossa yhdessä kaksi kampaleimariviä, ja yhdessä heikosti erottuvia, mahdollisesti kampaleima, painanteita. Seinän paksuus 8 mm.
	:2 kvartsi-iskoksia 100 g 10 kpl. Koekuopista.
	:3 palanutta luuta 1 g 14 kpl.

Valokuva:	EKM K 1098: 1 neg.
	EKM K 1098: 2 neg.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 8.5 km NE. Kohusaari sijaitsee Saimaan kanavan suusta n. 3.2 km NE, Hirvisaaren ja Kotaniemen välissä, Lamposaaren pohjoispuolella. Asuinpaikka on Kohusaaren eteläkärjen itärannalla, rantakallioiden pohjoispuolisella hiekkaisella pienellä tasanteella, n. 20 m itärannasta alkaen.
Kuvaus:	Jussila 1998: Asuinpaikka on kalliopaljastumien välissä olevalla loivasti rantaan viettävällä tasanteella. Paikalla on nuori ja tiheä mäntymetsä (myös koivun näreitä). Maaperä paikalla on hiekka/karkea hiekka. Löydöt tulivat kolmesta koekuopasta, joista rantaa lähin oli runsaat 20 m rantaviivalta ja muut kaksi tästä 5-10 m rannasta poispäin. Kävin paikalla 2.9.1998. Asuinpaikka on täysin ehjä ja kajoamaton. Se on suppea-alainen, arviolta n. 25 x 20 m laajuinen. Asuinpaikan alarajan korkeudeksi arvioin n. 80-79 m, jolloin rannansiirtymiskronologian mukaan asuinpaikka ajoittuisi n. 3200-2600 eKr., eli kivikauden lopulle. Paikalta löydetty keramiikka vaikuttaa Ka III:lta sekä Pöljän- tai Kierikin keramiikalta. Keramiikka on kuitenkin hyvin fragmentoitunutta. Kohusaari on kaavoitettu mökkitonteiksi. Inventoinnin aikana silmiini osui lehti-ilmoitus, jossa PSV-kiinteistömaailma Tehonelikko Oy LKV (p. 05 5414500) kauppasi viereisen Hirvisaaren ja Kohusaaren "valmiiksi lohkottuja Bonvesta" tontteja. Ilmoituksessa olleen pienen karttaotteen perusteella asuinpaikka osuisi tontille nro 12-5/6 ja ehkä myös pohjoisempana olevalle tontille 12-4. Paikalle pääsee veneellä, Hyvä veneenlaskupaikka on Lamposaaren lossin luona, josta väylää pitkin pohjoiseen ja ensimmäinen saari vasemmalla.

Kylä:	Laakkola
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3133 06 Vilkjärvi x: 6769 58, y: 3553 84, z: 80 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31250 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 saviastian pala 7 g 1 kpl. Ulkopinta lohjennut pois. Sekoitteena asbesti.
	:2 kvartsi-iskoksia 8 g 2 kpl.
	:3 palanutta luuta 1 g 4 kpl.

Valokuva:	EKM 2427: 4 DIA.
	EKM K 1098: 9 .
	EKM K 1098: 10 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 11.0 km W, Jängynjärven itäpäässä, etelärannalla, Kukkolanselän ja Kärjenlahden välisen Uirinniemen itärinteellä, Kärjenlahden rannasta 35 m itään ja rantatörmästä 26 m itään, loivalla rinteellä vanhan hiekkakuopan itäpuolella.
Kuvaus:	Paikka lienee suureksi osaksi ehjä. Hiekkakuoppa lienee tuhonnut asuinpaikan pohjoislaidan. Löydöt rajaantuvat loivassa rantaan laskevassa rinteessä 26 m päähän rantatörmästä ja vesirajasta 35 m päähän. Paikka sijaitsee jokseenkin tarkasti 80 m korkeuskäyrän tuntumassa. Paikan eteläraja jäi epäselväksi. Paikka on mielenkiintoinen, koska se sijaitsee Saimaan Kärjenlammen lasku-uoman länsipäässä. Saimaa lienee laskenut vuolaan koskena Kärjenlahteen suoraan asuinpaikkaa vastapäätä. Lahti on ollut kosken luusua. Maaperä paikalla on hiekka, kasvillisuus karu mäntymetsä. Kävin paikalla 25.8.1998. Ajo-ohje: Valtatietä 6 Kouvolan suuntaan Mikkelin risteyksestä 3.5 km. Huoltoaseman jälkeen vasemmalle Kärkeen (viitta Iitiä) 200 m, mutkassa vasemmalle Laakkolantietä n. 1 km, jolloin oikealle Uirintietä, jota n. 850 m ja sitten loivasti vasemmalle ja metsätietä 350 m.

Kylä:	Iitiä
Ajoitus:	esihistoriallinen
Laji:	asunta
Kartta:	3133 03 Huomola x: 6768 49, y: 3548 84, z: 79 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	Km 31252 , Diar 30-11-1998, :1 palanut luu 2 g 12 kpl. Paljon onttoja putkiluun palasia, yksi nivel.

Valokuva:	EKM K 1098: 12 .
	EKM K 1098: 13 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 16.1 km W, Jängynjärven länsiosassa, Ristisalmen eteläpuolella 50 m, Lavosensalmen itärannalla, lähes Salmenvuoren kalliomaalausta vastapäätä olevan suon ympäröimän niemen NW-kärjessä, nykyisestä suorannasta 80-100 m itään, rantaan vievän mökkitien pohjoispuolella.
Kuvaus:	Asuinpaikka on koskematon ja ehjä. Jängynjärven rannat ovat suureksi osaksi suota. Salmenvuoren kohdalla kapean järven itärannalla, Salmenvuoresta hieman pohjoiseen on suossa 70 leveä ja 100 m pitkä länteen, kohti jhärveä kurottuva harjanne, muinainen niemi. Tämä niemen kärjessä, kuitenkin harjanteen lakipuolella, länteen loivasti laskevassa rinteessä havaitsin koekuopissa luun muruja, sekä joitain aivan pieniä kvartsisäleitä (joita en ottanut talteen). Niemen etelärannalla, lähellä sen tyveä, jyrkän rinteen laella, heti tien eteläpuolella, havaitsin koekuopissa likaista maata ja suht. syvällä runsaasti hiilenmuruja. Otin muutaman isomman kekäleen talteen. En kuitenkaan havainnut mitään löytöjä koekuopissa. Asuinpaikan ulottuvaisuus on siis epävarma: ainakin "niemen" kärki ja mahdollisesti vielä sen etelärinne. Maaperä on niemen kärjessä hiekkaa ja kasvillisuus sekametsää. Tyvessä hienoa hiekkaa ja kuusikkoa. Kävin paikalla 24.8.1998. Ajo-ohje: Lappeenrannasta Kouvolan suuntaan valtatie 6:tta Mikkelin risteyksestä 7 km. Hurtanmaan risteyksestä oikealle, Hurtaanmaantietä n. kilometri ja taajamassa jyrkästi oikealle alas (edelleen Hurtanmaantietä) ja sitten kääntymättä n. 2.2 km jolloin mökkitietä vasemmalle. Jyrkkää rinnettä alas (vasemmalla hieno rapakivijyrkänne: moroa) ja ollaan "niemessä". Todettu varma-asuinpaikka rinteen juurelta 100 m eteenpäin ja heti tien pohjoispuolella.

Kylä:	Kärki
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3133 03 Huomola x: 6766 08, y: 3548 71, z: 79 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31254 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 palanutta luuta 1 g 17 kpl. Luut löytyivät koekuopasta asuinpaikan itäosasta.
	:2 palanutta savea 2 g 2 kpl. Kaksi pientä savenpalasta, jotka saattavat olla hyvin kuluneita saviastian muruja. Koekuopasta alueen itäosasta.
	:3 kvartsi-iskoksia 12 g 3 kpl. Koekuopasta alueen länsiosasta.

Valokuva:	EKM K 1098: 15 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 17.0 km W, Jängynjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla, Leinniemen kärjessä, lähellä Luumäen rajaa, kesämökin luoteis- ja länsipuolella.
Kuvaus:	Jussila 1998: Paikka on osin ehjä osin ehkä Salpalinjan runtelema. Leinniemen kärkinipukan itärannalla on kesämökki. Sen etelä-lounaispuolella on pieni kumpare, jonka laella on Salpalinjan juoksuhautoja. Näiden ja rannan välillä on aivan eteläkärjessä tasanne ennen järveen laskevaa loivahkoa rinnettä. Tälle tasanteelle tehdyistä koekuopista tuli löytöjä. Asuinpaikan kohdalla on tasanteen ja rannan välissä pieni kalliokumpare. Tästä länteen kalliorinne jyrkentyy ja niemen länsirannalla taas loiventuu. Suohon laskevalle loivalle länsirinteelle tehdystä koekuopasta tuli kvartseja. Maaperä paikalla on hiekkainen moreeni ja kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää. Ajo-ohje: Lappeenrannasta Mikkeliin menevältä valtatieltä käännytään Lemin suuntaan ja runsaan neljän kilometrin jälkeen vasemmalle (Varis-Lavola, Punkka, Ruomi) maantietä 6 km ja sitten jyrkän mutkan kohdalla vasemmalle Varis-Lavolan suuntaan Varis-Lavolan tietä n. 2.3 km jolloin käännytään oikealle Leinniementielle jota niin pitkälle kun tietä riittää (n. 2 km), jolloin tullaan asuinpaikan viereisen mökin pihaan.

Kylä:	Vihtola
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3133 09 Hanhijärvi x: 6765 12, y: 3563 80, z: 62 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31255 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 savukvartsiesine 3 g 1 kpl. Mitat 21x16x5 mm. Savukvartsinen esine, kaavin. Terä retusoitu. Kvartsi on puhdasta lähes mustaa läpikuultavaa kristallimaista kvartsia.
	:2 saviastian paloja 8 g 2 kpl. Kuluneita ja pyöristyneitä paloja, toisessa pinnassa ohuita viivakoristeita ja toinen pinta harjattu. Sekoitteen kivimurska. Seinän paksuus 9-10 mm.
	:3 kivi-iskos 7 g 1 kpl. Kvartsiporfyyriä tai amfiboliittia.
	:4 pii-iskoksia 2 g 2 kpl. Punertavan harmaata piitä.
	:5 kvartsi-iskoksia 10 g 4 kpl.
	:6 palanut luu 1 g 5 kpl.

Valokuva:	EKM 2427: 7 DIA.
	EKM 2427: 8 DIA.
	EKM K 1098: 16 .
	EKM K 1098: 17 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 7.6 km S. Hanhijärven keskiosan länsirannalla, Vuorisaaren kohdalla, Hanhisillanjoen suusta 350 m pohjoiseen, pienen niemekkeen kaakkoisrannalla.
Kuvaus:	Paikka on koskematon ja ehjä. Kasvillisuus alueella on ryteikköistä kuusivaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia. Kallioisen niemekkeen länsi ja etelärannalla on tasaista maata. Rannassa on ehkä metrin-puolitoista metriä nykyisen vedenpinnan yläpuolella muinainen (kuinka vanha?) matala rantatörmä, joka etelämpänä jatkuu matalana vallina alavan rannan tuntumassa. Törmä kaartuu rannasta poispäin eli länteen asuinpaikan kohdalla. Tämän törmän päällä on 10-15 m kapea tasanne törmän laen ja pienen mäennyppylän välillä. Tasanne muuttuu loivasti soiseen korpeen viettäväksi rinteeksi lännempänä (mäen etelä-lounaispuolella). Asuinpaikkatasanne erottuu muusta ympäristöstä, paitsi tasaisuudellaan niin myös vähempikivisenä alueena. Asuinpaikka ei liene kovin laaja. Sen länsiraja jäi epäselväksi, mutta oletettavaa on että se ei montaa kymmentä metriä nykyrannasta länteenpäin ulotu. Ajo-ohje: Lappeenrannasta Vaalimaan suuntaan, Mattilan rautatiealikäytävästä 3.9 km, heti tuskin huomattavan Hanhisillanjoen ylityksen jälkeen, loivassa vasemmalle kaartuvassa mutkassa ja ylämäessä käännytään vasemmalle peltotielle, joka laskee valtatien penkereeltä jyrkästi alas jokilaaksoon (peltotien risteys on 300 m oikealle kääntyvän Tukialantien risteyksen jälkeen). Ajetaan vanhan radan ylitse ja heti sen jälkeen käännytään jyrkästi oiekalle suon yli vievälle tielle (voi ajaa henkilöautollakin), jota pitkin ajetaan niin pitkälle kun tietä riittää, jolloin tullaan pellon reunaan. Tästä jatketaan jalan traktoriuraa pitkin vasemmalle mäen yli ja heti kohta notkelmassa suunnataan rantaa kohden ja asetellaan rantavallia pitkin pohjoisessa olevaan niemekkeen eteläosaan.

Kylä:	Kiiala
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3133 09 Hanhijärvi x: 6764 96, y: 3563 76, z: 62 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31256 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 saviastian paloja 165 g 33 kpl. Seinän paksuuden ja savimassan sekoitteen perusteella paloja mahdollisesti kahdesta eri astiasta. Sekoitteena kivimurska ja osassa paloja reikäsekoite. Koriste-elementteinä erilaisia kampaleimoja ja kuoppia (mm. rombikuoppia), viivoja ja kynsipainanteita. Palat lienevät ka II:2 ja ka III tyypin keramiikkaa. Seinän paksuus 10-7 mm.
	:2 palanutta luuta 2 g 4 kpl.

Valokuva:	EKM 2427: 9 DIA.
	EKM 2427: 10 DIA.
	EKM K 1098: 18 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 7.8 km S, Hanhijärven keskiosan länsirannalla, Hanhisillanjoen suusta 100 m pohjoiseen, pellon reunassa olevassa metsässä, muinaisen niemen kärjessä.
Kuvaus:	Paikka on suureksi osaksi ehjä ja koskematon, osa saattaa olla tuhoutunut Salpalinjan varustuksia tehtäessä. Paikka on vanhan matalahkon rantatörmän päällä oleva tasanne joka kiertää luoteesta rantaan kurottuvaa harjannetta. Sen päällä on Salpalinjan juoksuhautoja ja asuinpaikan laidat saattavat olla jääneet näiden alle. Asuinpaikka on muinaisessa niemennokassa. Maaperä paikalla on moreeni ja kasvillisuus pusikkoinen sekametsä. Ajo-ohje: Lappeenrannasta Vaalimaan suuntaan, Mattilan rautatiealikäytävästä 3.9 km, heti tuskin huomattavan Hanhisillanjoen ylityksen jälkeen, loivassa vasemmalle kaartuvassa mutkassa ja ylämäessä käännytään vasemmalle peltotielle, joka laskee valtatien penkereeltä jyrkästi alas jokilaaksoon (peltotien risteys on 300 m oikealle kääntyvän Tukialantien risteyksen jälkeen). Ajetaan vanhan radan ylitse ja heti sen jälkeen käännytään jyrkästi oikealle suon yli vievälle tielle (voi ajaa henkilöautollakin), jota pitkin ajetaan niin pitkälle kun tietä riittää, jolloin tullaan pellon reunaan. Tästä jatketaan kävellen pellon reunaa pitkin rantapusikon tasalle jolloin asuinpaikka on heti vasemmalla törmän päällä metsässä.

Kylä:	Tukiala
Ajoitus:	esihistoriallinen
Laji:	asunta
Kartta:	3133 09 Hanhijärvi x: 6765 46, y: 3562 96, z: 62 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998.

Löydöt:	KM 31257 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 palanutta luuta 1 g 2 kpl.
	:2 kvartsi-iskoksia 2 g 2 kpl.

Valokuva:	EKM K 1098: 19 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 7.4 km S, Kaislanen järven koillisrannasta 200 m, Hanhisillanjoesta 200 m länteen, metsäisen niemekkeen kärjessä, Salpalinjan varustusten seassa.
Kuvaus:	Paikka on kaoeassa muinaisessa niemenkärjessä, joka nykyään on kapea etelään kurottuva harjanne, jonka itäpuolella on Hanhisillanjoen uoma ja soinen korpi uoman ympärillä. Lännessä ja etelässä peltoa. Harjanne on kauttaaltaan kaivettu ja myllätty, siellä on Salpalinjan varustuksia. Asuinpaikan merkkejä havaitsin koekuopassa aivan "niemekkeen kärjessä", pellon laidalla, metsäisen törmän päällä, missä on kapea loivasti viettävä tasanne ennen pohjoispuolella olevaa jyrkkää rinnettä. Asuinpaikasta lienee jäljellä vain rippeet. Aivan löytökoekuopan vieressä (itäpuolella) on Salpalinjan bunkkeri. Tämä lienee tuhonnut asuinpaikan ja nyt saadut löydöt lienevät peräisin aivan asuinpaikan laidalta. Tällä kohden terassi on jo kovin kapea ja viettävä, jotta siinä voisi olla kunnon asuinpaikka. Maaperä moreenia ja kasvillisuus kuusivaltaista sekametsää . Ajo-ohje: Lappeenrannasta Vaalimaan suuntaan, Mattilan rautatiealikäytävästä 3.6 km, ennen tuskin huomattavan Hanhisillanjoen ylitystä, ennen loivaa vasemmalle kaartuvaa kaarretta käännytään oikealle Tukialantielle. Heti risteyksen jälkeen lähtee metsätie vasemmalle. Tätä pitkin n. 100 m, jolloin ura kaartuu länteen. Poiketaan tässä tieltä vasemmalle metsään ja jatketaan harjannetta pitkin 200 m etelään ja tullaan harjanteen päähän.

Kylä:	Toivarila
Ajoitus:	esihistoriallinen
Laji:	asunta
Kartta:	3133 09 Hanhijärvi x: 6762 43, y: 3560 54, z: 60 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31258 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 kvartsi-iskoksia 3 g 2 kpl.
	:2 palanutta luuta 2 g 16 kpl.

Valokuva:	EKM K 1098: 20 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 11.0 km S, Ylä-Kyynelmys -järven luoteisrannalla Luhanjoen suusta 300 m etelä-kaakkoon olevan pienen kallioisen niemekkeen kärjessä.
Kuvaus:	Paikka on lähes koskematon ja ehjä. Se sijaitsee pienessä kalliokärkisessä muinaisessa niemessä. Paikalla on nyt venevalkama ja nuotiopaikka, joka ei ole särkenyt maata. Valkaman rakennelmat ovat asuinpaikan alapuolella rannassa, kun asuinpaikka itse on itäpuoleisen kalliopaljastuman takana niemekkeen eteläosassa, törmän päällä. Asuinpaikka on suppea ja sitä rajaa vesi ja nykyinen suo. Maaperä on paikalla hiekkainen moreeni ja kasvillisuus mäntyvaltainen sekametsä. Ajo-ohje: Kuutostieltä Vaalimaantieltä (moottoritien alku) Kouvolan suuntaan n. 2.5 km jolloin käännytään vasemmalle Korkea-Ahon tielle jota ajetaan etelään 8.5 km, jolloin käännytään vasemmalle Moisiontielle, jota pitkin n. 1.2 km. Tällöin oikealla on ison maatilan rakennuksia, tulee alamäki ennen peltoaukeata ja nyt käännytään vasemmalle kauempana olevaan taloon vievälle tielle ja heti taas vasemmalle metsätielle, jota pitkin tien päähän, josta polkua pitkin alas metsään ja itään. Pulku tulee valkamaan ja asuinpaikalle.

Kylä:	Vilkjärvi
Ajoitus:	nuor kivi
Laji:	asunta
Kartta:	3133 05 Pulsa x: 6759 95, y: 3555 26, z: 59 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31259 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 saviastian pala 4 g 1 kpl. Koristeeton pala jossa sekoitteena luumurskaa. Sekoitteen perusteella arvioin palan myöhäisneoliittiseksi. Seinän paksuus 8 mm.
	:2 palanutta luuta 2 g 5 kpl.
	:3 kvartsi-iskoksia 21 g 5 kpl.

Valokuva:	EKM K 1098: 21 .
	EKM K 1098: 22 .

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 15.7 km SW, Humaljärven lounaispuolella olevan Kesälammen koillisrannalla, aivan rantaviivan tuntumassa, pohjoispuolisen korkean Parkonmäen alapuolella.
Kuvaus:	Paikka on lähes koskematon ja ehjä, se sijaitsee aivan Kesälammen rannan äärellä matalan rantatörmän päällä. Paikka on kahden mäen välisessä n. 100 m leveässä laaksossa. Laakson pohja on soinen korpi. Kesälammen rannassa korpi kaventuu koska lammen ranta nousee korkeammalle muodostaen matalan harjanreen lammen ja korven välille. Tämän harjanteen länsipäästä tuli asuinpaikan merkkejä. Asuinpaikan takana maasto nousee jyrkentyen. Metsä on hakattu ja ylempänä äestetty, mutta asuinpaikan kohdalla on maa ehjä. Maaperä on hiekka ja kasvillisuus (ollut) mäntymetsää. Asuinpaikalta on muutama sata metriä Humaljärven rantaan laaksoa pitkin, joka lienee ollut "veneheittoväylä" eli taipale. Kesälammesta lähtee vesireitti Ylämaalle ja edelleen Säkkijärvelle Suomenlahteen. Ajo-ohje: Mikkelintien risteyksestä valtatietä 6 itään vajaa kilometri. Helsingintien risteyksestä käännytään etelään Ylämaantielle, jota pitkin Vilkjärven-Pulsan suuntaan vajaat 9 km ja sitten käännytään Vilkjärven uimarannan kohdalla ylös vasemmalle Lensulantielle (2. Lensulantien risteys, 1. on tätä n. 3 km ennen) jota pitkin n. 2 km ja sitten oikealle Humalistontielle, jota pitkin lahtea kiertäen n. 1.2 km. Oikealla mökkejä ja vasemmalla lähtee ylös harjulle nouseva tie jota pitkin parisataa metriä ja sitten risteyksestä loivasti oikealle ja jyrkästi ylös harjun päälle josta kävellään polkua pitkin Kesälammen rantaan josta suunnataan vasemmalle laakson pohjalle.

Kylä:	Kanalampi
Ajoitus:	esihistoriallinen
Laji:	asunta
Kartta:	3133 05 Pulsa x: 6759 66, y: 3559 27, z: 58 +-1
Tutkim:	Jussila T 1998 inventointi.

Löydöt:	KM 31260 Jussila T 1998, Diar 30-11-1998, :1 kvartsi-iskos 2 g 1 kpl.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 14.0 km S, Suuri-Pyhäkala -järven keskiosan länsirannalla, pohjoiseen kurottuvan kallioniemen eteläpuolella rannassa olevassa pienessä hiekkaisessa niemekkeessä, Linnavuoren laesta 650 m pohjoisluoteeseen.
Kuvaus:	JUSSILA 1998: Paikka ei ole täysin kiistaton. Asuinpaikkahavainto perustuu vain yhteen, joskin selvään, kvartsi-iskokseen. Paikka on koskematon ja ehjä. Ympäristön maaperä on kalliota ja hiekkamoreenia, mutta löytöpaikalla maaperä on hiekkaa. Paikalla on rannan tuntumassa hiekkainen tasanne, pieni tuskin havaittava muinainen niemen näkämä. Paikka erottuu tasaisuudellaan ja maaperältään ympäristöstä ja soveltuu hyvin esihistorialliseksi asuinpaikaksi. Heti n. 30x 20 m laajuisen tasanteen ympärillä on kuusimetsää ja maaperä on hienoaineksisempaa. Järven puolella tasanne päätty vanhaan rantatörmään lähellä nykyistä rantaa. Paikalla käydessäni ilma oli synkkä ja sateinen. Illan jo hämärtyessä oli havaintojen teko paikalle tehdyistä koekuopista hankalaa. Tarkoituksena oli käydä paikalla uudestaan myöhemmin paremmissa olosuhteissa, mutta tämä aie ei toteutunut. Mielestäni paikkaa on pidettävä mahdollisena asuinpaikkana (kvartsi-iskos on selvä, eikä maaperässä ollut luonnonkvartsia), kunnes uusin havainnoin paikasta saadaan lisätietoja. Ajo-ohje: Kuutostieltä lentokentän kohdalta käännytään etelään Korkea-Ahon tielle, jota pitkin n. 11.5 km. Kanalammella käännytään vasemmalle Kanalammentielle, jota pitkin n. 1.4 km, jolloin oikealla puolen järven lahti. Tällä kohdalla käännytään oikealle metsätielle, joka menee Pyhä-Kalan linnavuoren sivuitse Pyhä-Kalan rantaan. Ajetaan niin pitkälle kuin tietä riittää ja sitten jatketaan jalan rantapolkua (pusikkoista) pitkin pohjoiseen, kunnes polku nousee hivenen korkeammalle matalan törmän päälle rannan tuntumassa. Kauempana pohjoisessa, lähellä kalliota on vielä korkeampi töyräs kuusikon takana, mutta asuinpaikka on vajaat sata metriä ennen tätä.

Kylä:	Lauritsala
Ajoitus:	kivi tai vanh metalli
Laji:	asunta
Kartta:	3134 07 Lappeenranta x: 6776 22, y: 3568 19, z: 79 +-1
Tutkim:	Bilund A 1997 tarkastus.

Löydöt:	KM 30564 Bilund A 1997, Diar 29-10-1997, :1 saviastian paloja
	:2 kvartsi-iskoksia

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 5.2 km NE.
Kuvaus:	Antti Bilund 1997: Tarkastuksen aihe: Havaitsin asuinpaikan retkeillessäni maastossa Lappeenrannan Kauskilan kaivausten aikana kesäkuussa 1997. Kohteen kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee noin 3 km pitkän ja kilometrin levyisen Tuosa-nimisen saaren kaakkoispäässä. Saari on enimmäkseen kallioista moreenimaata, mutta kaakkoisin niemenkärki on nimensä mukaisesti suurelta osin hiekkaa. Löytöpaikka on saaren eteläisimmästä kärjestä noin 250 m luoteeseen, Hiekkaniemen lounaisrannalla, 35 m niemeen lounaasta tulevan pengertien päästä pohjoiseen. Löydöt on kerätty vanhan hiekkakuopan koillisseinämästä noin kymmenen metrin matkalta. Muualla hiekkakuopan seinämät ovat enemmän tai vähemmän sammaloituneet. Noin kymmenen metriä löytökohdalta itään on likimain 7 m läpimittainen, pyöreähkö, hyvin matala painanne. Se voisi olla asumuspainanne, mutta varmana sitä ei voi pitää. Painanne on ehjä. Asuinpaikka sijaitsee 2-3 m nykyisen järven pinnan yläpuolella tasanteella, joka on mahdollisesti paij astunut veden alta heti Vuoksen syntymisen jälkeen. Tasanteen reunat laskevat (siitä osin kuin niitä on vielä jäljellä) suoraan Saimaaseen, paikoin jyrkästi, paikoin loivemmin. Maastosijaintinsa perusteella asuinpaikka voi siis olla kivi- tai varhaismetallikautinen. Paikalta löytynyt keramiikka on ohutseinäistä, pinnaltaan jonkin verran naarmutettua tai uurteista ja ainekseltaan niukka- ja hienosekoitteista (asbestisekoite). Sen perusteella asuinpaikka ajoittuu todennäköisimmin varhaismetaliikaudelle tai kivikauden lopulle. Myös iskosten lähes täydellinen puuttuminen tuntuisi viittaavan myöhäiseen ajoitukseen. Ympäristö ja maasto: (vesistö, vesistökoodi, rakennukset, tiet, sorakuopat jne) Asuinpaikka sijaitsee 2-3 m Saimaan pinnan yläpuolella tasaisella hiekkakankaalla, joka muodostaa länteen pistävän niemekkeen Hiekkaniemen lounaisrannalle. Niemekkeen reunat laskevat melko jyrkästi järveen luoteessa ja lounaassa, loivemmin etelässä ja varsinkin kaakossa, missä on kauempana alavaa kosteikkoa. Koillisessa tasaista kangasta rajoittaa matala kallio noin 50 m päässä. Niemekkeen eteiäreunalle tulee lounaasta pengertie, joka erottaa pohjoispuolisen vesialueen Kaukaan tehtaiden jätevesialtaaksi. Sen pohjoisrannalla on puiden varastointikenttä ja teollisuuskaatopaikka. Niemekkeen lounaisranta tien päästä luoteeseen, lähelle niemekkeen kärkeä on kaivettu suurelta osin hiekkakuopaksi. Kuopassa kasvaa nyt nuorta metsää. Lisäksi tasanteen reunoja kiertää vanhempi, melko pahoin luhistunut kaivanto (ilmeisesti 2. maailmansodan aikainen varustus), jota on jäljellä hiekkakuopan pohjois- ja koillispuolella ja paikoin kuopan reunalla. Hiekkakuopan koillispuolinen alue on (em. kaivantoa lukuun ottamatta) ehjää, ja siellä kasvaa vanhaa mäntymetsää. Maaperä on löytökohdalla ja todennäköisesti muuallakin karkeahkoa, vaihtelevasti soran sekaista hiekkaa. Laajuuden arviointiperuste: Arvioitu laajuus (200 M2) sisältää todettujen löytökohtien lähiympäristön. Jos asuinpaikka on ulottunut lähelle nykyistä rantaviivaa (mikä on erittäin todennäköistä), sen laajuus on ollut ainakin 500-1 000 M2. Jos se ulottuu itään ehjälle alueelle (mahdollinen painanne) on sitä siellä jäljellä ainakin saman verran. Luokitusehdotus perusteluineen: Luokka Ii. Hiekkakuoppa ja muut kaivannot ovat tuhonneet asuinpaikan rantaa lähinnä olevan osan, eikä kohde nykyinen maankäyttö huomioon ottaen ole muutenkaan kovin edustava. Ehjää asuinpaikkaa saattaa kuitenkin olla vielä runsaastikin jäljellä. Ehdotus suoja-alueeksi: Tasainen alue löytökohdan (eli hiekkakuopan ja muiden kaivantojen itäreunan) ja koillisessa olevan kallion välissä. Havaintomahdollisuudet: Heikohkot. Kaivannotkin enimmäkseen kasvillisuuden peitossa.

Kylä:	Ruohiala
Ajoitus:	vanh kivi tai nuor kivi
Laji:	tunnistamaton, löytö
Kartta:	3133 08 Simola x: 6754 94, y: 3569 76, z: 55
Tutkim:	Miettinen T 1974 inventointi.

Löydöt:	0 R. Poikulainen 1964 kivitaltta 1 kpl. Mitat: 97 x 38 x 22, viherliusketta, toinen terä hiukan murtunut, terän keskellä hankausjälkeä. Esine työnnetty hirsiladon salvaimeen.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 18.6 km S. Niemijärven pohjoispäässä.
Kuvaus:	Niemijärven N-pää, talosta n. 180 m NW olevan ladon seinustalta. Löytö alunperin peräisin mahdollisesti ladon ympärillä olevista pelloista Jussila 1998: Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa 1998. Kartan perusteella lähistöllä on topografisesti oivaa asuinpaikkamaastoa löytöpaikan itäpuolella ja kauempana pohjoispuolella muinaisen järven (Ratalampi) ympäristössä. Ks. myös kohde 48.

Kylä:	Korkia-Aho
Ajoitus:	vanh kivi tai nuor kivi
Laji:	tunnistamaton, löytö
Kartta:	3133 09 Hanhijärvi x: 6765 30, y: 3562 00 (paikannus +-600 m)
Tutkim:	Miettinen T 1974 inventointi.

Löydöt:	KM 3559 J. Jäkö , Diar 28-1-1897, tasataltta 1 kpl. Mitat: 106 x 59 x 20, mustaa kiveä, teränsuu murtunut.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 7.8 km SW, Kaislanen-järven pohjoispuoleisilla rannoilla.
Kuvaus:	Löytö Jooseppi Jäkön talon metsästä mahd. Kaislajärven rannan lähistöltä talosta pari km SE. Jussila 1998: Löytöpaikka osuu epämääräisten löytötietojen perusteella lähelle asuinpaikkakohdetta 36 Kaislanen-Himalanmäki ja se saattaa liittyä siihen tai sitten Kaislasen pohjoisrannalta vielä löytymättömään kohteeseen.

Kylä:	Karhusjärvi
Ajoitus:	vanh kivi tai nuor kivi
Laji:	tunnistamaton, löytö
Kartta:	3133 12 Rapattila x: 6760 60, y: 3577 04 (paikannus +-300 m), z: 56 +-2
Löydöt:	KM 20240 J. Rantanen 1978, Diar 26-6-1978, tasataltta 1 kpl. Mitat: 88 x 37 x 19, Äänisen viherliusketta, kauttaaltaan hyvin hiottu, kantaosassa lohkomisjälkiä. Löytyi talon perustusta kaivettaessa

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 17.5 km SE, Kärkjärven koillisrannalla.
Kuvaus:	Löytö Rantalan tilan RNo 5:4 Tuomiohaasta ladon kohdalta. Löytö n. 40-50 cm:n syvyydestä jankkosavesta. Jussila 1998: Nuijamaan suunnassa liikkuessani palasin tätä kautta Lappeenrantaan ja tarkoituksena oli katsella löytöpaikan ympäristöä. Illan hämärtyessä aika jäi kuitenkin kesken. Pelto ummessa, mutta lähistöllä (Rantalan eteläpuolella) on kohtalaista, joskin pusikkoista, maastoa mistä asuinpaikkaa olisi voinut paremmissa oloissa etsiä. Erityisesti Leirikeskuksen uimarannan seutu järven pohjoisosan pohjoisrannalla ja järven luoteispää vaikuttivat potentiaaliselta asuinpaikkamaastolta (hiekkamaata). Erittäin harmillista on, että paikalle ei enää ollut aikaa tämän inventoinnin puitteissa palata. Nyt alue jäi pintapuolisen ja pikaisen iltahämärissä tarkastelun varaan.

Kylä:	Armila
Ajoitus:	rauta
Laji:	tunnistamaton, löytö
Kartta:	3134 07 Lappeenranta x: 6771 00, y: 3565 40 (paikannus +-500 m), z: 0
Tutkim:	Miettinen T 1974 inventointi.

Löydöt:	KM 16858 L. Schneider 1964, Diar 25-10-1965, soikea kupurasolki 1 kpl. Mitat: 90 x 55 x 17, pronssia. Toisesta päästä lohjennut pala pois, neula puuttuu ja pidin on rikki. Tietöiden yhteydessä.

Sijainti:	Paikka sijaitsee Lappeenrannan keskustasta 1.8 km S.
Kuvaus:	Löytö Myllymäen uudelta kiertotieltä, Myllymäen NW-reuna, kallion päällä ollut mahd. hauta.