(4) C14 -- radiohiiliajoituskortisto
JOHDANTO. - Kortissa lyhenne C14 tarkoittaa hiilen radioaktiivista isotooppia 14C eli radiohiiltä sekä ikäysmenetelmää, joka perustuu hiilipitoisissa näytteissä vähäisin määrin esiintyvän radiohiilen hajoamisen tai konsentraation mittaamiseen.
c14-kortissa on 34 tietopaikkaa (kenttää), jotka on järjestetty kahteen osioon yhteensä seitsemäksi temaattiseksi vyöhykkeeksi. Pääkortissa ovat: (1) otsikko, joka nimeää paikan/kontekstin, johon ajoitus liittyy, (2) ajoituksen perustieto, (3) kalibrointi, (4) 'hallinnollinen' tieto. Alareunassa olevasta kielekkeestä näkyiin saatavassa lisätietokortissa ovat: (5) arkeologiset kommentit (memo-kenttä), (6) laboratorion kommentit (memokenttä), (7) julkistamista koskeva ja täydentävä tieto. c14-kortistoa voi tarkastella sekä korttikohtaisesti että taulukkona.
Tietopaikat selostetaan täyttöjärjestyksen mukaisesti vyöhykkeittäin ja riveittäin vasemmalta oikealle. Tähdellä (*) merkityt kortistot ja liitteet, joihin seuraavassa viitataan eivät vielä ole käytettävissä. on viittaus; on indeksoidun tietopaikan merkki.
Otsikkoa lukuun ottamatta lähes kaikkiin alla oleviin kenttiin liittyviin kysymyksiin löytyy lisätietoa liitteestä 'Radiohiiliajoitustietoutta ...'*, johon ei tapauskohtaisesti erikseen viitata.
Nili ei hyväksy c14-korttia, jonka labnum-kenttää ei asiallisesti täytetä.
OTSIKKO. - c14-kortin otsikko koostuu neljästä paikkaa/kontekstia nimeävästä kentästä. Paikan/kontekstin uniikki nimi muodostuu otsikon indeksoiduista kentistä kunta, nro ja konteksti. Uniikki nimi linkittää Nili-tietokannan kortistot toisiinsa. Neljäntenä nimi-kenttä täydentää nimi-informaatiota mutta ei ole uniikin nimen osa. rekisteri-kortisto.
Kunta (A 20). - Paikan sijaintikunnan virallinen nimi.
Nro (S). - Paikan kuntakohtainen numerotunnus.
Konteksti (S). - Kontekstin paikkakohtainen numerotunnus.
Nimi (A 30). - Paikan nimi.
AJOITUKSEN PERUSTIEDOT. - Perustietoja ovat ensinnäkin tunnukset, jotka viittaavat toisaalta ajoituslaboratorion ja toisaalta arkeologisen kokoelman tietorekisteriin. Niiden lisäksi tietopaikkoja on varattu ajoitustulokselle ja tietyin edellytyksin korjatulle ajoitustulokselle, ajoitusmenetelmälle, ns delta-arvolle sekä ajoituskohteelle. Ajoituksen uniikki nimi muodostu kentästä labnum, joka on indeksoitu.
Labnum (A 12). - Ajoituksen tunnuskoodi.
Tunnuskoodi on lähdeviite ajoituslaboratorion tietorekisteriin ja siinä olevaan tapausta koskevaan dokumentointiin.
Koodi koostuu laboratorion virallisesta kirjaintunnuksesta, yhdysviivasta ja laboratorion juoksevasta ajoitustunnuksesta [esim Hel-1234]. Tunnuskoodi saadaan ajoitustodistuksesta, jolla laboratorio ilmoittaa tuloksen toimeksiantajalle.
Ajoitustodistus on ajoitustulosta koskeva lähdeasiakirja, joka on vaadittava laboratoriolta. (Lienee sattunut, että pelkkiä vuosilukuja on toimiteltu faksin välityksellä tai kerrottu puhelimessa.)
Ajoitustulos ilman tunnuskoodia on kuvitteellinen. Nili ei hyväksy c14-korttia, jonka labnum-kenttää ei asiallisesti täytetä. Kortin täyttäminen ei etene, ja kortti häviää kahden minuutin kuluttua. Väärentäminen on tietysti mahdollista, mutta väärennetyn koodin käyttö erottuu ennen pitkää painovirheestä ja johtaa tutkimuksessa umpikujaan.
C14ikä (N). - Ajoitusnäytteen radiohiili-ikä.
Radiohiiliajoitustulos koostuu radiohiilivuosina ilmaistusta iästä ja ± -merkin osoittamasta ikäarvon tilastollisesta keskivirheestä.
Kenttään merkitään numeroarvo, joka on laboratorion ajoitustodistuksessa ilmoittama ikä radiohiilivuosina BP (Before Present eli vuodesta 1950 lukien) ns. Libbyn puoliintumisaikaa (T/2 = 5568±30) käyttäen.
Jos d13c-kentästä puuttuu arvo, isotooppifraktioitumisen aiheuttamaa vääristymää ei ole korjattu. Korjattu arvo löytyy dkorj-kentästä.
± (virhe) (N). - Ajoitusnäytteen radiohiili-iän tilastollinen keskivirhe.
Radiohiiliajoitustulos koostuu radiohiilivuosina ilmaistusta iästä ja ± -merkin osoittamasta ikäarvon tilastollisesta keskivirheestä.
Kenttään merkitään numeroarvo, joka on laboratorion ajoitustodistuksessa ilmoittama radiohiili-iän tilastollinen keskivirhe 1F (= noin 68 %) todennäköisyydellä.
Jos d13c-kentästä puuttuu arvo, isotooppifraktioitumisen aiheuttamaa vääristymää ei ole korjattu. Korjattu arvo löytyy dkorj-kentästä.
Dkorj (N). - c14ikä-kentän korjattu arvo, jos d13c-kentästä puuttuu arvo.
Jos d13c-kentästä puuttuu arvo, c14ikä-kentän arvossa on vääristymää. Nili laskee ja sijoittaa kenttään automaattisesti Stuiverin ja Polachin (1977) mukaisesti korjatun ja lähimpään kymmeneen pyöristetyn arvon.
± (Dvirhe) (N). - ± -kentän korjattu arvo, jos d13c-kentästä puuttuu arvo.
Kortissa näkyy vain ± -merkintä.
Jos d13c-kentästä puuttuu arvo, ± -kentän arvossa on vääristymää. Nili laskee ja sijoittaa kenttään automaattisesti Stuiverin ja Polachin (1977) mukaisesti korjatun ja lähimpään kymmeneen pyöristetyn arvon.
Kohde (A 15). - Ajoituskohteen täsmennys.
Ajoituskohde tarkoittaa esiintymää, rakennelmaa tai irtainta esinettä, jonka ikää halutaan sitä tavalla tai toisella edustavan näytteen radiohiiliajoituksella selvittää. Esinettä edustaa kappale sitä itseään tai siihen valmistuksessa tai käytössä kiinnittynyttä ainesta. Esineen kautta voidaan myös ajoittaa rakennelmaa tai kulttuurikerrosta. yhteys.
kohde-kenttään ei voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta, joka sisältää pelkistetyn sanaston. Ajoituskohteita ovat:
esine itse esine
hauta maanalainen hauta
hautaröykkiö näkyvä kivistä, kivistä ja maasta tai maasta luotu hautamuistomerkki, siinä oleva hautaus
kasauma näkyvä kivistä, kivistä ja maasta tai maasta luotu kasauma tai valli, jonka funktiota ei määritellä
keittokuoppa näkyvä keittokuoppa
kiveys maan päällinen tai alainen kivikate
kulttkrs arkeologisen kulttuurikerroksen piirre lukuun ottamatta luettelossa erikseen mainittuja
kuoppa näkyvä kuoppa, jonka funktiota ei määritellä
liesi (1) maanpinnalle näkyvä kivetty tulisija, johon ei liity rakennusjäännöksiä (mm suorakaiteiset latomukset); (2) arkeologisessa kulttuurikerroksessa havaittu kivetty tulisija
paalunsija kulttuurikerroksessa tunnistettu pystytetyn paalun sija
peittpinta arkeologisen kohteen stratigrafiassa havaittu peittynyt maanpinta; näkyvän kohteen peittämän maanpinnan ajoitus ilmaistaan ao kohdetta termillä
pyyntikuoppa maan pinnassa näkyvä pyyntikuoppa
rakennelma kivisen ja/tai puisen rakennelman jäännös, jonka funktiota ei määritellä
rakennus asumuksen tai muu rakennuksen jäännös
sulatto ensisijaisesti raudanpelkistysuuni tai vastaava
suovesi tunnetusta tasosta suo-/vesistölöydön ajoittamiseksi otettu ajoitusnäyte
muu muu kuin luettelossa mainittu
Menet(elmä) (A 3). - Laboratorion käyttämä analyysimenetelmä.
Lyhenne, joka ilmaisee laboratorion ilmoittaman analyysimenetelmän. Kenttä täytetään valikosta:
PGC Proportional Gas Counting kaasulaskenta
LSC Liquid Scintillation Counting nestetuikelaskenta
AMS Accelerator Mass Spectrometry kiihdytinmassaspektrometria
Näyte (A 30). - Asiakkaan näytetunnus.
Kenttään merkitään asiakkaan näytteelle antama tunnus, jonka laboratorio on merkinnyt ajoitustodistukseen. Koska vakiintuneita sääntöjä ei ole, näytetunnukset
vaihtelevat Iyhyistä numerokoodeista monisanaisiin kuvauksiin. Näytetunnus on viite arkeologin tutkimusraporttiin ja/tai museoluetteloon.
D13C (N). - Ajoituksen ns delta-arvo (13C).
Kentän nimessä D korvaa kreikkalaisen -merkin eikä numerotunnusta ole merkitty yläindeksinä.
13C on näytteen stabiilien hiili-isotooppien 13C ja 12C suhdetta ilmoittava luku, joka saadaan (mikäli mitattu) ajoitus-todistuksesta. Tätä arvoa laboratorio käyttää iänmäärityksessä isotooppifraktioitumisen aiheuttaman vääristymän korjauksessa.
Laboratoriot ovat vasta tietyssä vaiheessa liittäneet rutiiniinsa delta-arvon mittauksen (esim Helsingin Yliopiston ajoituslaboratorio näytteestä Hel-2278 alkaen). Jos delta-arvo puuttuu, c14ikä ja ± -kenttien arvojen vääristymää ei ole korjattu. Stuiverin ja Polachin (1977) mukaan korjatut arvot saadaan näkyviin kentistä dkorj ja ±korj.
KALIBROINTI. - c14ikä-kenttään merkitty radiohiili-ikä ei vastaa ajoitusnäytteen 'todellista' kalenterivuosi-ikää, sillä radiohiilivuodet ovat joskus lyhyempiä mutta useimmiten pitempiä kuin kalenterivuodet pidentyen takautuvasti. Radiohiilivuodet ovat lisäksi yleensä keskenään eri pituisia.
Toimenpidettä, jolla muutetaan radiohiilivuosiin perustuvat ikäarvot aurinko- eli kalenterivuosia vastaaviksi, sanotaan kalibroinniksi. Luotettava kalibrointikäyrä kattaa noin 11000 kalenterivuotta (eli Suomen koko jääkauden jälkeisen ajan), ja sen yleinen kulku on selvillä 50000 vuoden ajalta (eli käytännössä radiohiilimenetelmän koko soveltuvuusjaksolta).
Kalibrointiin yleisesti käytettyjen tietokoneohjelmien viimeisimmät versiot ovat tammikussa 2000 Cal25 (Groningen), Calib 4_1 (Seattle) ja OxCal 3.3 (Oxford).
Nili esittää c14ikä ja ± -kenttiin merkittyjen ikäarvojen kalenterivuosiarvot Cal20-ohjelman mediaanimenetelmän mukaan kalibroituina. Siinä todennäköisyysjakauman keskiarvo edustaa radiohiili-iän kalibroitua arvoa kumulatiivisen todennäköisyys-integraalin arvojen 16 % ja 84 % väliin jäävän arvoalueen kattaessa 68 % todennäköisyyden, mikä vastaa usein käytettyä 1 (sigman) aikajaksoa.
Kertautuvien vuosilukujen ja katkeilevien jaksojen asemesta Cal20- ja Cal25-ohjelman mediaanimenetelmä tuottaa yhden vuosiluvun sekä yhden keskivirhettä rajaavan maksimi- ja minimiarvon. Sellaisena se sopii hyvin suuruusluokilla operoivaan rutiinikäyttöön. Pitemmälle menevä työskentely edellyttää kuitenkin mainittujen kalibrointiohjelmien tutkimus- ja analysointioptioiden käyttöä.
Kalibroitujen arvojen tulee aina perustua (ja Nili-tietokannassa ne perustuvat) isotooppifraktioitumista vastaaviksi korjattuihin lähtöarvoihin. d13c.
Nili suosittelee, että teksteissä noudatetaan seuraavaa käytäntöä radiohiili- ym ikien merkitsemiseksi:
calBC tai calAD kertoo, että on kyse kalibroidusta 14C-ajoituksesta
AD tai BC ilman etuliitettä kertoo, että on kyse kalenterivuodesta, joka on saatu suoraan kalenterivuosia tuottavan menetelmän (esim TL, raha-ajoitus) tuloksena tai yhdistelmäajoituksissa, joissa on sovellettu myös 14C-menetelmää (yhdistelmäajoituksissa on tehtävä selkoa käytetyistä menetelmistä 'tuoteselosteen' tapaan); populaarieksteissä käytetään merkintöjä BC, AD sekä eKr, jKr.
BP kertoo että on kyse kalibroimattomasta radiohiili-iästä
(AD < Anno Domini 'jKr', 'Herran Vuonna'; BC < Before Christ 'eKr', 'ennen Kristusta'; BP < Before Present 'ennen nykyaikaa', ennen vuotta 1950).
Cal (N), Max (N), Min (N). - Radiohiili-iän ja sen keskivirheen kalibroidut arvot.
cal-kenttään merkitään c14ikä ± -kentän radiohiili-iän kalibroitu arvo siten, että ajanlaskua edeltävän arvon eteen tulee 'miinus-merkki' (= 'tavu') mutta ajanlaskun aikainen arvo jää ilman etumerkkiä.
max- ja min-kenttään merkitään keskivirheellä lisätyn ja vähennetyn radiohiili-iän kalenterivuosiksi kalibroidut arvot siten, että edelliseen tulee kauempana nykyajasta oleva ja jälkimmäiseen lähempänä nykyaikaa oleva vuosiluku. Ajanlaskua edeltävän arvon eteen merkitään 'miinus-merkki' ajanlaskun aikaisen arvon jäädessä ilman etumerkkiä.
Ohjelman on tarkoitus suorittaa kalibrointi ja täyttää kentät automaattisesti.
LÄHDEKRIITTISIÄ TIETOJA. - Ajoitustulosten käytön kannalta olennaista on perehtyä näytteisiin tavalla tai toisella liittyviin virhelähteisiin. Osaksi H T Waterbolkin (1983) esityksen pohjalta Nili tarkastelee (1) näytteen ja ajoitettavan kohteen välistä yhteyttä, (2) näytteen luonteen johdosta ajoitustuloksen ja ajoitettavan tapahtuman välillä mahdollisesti vallitsevaa aikaeroa, (3) näyteaineksen sisäistä ikärakennetta sekä (4) itse näyteainesta, joka pitkälti vaikuttaa kolmeen ensin mainittuun seikkaan.
Yhteys (A 1). - Ajoitusnäytteen ja ajoitettavan kohteen välinen yhteys.
Varmuus ajoitusnäytteiden ja ajoitettavien kohteiden välisestä yhteydestä vaihtelee. kohde. Waterbolkin (1983: 58) mukaan näytteet voidaan jakaa neljään luokkaan varmuuden asteen mukaan.
Kenttään merkitään jokin seuraavista merkeistä: A, B, C, D.
A täysin varma yhteys (full certainty), jolloin ajoitusnäyte on otettu itse ajoitettavasta kohteesta, kuten muinaisjalaksesta, rakennuksen paalusta, keramiikan karstasta yms.
B erittäin todennäköinen yhteys (high probability), jolloin ajoitusnäytteen ja diagnostisten arkeologisten löytöjen välillä vallitsee välitön funktionaalinen suhde. Näyte-esimerkkejä: hiiltynyttä arkkua löytöjä sisältävästä hautakuopasta, hiiltyneet jyvät saviastianpaloja sisältävästä jätekuopasta, hiiliä uurnasta, hiiliä rakennuksen lattialla olevasta liedestä.
C todennäköinen yhteys (probability), jolloin funktionaalista suhdetta ajoitettavan näytteen ja diagnostisten arkeologisten löytöjen välillä ei ole kiistatta osoitettavissa, mutta orgaanisen aineksen määrän ja kappaleiden koon voidaan katsoa puoltavan yhteyttä. Näyte-esimerkkejä: hiiltä jätekuopassa tai kulttuurikerroksessa olevasta hiilikeskittymästä.
D mahdollinen yhteys (reasonable possibility), jolloin näyte vastaa luokkaa C, mutta koostuu pienistä ja hajanaisesti esiintyneistä fragmenteista. Näyte-esimerkkejä: "tummaa maata" kulttuurikerroksesta, hiilenmuruja hautakuopasta.
Luonteeltaan toisenlaista varmuuden vaihtelua seuraa siitä, että näytteet ovat peräisin erilaisista kertymistilanteista: toisaalta näytteitä on koottu pitkäaikaisten, suunnitelmallisten kaivaushankkeiden kuluessa, tai ne on voitu ottaa talteen pikaisesti toteutetussa koetutkimuksessa, joissa tehdyt tulkinnat ovat luonteeltaan alustavia. Useimmissa tapauksissa tilapäisissä koetutkimuksissa otettuja näytteitä ei tulisi sijoittaa luokkiin A tai B.
Tulee muistaa, että yhteyden varmuus ei sulje pois mahdollisuutta, että näyte on vanhempi kuin siihen yhteydessä oleva arkeologinen aineisto tai yleensä tapahtuma joka halutaan näytteen avulla ajoittaa. Näin on esimerkiksi, jos näyte on rakennushirren sydänpuusta tai mistä tahansa aikaisemmasta rakennusvaiheesta peräisin olevasta uudelleen käytetystä puutavarasta. aikaero.
Aikaero (A 1). - Ajoitustuloksen ja ajoitettavan tapahtuman välinen aikaero.
Ajoitusnäytteellä, johon ei ole sekoittunut nuorempaa ainesta, on aina vanhempi ajoitus kuin tapahtumalla, jonka tuloksena se kerrostui maahan muun arkeologisen aineiston yhteyteen. Waterbolkin (1983: 58-59) mukaan näytteet voidaan jakaa neljään luokkaan sen mukaan, kuinka suurta aikaeroa ajoitustuloksen ja ajoitettavan kontekstin/tapahtuman välillä on näytteen luonteen perusteella syytä odottaa.
Kenttään merkitään jokin seuraavista merkeistä: A, B, C, D.
A aikaero on merkityksettömän pieni (< 20 vuotta). Näyte-esimerkkejä: risut, jyvät, eläinten nahka ja luut, puiden uloimmat vuosilustot.
B aikaero voi käsittää useita vuosikymmeniä (20...100 vuotta). Näyte-esimerkkejä: hiiltä lyhytikäisistä puulajeista, kestävien puulajien uloimmat vuosilustot oletettaessa puutavaran pitkäaikaista käyttöä.
C aikaero voi nousta vuosisatoihin (> 100 vuotta). Näyte-esimerkkejä: pitkäikäiset puulajit, mahdollisesti uudelleen käytetty puutavara.
D ajoitusnäytteen luonne ei ole tarkoin tunnettu. Näyte-esimerkkejä: "tumma maa", "tuhka", "maanäyte".
Näyteikä (A 1). - Aika, jonka kuluessa ajoitettava aineserä on muodostunut.
Näyteikä (sample time-width) viitta aikaan, jonka kuluessa ajoitusnäytteeksi koottu orgaaninen aines on luonnossa muodostunut. Tämä on yksiselitteisesti nähtävissä puunkappaleesta, jonka vuosilustot voidaan laskea. Useiden näyteainesten osalta näyteikä on vain tavalla tai toisella arvioitava. Oleellista on sen päätteleminen, missä määrin näyteaines koostuu eri aikoina muodostuneista komponenteista. Tällä tavoin koostuneen näytteen näyteikä voi olla pitkä, vaikka jokainen sen komponenteista olisikin erikseen lyhytikäinen.
Kenttään merkitään jokin seuraavista merkeistä: A, B, C, D.
A näyteikä merkityksettömän lyhyt (< 20 vuotta).
B näyteikä useita vuosikymmeniä (20...100 vuotta).
C näyteikä huomattavan pitkä (> 100 vuotta).
D ajoitusnäytteen luonne ei ole tarkoin tunnettu.
Mater (A 15). - Ajoitusnäytteen materiaali.
Ajoitusnäytteen materiaali tarkoittaa ainesta, josta radiohiilianalyysi on tehty. Tiedolla on merkitystä mm kenttien yhteys, aikaero, näyteikä kannalta.
mater-kenttään ei voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta, joka sisältää pelkistetyn sanaston. Valikon sanastoa joudutaan todennäköisesti kehittämään, kenties laajentamaan. Tässä vaiheessa valikon termit ovat seuraavat :
hiili
nokimaa epämääräinen hiiltyneen aineksen esiintymä
hiiltpuu osaksi hiiltynyt kappale
puu
pihka kaikenlainen pihka, myös hartsi
karsta tarkoittaa lähinnä astiaan kiinnittynyttä hiiltynyttä ainesta
siemen myös viljan jyvät ovat siemeniä
turve arkeologisesta yhteydestä
sedimentti tarkoittaa kosteikosta tai vesistöstä otettua näytettä
luu
sarvi
nahka
muu tunnistettu luokittelematon näyte
'HALLINNOLLISIA' TIETOJA. - Kortin tähän vyöhykkeeseen on sijoitettu ajoitusnäytteen sekä ajoitustuloksen vaiheita ja käyttöoikeutta koskevia tietopaikkoja. Kyse on tallettamisesta, museoinnista, tutkimusaloitteesta sekä ajoitustuloksen valmistumisesta.
Tutkimusaloitteen tekijällä on ajoitustuloksen ensisijainen käyttöoikeus. Kirjoittamattoman herrasmiessopimuksen mukaisesti yksinoikeus yhteiskunnan varoilla tuptettuun ajoitustulokseen on kiistaton viiden vuoden kuluessa ajoitustodistuksen päiväyksestä todpv. Jos asiaa koskeva tutkimus on kesken viiden vuoden kuluttua siitä, oikeus jatkuu ao julkaisun ilmestymiseen saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta.
Nili katsoo, että myös yksityiseltä taholta hankitulla rahoituksella tuotettuja ajoitustuloksia tulee koskea sama sääntö, sillä toisaalta ajoitusnäyte on useimmiten hankittu muinaismuistolain alaisesta yhteydestä ja toisaalta tuloksen salaaminen hukkaa yksityisen rahoittajan tarkoitukseen lahjoittamat varat.
Ajoitustuloksen mainitseminen temaattisessa julkaisussa viite 2 vapauttaa sen yleiseen käyttöön. Sen sijaan ajoitustuloksen esiintyminen laboratorion julkaisemassa ajoitusluettelossa viite 1 ei vapauta sitä yleiseen käyttöön ennen kuin viisi vuotta on kulunut ajoitustodistuksen päiväyksestä.
Julkaisemattoman ajoitustuloksen vapauduttua yleiseen käyttöön on kuitenkin hyvän arkeologisen tutkijatavan mukaista, että siitä kiinnostunut tutkija ottaa yhteyttä aloitteen tekijään ilmoittaen ja keskustellen aikeistaan. Hyvään arkeologiseen tutkijatapaan sisältyy kollegiaalinen luottamus ja solidaarisuus. Tutkijat luovuttavat ajoitustuloksia Nili-tietokannan c14-kortistoon luottamuksella.
Tallett (A 24). - Ajoitusnäytteen tallettaneen tutkijan nimi.
Kenttään merkitään tallettajan nimi. Tallettaja on tutkija, jonka aloitteesta/toimesta ajoitusnäyte on otettu/talletettu. Jos kyse on esineestä, josta tallettamisen jälkeen otetaan osa ajoitusnäytteeksi, kenttään merkitään esineen tallet(ut)tajan nimi ja itse ajoitusnäytteen ot(at)tajan nimi 'kauttaviivan' (/) erottamina. Kumpikin nimi kirjoitetaan Nili-tietokannan henkilönnimistandardin mukaisesti:
Sukunimi, väli, etunimen etukirjain; jos etukirjaimia on useita, jälleen väli, etukirjain jne [esim Ailio J, Meinander C F].
Jos etunimen ensimmäinen äänne ilmaistaan kahdella kirjainmerkillä, noudatetaan kirjoittajan omaksumaa käytäntöä [esim Appelgren-Kivalo Hj, Carpelan C].
Jos sukunimessä on etuliite (af, de, von jne), viimeisen etukirjaimen jälkeen tulee väli minkä jälkeen etuliite [esim Hällström O af].
Jos henkilön nimi on tuntematon, kenttään merkitään Anon.
Mahdollisen 'kauttaviivan' (/) molemmin puolin on väli. Pisteitä ei käytetä.
Lait 1 (A 15). - Laitos/museo, jonka kokoelmassa näyte oli radiohiiliajoitukseen lähetettäessä.
Kenttään merkitään laitoksen/museon virallinen lyhenne, joka saadaan liitteestä.
Lähett (A 24). - Näytteen ajoitettavaksi lähettäneen tutkijan nimi.
Kenttään kirjoitetaan vain yhden henkilön nimi Nili-tietokannan henkilönnimistandardin mukaisesti. tallett.
Lait 2 (A 15). - Laitos/museo, jonka nimissä näyte lähetettiin radiohiiliajoitukseen.
Kenttään merkitään laitoksen/museon virallinen lyhenne, joka saadaan liitteestä.
Todpv (D). - Ajoituslaboratorion laatiman ajoitustodistuksen päiväys
Päiväys merkitään numeroilla päivä.kuukausi.vuosi tai päivä-kuukausi-vuosi -mallin mukaisesti ohjelman asetuksista riippuen [esim 31.12.1999 tai 1-1-1900].
Rahoitus (A 8). - Ajoituksen rahoituslähde.
Rahoituslähde tarkoittaa kyseisen ajoituksen rahoittajatahon luonnetta. Kenttä liittyy 'hallinnollisia' tietoja -vyöhykeselostuksen johdannossa mainittuun ajoitustuloksen käyttöoikeuskysymykseen.
Rahoitus-kenttään ei voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta. Nili katsoo, että jokaisella ajoituksella on yksilöitävissä oleva rahoittaja:
valtio valtionhallinnon alainen virasto, laitos tai muu valtiojohtoinen järjestelmä
kunta kunta, kuntainliitto tai muu kuntajohtoinen järjestelmä
tiedeyht tiedeyhteisö, kuten tieteellinen seura tai yliopiston 'yksityiset' varat
säätiö yksityinen säätiö
muu
JULKISTAMINEN. - Ajoitustodistus labnum on lähtökohtaisesti henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu lähdeviite, johon tutkija ajoituksen julkaistessaan vetoaa. Vasta julkaisu on julkinen lähdeviite, kuten 'hallinnollisia' tietoja -vyöhykeselostuksen johdannossa todettiin. Yleensä ajoitustulokset julkaistaan kahdessa paikassa: toisaalta jossakin laboratorion aika-ajoin toimittamassa ajoitusluettelossa, ja toisaalta tutkijan temaattisessa esityksessä, jossa usein käsitellään ajoitukseen liittyviä yksityiskohtia.
Kuva 4 b. - C14-kortin lisätieto-osion monitorinäkymä.
Viite1 (A 10). - Laboratorion julkaisema luettelo, jossa ajoitustulos on mainittu.
Tiettävästi Suomea koskevia ajoitustuloksia on luetteloituina julkaistu vain sarjoissa Radiocarbon (Department of Geosciences, University of Arizona, USA) ja Radiocarbon Dates (Dating Laboratory, University of Helsinki), joista Nili käyttää lyhenteitä RC ja RCD.
Kenttään merkitään sarjan lyhenne, väli, osan/volyymin numero (arabialaisin merkein), väli, vuosiluku [esim RCD 3 1989].
Viite 2. - Ajoitustuloksen ensijulkaisu temaattisessa yhteydessään.
Koska julkaisua edustaa bibliografia-kortiston mukainen hakusana, Viite 2 koostuu käytännössä kahdesta kentästä: tekijä(t) ja vuosi. bibliografia-kortisto.
Tekijä(t) (A 30). - Tekijä(i)n nimi.
Tekijän nimi kirjoitetaan noudattaen kentässä tallett sovellettavaa tapaa.
Jos tekijöitä on kaksi, ensimmäisen tekijän viimeisen etukirjaimen tai sukunimen etuliitteen jälkeen tulee väli, &, väli ja toisen tekijän nimi [esim Carlson C E & Meinander C F].
Jos tekijöitä on kolme tai useampia, merkitään vain ensimmäinen tekijä, jonka viimeisen etukirjaimen tai sukunimen etuliitteen jälkeen tulee väli minkä jälkeen et al (latinan sanoista et alii 'ja muut') [esim. ERONEN M et al].
Vuosi (A 5). - Julkaisun painovuosi.
Nili ottaa huomioon julkaisun painovuoden, sillä se voi olla monta vuotta muodollista julkaisuvuotta myöhempi, joskus aikaisempi. Tutkimushistoriallisista syistä on tärkeätä tietää, milloin teos on ilmestynyt eikä milloin sen on ajateltu ilmestyvän.
Jos julkaisu- tai painovuotta ei ilmene, kenttään merkitään s a (latinan sanoista sine anno 'ilman vuotta'); jos teos on vasta tulossa, kenttään merkitään: forth (englannin sanasta forthcoming 'tulossa').
Kortistoon merkinnän ajankohta ilmenee muutettu-kentästä. Viite2-kenttä kokonaisuudessaan on linkitetty bibliografia-kortistoon, sinne tehdyn painovuoden päivityksen pitäisi vaikuttaa myös c14-kortin vastaavaan vuosi-kenttään (jolloin myös muutettu-kentän päiväys muuttuu).
TÄYDENTÄVÄ TIETO. - Täydentäviä tietoja ovat käyttäjän oma merkintä ja kortin viimeisimmän muutoksen päivämäärä sekä toisaalta arkeologin ja toisaalta laboratorion edustajan ajoitusta koskevat vapaamuotoiset kommentit.
Merkki (A 6). - Käyttäjän oma kenttä.
Kenttä, johon käyttäjä voi halutessaan tehdä oman merkinnän, esimerkiksi (tilapäisen) hakukriteerin. Voi listamuodossa täyttää/tyhjentää hiiren napsauksella.
Muutos (D). - Päivämääräkenttä, joka päivittyy automaattisesti, kun jokin tieto c14-kortissa muuttuu.
Arkomm (M). - Vapaa tekstikenttä.
Kenttään voi kirjoittaa ajoituksen arkeologisia aspekteja koskevia kommentteja.
Labkomm (M). - Vapaa tekstikenttä.
Kenttään voi kirjoittaa ajoituksen laboratiivisia aspekteja koskevia kommentteja.