HELSINKI PAPERS IN ARCHAEOLOGY No. 12, 2000
SOAR/WIN & NILI
Käsikirja
Varhain Pohjoisessa -hankkeen julkaisu 4

Publisher: University of Helsinki
Institute for Cultural Studies
Department of Archaeology
Editors: Christian Carpelan
Timo Jussila
ISBN 951-45-9264-6
ISSN 0783-2842


Tämä teos on julkaistu alunperin cd-rom:illa pdf-muodossa ja se on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteesta:
www.helsinki.fi/hum/arla/nili.pdf
tai yhdessä NILI-tietokannan kanssa CD-R levyllä arkeologian laitokselta toimituskustannuksia vastaan. Pdf tiedosto on suuri (10 megaa), joten teos on tässä html-muodossa hieman typistettynä ja ulkoasultaan karumpana versiona.

NILI -tietokanta


Esipuhe

Suomen arkeologinen lähdeaineisto on pääsääntöisesti keskitetty Museovirastoon Helsinkiin. Tällainen keskittäminen on monestakin syystä edullinen ratkaisu ei vähiten aineiston hoidon ja hallinnan kannalta. Etujen vastapainona ovat haitat. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevän arkeologin kannalta tiedon saatavuuden tiellä on esteitä. ‘Maallikkokansalaisella’ on vieläkin suurempia vaikeuksia tutustua arkeologiseen aineistoon joka periaatteessa on julkista.
Monipuolinen elektroninen tietokanta tuo arkeologisen lähdeaineiston virtuaalimuo-dossa tietoyhteydessä olevan arkeologin käyttöön. Vastaavasti se tuo arkeologisen aineiston tietoyhteiskunnan ulottuville kirjastoihin, kouluihin, koteihin. Vaikka arkeologi-sen tie don potentiaali nen käyttöaste kasvaa, primääriaineiston mekaanisen kulumisen uhka vähenee.
Monipuolisen elektronisen tietokannan merkitys korostuu, jos käy niin, että mahdolli-nen organisaatiouudistus hajasijoittaa Museoviraston toiminnan maakuntiin. Tämän yhtäältä edullisen ratkaisun vastapainona ovat jälleen haitat: tuotettava tieto hajasijoit-tuu sekin maakuntiin. Tiedon kokoaminen elektroniseen tietokantaan palvelee jälleen koko yhteiskuntaa niin tutkimusta kuin kiinnostunutta yleisöä, jonka tarpeisiin voidaan tietokannasta ‘tuotteistaa’ sopivia ‘tietopaketteja’.
Helsingin Yliopiston arkeologian laitoksella toteutetun Varhain Pohjoisessa -hank-keen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut luoda yleiseen käyttöön soveltuva moni-puolinen arkeologinen tietokanta Oulun ja Lapin läänien arkeologista tutkimusta ym. toimintaa tukemaan. Julkaistavan CD-ROM levyn myötä tietokannan ensimmäinen versio esitetään testattavaksi ja kommentoitavaksi.
Muinoin metsästäjät Lapissa varastoivat saalinsa ym. omaisuuttaan korkean kannon päähän rakennettuun aittaan. Sitä tarkoittavasta saamenkielen njalla-sanasta on muovautunut sen suomenkielinen nimitys, nili. Tietokanta on tietojen varasto. Naseva-na sekä merkitykseltään ja alueelliselta painotukseltaan sopivana NILI valittiin Varhain Pohjoisessa -hankkeen arkeologisen tietokannan nimeksi.

Helsingissä, 1 huhtikuuta 2000
Christian Carpelan
Timo Jussila

0. Johdanto

Varhain Pohjoisessa -hanke.

Pohjois-Suomen eli Oulun ja Lapin läänien arkeologinen aineisto alkoi 1950-luvulla jyrkästi kasvaa vesistönsäännöstelyalueilla tehtävien pelastustutkimusten myötä. Sen jälkeen myös muihin maankäyttöhankkeisiin liittyvät sekä puhtaasti tieteellisistä lähtökohdista käynnistetyt arkeologiset tutkimukset ovat merkittävästi kasvattaneet alueen arkeologista aineistoa. 1970-luvulla Museoviraston piirissä heräsi ajatus arkeologisen tutkimushankkeen virittämisestä kertyneen aineiston käsittelemiseksi. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu.
20 vuotta myöhemmin Christian Carpelan laati Helsingin Yliopiston arkeologian laitoksen (nykyisin arkeologian oppiaine kulttuurien tutkimuksen laitoksessa) piirissä Varhain Pohjoisessa -hankkeen tutkimussuunnitelman (viimeistelyyn osallistuivat Aki Arponen ja Mika Lavento). Se esitettiin sekä valtion humanistiselle toimikunnalle (nykyisin kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta) että Alfred Kordelinin säätiölle, jotka päättivät tukea hanketta. Akatemia myönsi rahoituksensa vuosina 1995B1997 ja Kordelin vuosina 1994B1998.
Hankkeeseen kiinnitettiin kaksi tutkijaa, Eeva-Liisa Schulz, joka toimi myös projektisihteerinä, sekä Markku Torvinen (virkavapaana Museoviraston arkeologian osastolta). ATK-kysymyksissä konsulttina on toiminut Timo Jussila (Mikroliitti Oy), ja ajoitukseen liittyvissä kysymyksissä Högne Jungner (Helsingin Yliopiston ajoituslaboratorio).
Helsingin Yliopiston arkeologian laitoksen/oppiaineen lisäksi Museovirasto on antanut projektin käyttöön toimintatilaa fasiliteetteineen. Ilman tätä kädenojennusta tietokannan luominen olisi ollut vaikeaa. Suomen arkeologinen primääriaineisto on säilytteillä Museovirastossa.
Varhain Pohjoisessa -hanke on tähän mennessä julkaissut kaksi artikkelikokoelmaa Helsingin Yliopiston arkeologian laitoksen/oppiaineen sarjassa Helsinki Papers in Archaeology (n:ot 10 ja 11). Jälkimmäisessä on hanketta laajemmin selostava kirjoitus. Käsillä oleva ohjeisto on hankkeen julkaisu 3 (paperitulosteena Helsinki Papers in Archaeology 12) ja itse tietokanta on hankkeen julkaisu 4. Suunnitteilla on vielä muutama nide. Helsingin Yliopiston arkeologian oppiaineen verkko-osoite on www.helsinki.fi/hum/arla/.

Mikroliitti Oy.

Mikroliitti Oy on perustettu v. 1988, ja sen pääomistaja on Timo Jussila. Yhtiön toimialana on kaikki arkeologiaan liittyvä, sekä tietokoneohjelmointi ja konsultointi. Tietokantaohjelmointi on ollut merkittävänä osana yhtion toiminnassa koko sen olemassaolon ajan. Mikroliitti Oy:n verkko-osoite on www.mikroliitti.fi.

NILI-tietokanta.

Varhain Pohjoisessa -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut luoda yleiseen käyttöön soveltuva monipuolinen arkeologinen tietokanta Oulun ja Lapin läänien arkeologista tutkimusta tukemaan. SOAR/WIN & NILI esiteltiin ensi kertaa yleisölle Varhain Pohjoisessa -hankkeen tutkijaseminaarissa 1998. Uuden CD-ROM levyn myötä tietokanta ja ohjelma esitetään alustaasti testattavaksi ja kommentoitavaksi.
NILI-tietokannan sisällöllinen perusrakenne ja -termistö suunniteltiin vuosina 1995-1997 työryhmässä, jossa olivat mukana Christian Carpelan, Timo Jussila, Eeva-Liisa Schulz ja Markku Torvinen. Suunnittelussa hyödynnettiin jo olemassa olevia arkeologisia tietokantoja sekä eri tahoilta työryhmän jäsenten tietoon tullutta tietokantakokemusta. Arvokkaan lisänsä tietokannan sekä ohjelman kehittämiseen antoivat Petri Halinen ja Tapani Rostedt, jotka tietoja syöttäessään myös testasivat tehtyjä ratkaisuja. Tietoa koottaessa tukena on käytetty Lapin seutukaavaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisemia muinaisjäännösluetteloita (tekijöinä Hannu Kotivuori, Helena Ranta, Mika Sarkkinen, Markku Torvinen). Esa Suominen (Kainuun museo) on antanut hankkeen käyttöön Kainuun arkeologisista kohteista kokoamansa tietokannan, jonka sisältö saadaan konvertoiduksi NILI-formaattiin kevätkaudella 2000.

SOAR/WIN-ohjelma.

NILI-tietokannan tietokonekäytön mahdollistaa SOAR/WIN-tietokoneohjelma, jonka on laatinut Timo Jussila (Mikroliitti Oy) Varhain Pohjoisessa -hankkeen aloitteesta. SOAR/WIN-ohjelman tekninen rakenne pohjautuu 1980-luvulla kehitettyyn DOS-pohjaiseen SOAR-ohjelmaan, jonka ensimmäisen version opas julkaistiin 1987 (Timo Jussila: Kmies -tiedonhallintasovellus arkeologeille. Helsinki Papers in Archaeology No. 2, 1987). Opas vanhentui kuitenkin pian ilmestymisensä jälkeen. Jo seuraavana vuonna kehitettiin monikortistoinen tietokantamalli, jota tähän asti on käytetty Helsingin Yliopiston arkeologian oppiaineen SAIMAA-tietokannassa ja käytetään yhä Savonlinnan Maakuntamuseon sekä Keski-Suomen Museon muinaisjäännöstietokannoissa.
SOAR/WIN ohjelmoitiin Microsoft Windows 3.1 -käyttöjärjestelmälle Delphi 1 sovellutuskehittimellä käyttäen BDE-tietokantamoottoria. Tietokannan ensisijaiseksi formaatiksi valittiin Borland Paradox 5. NILI-tietokannan ja SOAR/WIN-ohjelman sisältö ja rakenne on esitelty Varhain Pohjoisessa -hankkeen tutkijaseminaareissa sekä alkuvuodesta 1998 julkaistussa artikkelissa (Timo Jussila: NILI Varhain Pohjoisessa -hankkeen arkeologinen tietokanta. Helsinki Papers in Archaeology No. 11, 1998: 61B81).

SOAR/WIN 3.

Koska Microsoft Windows 95/98/NT -ympäristö (Delphi 4/5 -sovellutuskehitin) tarjoaa ohjelmoijalle ja käyttäjälle lukuisia parannuksia poistuvaan Windows 3.1 -ympäristöön verrattuna, SOAR-ohjelman kehittely päätettiin siirtää ensin mainittuun. Samalla jälkimmäisen kehittämisestä luovuttiin. Vanhempi SOAR/WIN 1 on edelleenkin käytettävissä. Sitä on muokattu sen verran, että sillä kyetään käsittelemään tietokannan uusimman version keskeisiä osia.
Käsillä oleva SOAR/WIN 3 toimii Windows 95, 98 ja NT -käyttöjärjestelmissä. Ohjelmointiratkaisuiltaan, uusi 32-bittinen SOAR-versio poikkeaa huomattavasti edeltäjästään. Tietokannnan tiedostomuoto on edelleenkin Borland/Corel Paradox 5, koska tämä tiedostomuoto tarjoaa ohjelmoijan (ja siten myös käyttäjän) kannalta monipuolisimmat tietokannan käsittely- ja rakennusmahdollisuudet. Eräät tulevat tietokannan osat saatetaan ohjelmoidaan MS-Access formaattiin. SOAR-ohjelman kannalta tietokannan datatiedostojen tallennusmuodon merkitys on hälvenemässä, koska ohjelmalla kyetään jo nyt lukemaan useita erilaisia tiedostomuotoja ja käyttämään eri tietokantamoottoreita (kuten BDE, ADO, JET, ORACLE jne). Olennaista on se, että tiedostomuoto/tietokantamoottori kykenee toteuttamaan tietyt NILIN kannalta keskeiset vaatimukset indeksoinnin suhteen (mihin eivät kaikki vielä pysty).
Muutoksia on tullut myös tietokannan sisältörakenteen yksityiskohtiin ja monitorinäkymiin, minkä seurauksena viimeksi mainittu Helsinki Papers -artikkeli on vuorostaan jossakin määrin vanhentunut. Hyväksi havaitut ja käytössä toimiviksi osoittautuneet tietokannan ja ohjelman perusperiaatteet ja -rakenteet ovat säilyneet ennallaan.

NILI nyt ja tulevaisuudessa.

Käsillä oleva NILI-tietokantaversio ei ole tietosisällöltään täydellinen. Kainuun kuntien rekisterikortit puuttuvat vielä. Muilta osin rekisterikortisto vastaa osapuilleen 1.1.1999 vallinnutta tilannetta. C14-kortisto kattaa myös Kainuun. Sekä REKISTERI- että C14-kortistossa on kuitenkin puutteellisesti täytettyjä tai kokonaan täyttämättömiä kenttiä. Kaikki muut kortistot ovat Sodankylää lukuun ottamatta lähes tyhjiä. Syötetyn tiedon lopullista oikolukua ei ole tehty. Näine puutteineenkin NILI on jo monin tavoin käyttökelpoinen tietokanta.
NILIN tarkistaminen ja täydentäminen on jatkuva mutta valitettavasti hidas prosessi. Kainuun tiedot saadaan joka tapauksessa mukaan kevättalvella vuonna 2000. Päivitettyjä romppuja valmistetaan tarvittaessa sitä mukaa kuin työ edistyy. Tutkitaan myös mahdollisuutta siirtää tietokannat Helsingin Yliopiston arkeologian oppiaineen verkko-osoitteeseen.

Muita arkeologisia tietokantoja.

NILI-tietokannan rakenne soveltuu luonnollisesti laaja-alaisesti käytettäväksi. SAIMAA-tietokannan konvertointi NILI-formaattiin on juuri valmistunut. Mikroliitti Oy:n Keski- ja Itä-Suomessa suorittamien inventointien aineisto on kirjattu alunperin suoraan tähän tietokantaformaattiin ja nyt liitetty Saimaa-tietokantaan. Saimaa-tietokannasta luodaan NILIN rinnalle Itä-Suomen kattava arkeologinen tietokanta, joka toivottavasti sekin voidaan pian julkistaa. Luovutetun Karjalan keskeinen arkeologinen aineisto on syötetty Karjalan liiton teettämään CARELIA-tietokantaan.
Samoihin aikoihin, kun SOAR/WIN-ohjelman ja NILI-tietokannan luominen käynnistyivät, Museovirasto alkoi rakentaa omaa erillistä tietokantaansa muinaisjäännösten suojelun tarpeisiin. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri poikkeaa NILISTÄ sekä ohjelmoinniltaan, että rakenteeltaan ja tietosisällöltään. Ohjelmoinnin pohjana on Microsoft Access -tietokantaohjelman varhainen versio, jolla oli tiettyjä rajoituksia Paradoxiin verrattuna. Access-ohjelma ei esimerkiksi salli perusavaimena kuin yhden kentän. Muinaisjäännösrekisterin rakenteen ja tietosisällön muotoutumiseen on kenties vaikuttanut myös kokemattomuus tietokantatyössä. Varhain Pohjoisessa -hankkeen ehdottama yhteistoiminta ei saanut vastakaikua, ja niin on tullut tehdyksi paljon päällekkäistä työtä. Kun arkeologian alalla de facto on nyt käynnissä kaksi erillistä perustietokantahanketta, olisi epäilemättä hyödyllistä pyrkiä yhteensopivuuteen. Yhteensopivuutta vaikeuttavat kuitenkin suuresti kohteiden nimeämiseen liittyvät näkem yserot, joihin tuonnempana viitataan.

Arkeologiset tietotalkoot?

SOAR/WIN on tähän mennessä saatu kehitetyksi tietylle toimivalle tasolle, mutta resurssien riittämättömyyden vuoksi tietojen syöttäminen NILIIN on toistaiseksi jäänyt kesken: kaikkiin kortistoihin ei vielä ole syötetty tietoa, eikä mikään kortti ole tiedoiltaan välttämättä lopullinen. Vain Sodankylän kuntaa koskeva tieto on voitu syöttää melko täydellisesti.
NILI-tietokannan ja SOAR/WIN-ohjelman kehittäminen on kiinnostavaa ja haastavaa. Jos myös käyttäjät osallistuisivat kehitystyöhön, kumpikin saataisiin vähitellen mahdollisimman hyvin vastaamaan heidän tarpeitaan ja olosuhteitaan. Kehittämisen rinnalla tietojen syöttäminen ja oikoluku ovat raskasta ja puuduttavaa työtä mutta yhtä välttämätöntä. Parhaiten tähän kykenevät hyvän paikallistuntemuksen omaavat käyttäjät.
Tietokannan kehittämisestä, sisällön lisäämisestä ja tiedon laadun parantamisesta kiinnostuneet kutsutaan täten tietotalkoisiin. Tämä kutsu koskee kaikkia Suomen arkeologeja. Pohjois- ja Itä-Suomen sekä luovutetun Karjalan kattavien tietokantojen lisäksi olisi tietysti syytä alkaa luoda myös vastaavaa Länsi-Suomen kattavaa tietokantaa. SOAR/WIN ja NILI-formaatti ovat jo herättäneet kiinnostusta ja yhteistyöhalua myös naapurimaissa. Tulevaisuudessa saatetaan käyttää yhteensopivia tietokantoja vyöhykkeellä, joka ulottuu Skandinaviasta Uralille.
Carpelan (christian.carpelan@helsinki.fi) ja Jussila (mikroliitti@dlc.fi) vastaavat tiedusteluihin ja suuntaviivoja tullaan tarvittaessa esittämään Helsingin Yliopiston arkeologian oppiaineen ja Mikroliitti Oy:n verkko-osoitteissa.

1. SOAR/WIN 3

SOAR 3 -ohjelma on NILI-muotoisten PAIKKATIETOKANTOJEN käsittelyohjelma. Ohjelmalla käsitellään paikkoja joilla on jokin sijainti koordinaatistossa. Paikoille voi määritellä erilaisia ominaisuuksia ja niiltä voi tallettaa eri aihepiirien mukaisia tietoja. SOARILLA käsiteltävät paikat voivat olla esimerkiksi nähtävyyksiä, muistomerkkejä, taloja, tien risteyksiä, luontokohteita, tapahtumapaikkoja ja muinaisjäännöksiä. Ylipäätään paikkoja joista halutaan jotain tietoja tallentaa ja analysoida.
Ohjelma ja tietokannan rakenne painottuvat arkeologisiin paikkoihin, joille on luotu erityisesti arkeologiaan liittyvien aihepiirien kortistoja (kuten löytökortisto) ja toimintoja (kuten löytöluettelo). Paikkojen nimeäminen ja käsittelytapa on otettu arkeologisesta käytännöstä.
SOAR 3 -ohjelma perustuu suurelta osin aiemmasta DOS-SOARISTA saatuihin kokemuksiin. Ohjelman toteutus on kaksijakoinen. On pyritty aikaansaamaan työkalu ja tietovarasto tutkijalle, sekä saman aikaisesti työkalu kenttätyöntekijälle. Yhtenä lähtökohtana on ollut inventointityön raportoinnin rationalisoiminen. Työn valmistelu ja tulokset kirjataan ensisijaisesti SOAR-ohjelmaan, jolla voidaan sitten tulostaa raportit ja luettelot. Kaupanpäälle inventoija saa määrämuotoisen tietokannan, jota voidaan sitten käyttää tutkimustyössä. Tietovaraston kartuttaminen ei näin aiheuta ylimääräistä työtä ja vaivaa vaan tulee automaattisesti tehdyksi aina kun kenttätöissä havaintoja kerätään ja kartutetaan.
Koska tutkijoiden ja kenttätyöntekijöiden tarpeet ja laiteresurssit vaihtelevat on ohjelmasta ja tietokannasta tehty modulaarinen. Ohjelmalla voidaan käsitellä useita eri tietokantoja. Tietokannat voivat koostua yhdestä tai useasta osasta (eri aihepiirien kortistoista). Tietokantoja voidaan yhdistää. Tietoja voidaan siirtää tietokannasta toisen. Tietokannat voivat leikata toisiaan siten, että jokin tietokannan osa voi saman aikaisesti olla osana toisessa tietokannassa. Kukin tietokanta voi käyttää omaa asiasanastoaan, joka luodaan ja jota hallitaan omalla sanasto-ohjelmalla. Näin pyritään siihen, että tietojen (tietokantojen ja niiden osien) vaihtaminen tutkijoiden kesken olisi helppoa.
Helppoon tietojen siirtoon eri ohjelmiin on panostettu. Näin tutkija voi jatkaa analyysiään esim. Excelissä tai Quattrossa SOARIN rahkeiden loppuessa tai inventoija voi viimeistellä raporttinsa WP:ssä tai Wordissä silloin, kun SOARIN raportointikyvyt eivät ole tarpeeseen nähden riittävät. Suodatettuja tietoja voidaan tulostaa HTML-muodossa tai tulostaa kartoille, joko SOARIN karttaohjelmalla tai siirtämällä tietoa muihin GIS-ohjelmiin (ellei GIS-ohjelma osaa suoraan lukea tai suodattaa tietokannan tiedostoja).
SOARISSA on mahdollista käyttää kyselykielenä standardimuotoista SQL-kieltä, joko avusteiden avulla tai käyttäjän itsensä kirjoittamin kyselylausein. SQL- tarjoaa lähes rajoittamattomat tietokannan tietojen suodatus- analyysi- ja tilastointimahdollisuudet.
Erityistä huomiota on kiinnitetty yhteensopivuuden säilyttämiseen vanhan arkeologiseen arkistomateriaaliin, mikä tarkoittaa yhteensopivuutta olemassa olevien luetteloiden, sekä vakiintuneiden käsitteiden ja työtapojen kanssa. Tästä syystä on jouduttu paikoin tinkimään tietokantarakenteen ja toimintojen tiukasta loogisuudesta. Sen sijaan, että olisi lähdetty radikaalisti muuttamaan hyväksi havaittuja vakiintuneita toimintoja, käsitteitä, raportointi- ja luettelointikäytäntöjä, on pyritty sopeuttamaan ohjelma ja tietokanta niihin. Ohjelmointitekniikat ja -mahdollisuudet muuttuvat jatkuvasti, eikä ole syytä lähteä sille tielle, että myös käsitteitä ja arkistointitapoja jatkuvasti muutetaan sen mukaan mitä kulloinkin osataan/kyetään tietokoneella tehdä. Erityisesti muinaisjäännöksen/havaintopaikan identifioiminen ja paikantaminen on haluttu säilyttää mahdollisimman tarkoin samana vanhojen järjestelmien kanssa. Muussa tapauksessa seuraukset olisivat olleet hankalat: vanhat arkistot ja luettelot olisivat käy ttökelvottomia NILIN rinnalla. Ohjelman käyttökynnyskin olisi saattanut nousta liian korkeaksi.
Valitettavasti Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on (oletettavasti edellisessä luvussa todetuista syistä johtuen) päädytty ratkaisuun, jossa digitaalinen rekisteri ei ole enää yhteensopiva aiempien arkistolähteiden kanssa: muinaisjäännöksen identifioimis- ja paikantamistiedot voivat radikaalisti muuttua muinaisjäännösrekisteriin siirrettäessä ja vielä myöhemminkin muinaisjäännöksestä lisätietoa saataessa.
SOAR -ohjelmasta on olemassa kaksi versiota: täysi ja rajoitettu. Rajoitetulla versiolla voi lukea ja käsitellä tietokantoja mutta ei kirjoittaa eikä muuttaa tietoja. Käsillä olevalla CD-ROM -levyllä (NILI CD versio 1) on rajoitettu SOAR-ohjelma.

2. NILI lähtökohtia

Arkeologinen lähdeaineisto.

NILI-tietokanta on luotu tukemaan tutkimusta. TAVOITTEENA ON KIRJATA JOKAINEN PAIKKA, JOSTA ON TALLETTUNUT ARKEOLOGISTA LÄHDEAINEISTOA SEN LUONTEESTA JA MÄÄRÄSTÄ RIIPPUMATTA. NILI ei rajoitu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi todettuihin tai suojelukohteiksi määriteltyihin kohteisiin. Rajoittuminen näihin ehkä riittää suojelun tarpeisiin, mutta se ei missään tapauksessa riitä tutkimuksen tarpeisiin.
Arkeologinen lähdeaineisto koostuu havainnoista eli havaintoaineistosta sekä löydöistä ja näytteistä eli löytöaineistosta. NILI-tietokannassa arkeologinen havainto on paikalla todettuja seikkoja kuvaileva ja arkistoitu dokumentti, joka voi olla teksti (raportti, luettelo), kuva (valokuva, maalaus/piirros) ja/tai kartta. Arkeologinen löytö taas on paikalta talletettu ja luetteloitu konkreettinen artefakti, ekofakti tai geofakti (kahdesta jälkimmäisestä kategoriasta yleensä vain näytteitä). Jos faktia ei olisi otettu talteen, siitä olisi tullut vain muistiin merkitty havainto).
Museovirastossa arkeologinen lähdeaineisto yleensä arkistoidaan ja varastoidaan kahden eri kriteerin mukaisesti. Havaintoaineisto arkistoidaan tavallisesti kuntakohtaisessa topografisessa järjestyksessä, jolloin ensimmäisenä hakukriteerinä on kunta. Löytöaineisto ja siihen välittömästi liittyvä tieto taas varastoidaan ja arkistoidaan diarion mukaisessa numerojärjestyksessä, jolloin ensimmäisenä hakukriteerinä on luettelon päänumero.
Paikan arkeologinen aineisto saadaan kertymistapahtumissa. Esimerkiksi soranotto, joka paljastaa arkeologisia löytöjä, on yksi tapahtuma, arkeologin löydön johdosta tekemä tarkastus raportointeineen on toinen tapahtuma, tarkastuksen perusteella tehty kaivaus on kolmas tapahtuma, uusien löytöjen paljastuminen soranoton taas jatkuessa on neljäs tapahtuma jne. Kertymistapahtuma tuottaa paikalta aineistoerän, ja tapahtumista muodostuu paikan arkeologisen lähdeaineiston kertymishistoria.

Paikka ja konteksti.

Arkeologisen tietosisällön kannalta paikka ja konteksti ovat NILI-tietokannan keskeisiä termejä.
Paikka on yhtenäinen maastokohde, johon liittyy arkeologista tietoainesta. Paikkojen pinta-ala vaihtelee yhden esineen löytöpisteen ja usean hehtaarin löytöalueen välillä. Puutteellinen tutkimus sekä yksiselitteisten kriteerien puute voi vaikeuttaa paikkojen ulottuvuuden määrittämistä. Tästä seuraa, että paikkojen rajaus on osassa tapauksia luonteeltaan muodollinen. NILI-tietokannassa paikalla on yksi sijainti, joka vastaa sen tiedettyä tai oletettua keskipistettä tietyllä tarkkuudella. Kahdella tai useammalla paikalla ei voi olla samaa sijaintia. Sijainti ilmaistaan koordinaattiparilla.
Konteksti on paikan arkeologisen tietosisällön perusyksikkö. Paikalta kertynyt arkeologinen aineisto on usein ajallisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen. Usein aineisto kuitenkin osoittautuu epäyhtenäiseksi siten, että sen kattama aika voi olla pitkä, epäyhtenäinenkin, ja se voi edustaa erilaisia toimintoja. NILI edellyttää, että aineisto luokitellaan toisaalta ajallisesti ja toisaalta toiminnallisesti. Silloin ilmenee, kuinka monesta kronologis-funktionaalisesta yksiköstä eli kontekstista paikan aineisto koostuu. Näin ollen paikka koostuu yhdestä tai useasta kontekstista.
Kontekstilla on yksi sijainti, joka on sama kuin paikan sijainti. Yhden paikan kaikilla konteksteilla on siis sama sijainti. Kontekstilla on lisäksi yksi ajoitus ja yksi laji, jotka on määritelty tietyllä tarkkuudella. Paikan jokaisella kontekstilla on uniikki ajoitus/laji -yhdistelmä, eikä paikalla siis voi olla kahta tai useampaa kontekstia, joilla on sama ajoitus/laji -yhdistelmä. Muilla paikoilla voi esiintyä, ja esiintyykin, vastaavia konteksteja. Monimuotoisuutta voi tarvittaessa lisätä erottamalla ajoituksen puitteissa jaksoja ja lajin puitteissa tyyppejä.

Objekti.

Objekti on tietojärjestelmän kannalta keskeinen termi. Operatiivisena perusyksikkönä objekti vastaa paikan arkeologisen tietosisällön perusyksikköä eli kontekstia.

Paikan nimeämisestä.

Jotta viranomainen voisi hallinnoida ja tutkija käsitellä arkeologista kohdetta, sillä tulee olla yksikäsitteinen nimi. On luonnollista käyttää seudulla tunnettua nimeä paikasta, johon liittyy arkeologista tietoainesta. Arkeologialle ominainen alueellinen tarkastelutapa heijastuu nimeämisessä siten, että paikannimen oheen yleensä liitetään orientoiva alueennimi. Suomessa arkeologista aineistoa perinteisesti tarkastellaan kuntakohtaisesti. Museovirasto on ylläpitänyt kuntakohtaisia luetteloita, joissa löytö- ja muinaisjäännöspaikat on nimetty ja varustettu juoksevalla inventointinumerolla. Arkeologisen kohteen nimellä on siis ollut seuraava perusrakenne: KUNTA NUMEROTUNNUS PAIKANNIMI (joskus on tosin numerotunnuksen asemesta tai lisäksi käytetty kylännimeä). Tähän selkeään nimeämiskäytäntöön on vielä liittynyt pysyvyyden vaatimus (vaikka kuntaliitokset ovat sitä toisinaan häirinneet): SEKAANNUKSEN VÄLTTÄMISEKSI KERRAN ANNETTUA NIMEÄ EI TULE MUUTTAA.
Mainittu nimeämisperiaate on hyvin vastannut sekä muinaisjäännöshallinnon että tutkimuksen tarpeita. Siitä näyttää kuitenkin Museovirastossa luovutun muinaisjäännösrekisteriksi kutsutun tietokannan (jatkossa mj-rekisteri) laatimisen yhteydessä. Mj-rekisterissä vanhoja inventointinumerointia ei enää käytetä vaan kohteet on monin paikoin numeroitu uudestaan jopa useaan kertaan. Lisäksi mj-rekisterin muinaisjäännöstunnukseen on koodattu potentiaalisesti muuttuvaa tietoa (Jussila 1998: 63). On myös herännyt epätietoisuutta siitä, sisällytetäänkö mj-rekisteriin ainoastaan ns. suojelukohteet. Siinä tapauksessa osa arkeologisista paikoista jäisi mj-rekisterin ulkopuolelle, ja niiden edustaman aineiston käyttö siten vain manuaalisen arkistoetsinnän varaan. Ks. REKISTERI-kortisto.
Tutkimuksen kannalta on välttämätöntä, että Suomen arkeologinen aineisto kokonaisuudessaan saadaan samaan tietokantaan yhtenäisen nimeämisperiaatteen ja sitä kautta yhtenäisen käsittelyperiaatteen piiriin. NILI-tietokantaan on omaksuttu seuraava kolmiosainen nimeämismalli: KUNTA - PAIKAN KUNTAKOHTAINEN NUMEROTUNNUS - KONTEKSTIN TUNNUS muodostavat paikan uniikin nimen, jota attribuuttina täydentää selväkielinen paikannimi. Asiaa tarkastellaan lähemmin jäljempänä kohdassa Kohteen nimi kortissa.
Edellä ilmenneiden seikkojen vuoksi lienee selvä, ettei NILI-tietokannan nimeämismalli sovi yhteen mj-rekisterin nimeämismallin kanssa. Kehitys, joka suosii anarkiaa arkeologisten paikkojen nimeämisessä, sotii tiedonhallinnan ja samalla tietoyhteiskunnan periaatteita vastaan.

3. NILI-tietokannan rakenne ja kortistot

Rakenteesta.

NILI-tietokantaan on laadittu 24 kortistoa, apukortistoa ja oheiskortistoa. Tarpeen vaatiessa kortistoja voi lisätä.
(0) REKISTERI-kortisto on tietokannan ydin, johon muut kortistot linkittyvät paikan/kontekstin uniikin nimen avulla. Kontekstilla voi olla vain yksi rekisteri-kortti. Muissa, REKISTERI-kortiston tietosisältöä laajentavissa ja syventävissä paikkaan/kontekstiin liittyvissä paikkakortistoissa voi olla useita samaan kontekstiin liittyviä kortteja.
Paikkakortistot jakautuvat seitsemään temaattiseen ryhmään seuraavasti: (1) PERIODI, TYYPPI, YLEISPIIRRE, LISÄTIETO, KIINTEISTÖ, NIMISTÖ ja OMA laajentavat ja täsmentävät REKISTERIN tietosisältöä; (2) DOKUMENTTI, DOKUMKUVA, VALOKUVA ja KARTTA edustavat havaintoaineistoa; (3) LÖYTÖ ja LÖYTÖKUVA edustavat löytöaineistoa; (4) C14 edustaa (toistaiseksi ainoana) ajoitusmenetelmiä; (5) HUOMIOT edustaa sekalaista, luokittelematonta tietoainesta; (6) VIITE luo yhteyden tutkimuskirjallisuuteen ja MUSEOVIRASTO Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin; (7) KUNNAT-kortisto linkittyy paikkoihin vain kuntatiedon osalta.

Paikkoihin linkittämättömiä erillisiä apu- ja oheiskortistoja (8) ovat: (LÖYTÖ- ja REKISTERI-) SANASTO, PERUSKARTAT, VESISTÖT, BIBLIOGRAFIA, KAIVAUSLOYTÖ. Kahta jälkimmäistä kortistoa käsitellään ainoastaan omalla erillisellä ohjelmalla. Bibliografia-ohjelmaan pääsee myös Viite-kortiston kautta. Sanastokortistoja voi täyttää ja muokata ainoastaan erillisellä ohjelmalla. Useimpia kortistoja voi tarkastella sekä kortti- että taulukkomuodossa. Tietokantaa voi tarkastella eri paikkakortistoista käsin ja kutakin kortistoa voidaan (joissain tapauksissa rajoitetusti) käyttää myös yksinään. SQL-haut voidaan suorittaa ristiin eri kortistoista.

Otsikko, muutos ja merkki kortistoissa.

Jokaisessa paikkakortistossa on (valikko- ja toimintopalkin alapuolella) ylimpänä identtinen otsikko, joka NIMEÄÄ paikan/kontekstin. Otsikossa on neljä kenttää, joista kolme ensimmäistä (KUNTA, NRO, KONTEKSTI) indeksoituina muodostavat paikan/kontekstin uniikin nimen. Tavallisena paikannimenä neljäs kenttä (NIMI) täydentää nimi-informaatiota mutta indeksoimattomana ei ole uniikin nimen osa. Jos jostakin syystä paikan/kontekstin uniikki nimi olisi pakko muuttaa, voi vanhan nimen tallettaa º NIMISTÖ-kortistoon, jossa hallitaan arkeologien ja muiden asianosaisten jokapäiväisessä käytössä ollutta ja olevaa, osin vaihtelevaa nimistöä.
Lisäksi jokaisessa kortistossa on MERKKI-niminen kenttä, johon voidaan hiiren napsauksella merkata merkki tai poistaa merkki. Käyttäjä voi merkata käsin haluamansa kortit ja sitten yhdellä valikon komennolla suodattaa esiin ainoastaan merkatut tai merkkaamattomat kortit jatkotoimenpiteitä (tulostus, analyysi jne.) varten.
Jokaisessa kortistossa on MUUTOS-kenttä johon automaattisesti tallettuu päivämäärä kun kortin tietoja muutetaan tai kun kortti luodaan.

NILIN kortistot.

Seuraavassa selostetaan lyhyesti NILIN kortistoja. ja jokaisesta esitetään kortin monitorinäkymä. Tietokantakohtainen yleisohje saadaan luettavaksi napsauttamalla SOARIN päävalikon ?TIETOKANTA-painiketta. Kortistoa käytettäessä kortistokohtainen ohje saadaan esiin napsauttamalla kunkin kortiston ikkunan valikkopalkissa oikealla olevaa ?-painiketta.

Jokainen kortisto on omassa ikkunassaan. Ikkunoita/kortistoja voi avata tarpeen mukaan erillisestä kortistovalintaikkunasta. Ohjelma linkittää kunkin ikkunan/kortiston tietosisällön aina kulloinkin kohdalla olevaan objektiin eli paikkaan, joko paikkakohtaisesti tai kontekstikohtaisesti. Tietokantaa selataan paikka/kontekstikohtaisesti sen kortiston kautta, joka on avattaessa määrätty johtokortistoksi.
Kortistoesittelyissä on kuva kortin lomakkeesta. Kaikkia kortistoja voi selata myös listamuodossa. Käyttäjä voi muokata listan mieleisekseen: sarakejärjestyksen, sarakeleveyden, ikkunan koon jne..
Kortistovalinnan yhteenveto-panelia klikkaamalla saa yhteevedon kaikista kohdalla olevan paikan/kontekstin kortistojen tiedoista. Yhteenvedon muotoa voi säädellä eri tavoin. Sitä voi muokata ja sen voi koipioda leikepäydälle tai tiedostoon. Yhteenvedon saa yhdellä komennolla kohdalla olevasta tai muutoin valituista useasta paikasta.
Alla oikealla kuva rekisterikortistosta listana ja sen alla kuva yhteenvedosta.

Kortistoesittelyt:

rekisterikortti listana

yhteenveto


Alkuun

Mikroliitti Oy:n pääsivulle