(0) REKISTERI-kortisto

JOHDANTO. - Nili-tietokannassa paikka on maastokohde, johon liittyy arkeologista lähdeaineistoa eli yksi tai usea arkeologinen havainto ja/tai löytö. Paikka, sen lähdeaineisto, koostuu yhdestä tai useasta kontekstista. Konteksti vastaa tietojärjestelmän objektia. dokumentti-kortisto; löytö-kortisto.

rekisteri-kortisto on Nili-tietokannan ydin, jossa objektina on konteksti. Jokaisella kontekstilla on yksi rekisteri-kortti, johon merkitään määrittelevät perustiedot ja niihin välittömästi liittyvää täydentävää paikkatietoa.

rekisteri-kortissa on 25 tietopaikkaa (kenttää). Ne on järjestetty kuudeksi temaattiseksi vyöhykkeeksi: (1) otsikko, joka nimeää paikan/kontekstin, (2) arkeologinen kronologis-funktionaalinen perustieto, (3) täsmentävä luokittelu, (4) paikkatieto, (5) täydentävä tieto, johon sisältyy mm. Museoviraston mj-kortiston olennaiset tunnukset, sekä (6) sijainti eli kenttä, johon on talletettu paikan sijaintia yleisesti kuvaileva teksti (kävijälle ohjeeksi). Rekisteri-kortistoa voi täyttää ja tarkastella sekä korttikohtaisesti että taulukkona.

Tietopaikat selostetaan täyttöjärjestyksen mukaisesti vyöhykkeittäin ja riveittäin vasemmalta oikealle. Tähdellä (*) merkityt kortistot ja liitteet, joihin seuraavassa viitataan eivät vielä ole käytettävissä. on viittaus; on indeksoidun tietopaikan merkki.

OTSIKKO. - Rekisteri-kortin otsikko koostuu neljästä paikkaa/kontekstia nimeävästä kentästä.

Jotta paikkaa/kontekstia voisi käsitellä tietokannassa, sillä tulee olla uniikki nimi. Nili-tietokannassa nimi muodostuu otsikon indeksoiduista kentistä kunta, nro ja konteksti. Muita indeksoituja kenttiä ei rekisteri-kortissa ole. Tavallisena paikannimenä neljäs kenttä (nimi) täydentää nimi-informaatiota mutta indeksoimattomana ei ole uniikin nimen osa. Arkeologien ja muiden asianosaisten 'jokapäiväisessä' käytössä ollutta ja olevaa, osin vaihtelevaa nimistöä taas hallitaan nimistö-kortiston* avulla.

Kortissa otsikon kenttien nimiä ei ole merkitty näkyviin, kuten muissa vyöhykkeissä. Kenttien nro ja konteksti välissä näkyvä 'kauttaviiva' (/) korostaa jälkimmäisen riippuvuutta edellisestä.

Nili-tietokannan muut kortistot linkittyvät rekisteri-kortistoon paikan/kontekstin uniikin indeksoidun nimen avulla.

Kunta (A 20). - Paikan sijaintikunnan virallinen nimi.

- Kenttää täytettäessä nimen oikeellisuus tarkistuu automaattisesti kunnat-apukor-tistosta (virheellisen nimiasun syöttö estyy), johon myös voi tallettaa kuntia ja muita hallinnollisia alueita koskevaa tietoa. Täytettäessä kunnan voi valita myös valintalistasta. Kunta täytetään isoina kirjaimina.

Nro (N). - Paikan kuntakohtainen numerotunnus.

- Pääsääntöisesti paikan kuntakohtainen numerotunnus vastaa juoksevaa inventointinumeroa sellaisena, kuin Museovirasto on sitä kuntakohtaisissa luetteloissaan vielä 1990-luvulla ylläpitänyt. museoviraston mj-tunnus.

Konteksti (N). - Kontekstin paikkakohtainen numerotunnus.

- Kortissa kenttää edeltävä 'kauttaviiva' osoittaa alistussuhteen.

- Nili numeroi paikan kontekstit korttien täyttöjärjestyksessä (lähtöarvo on automaattisesti: 1). Kontekstille annettu tunnus on pysyvä.

- Paikkakohtaisissa kortistoissa (esim. dokumentti) konteksti-kenttä jätetään tyhjäksi.

Nimi (A 30). - Paikan nimi.

- Periaatteessa kyse on tavallisesta paikkakunnalla tunnetusta nimestä.

- Nimi saadaan Museoviraston paikkaa koskevista tutkimusraporteista (inventointi-, tarkastus-, kaivauskertomuksista). Nimi voi olla pitkä ja rakenteeltaan hankala, moniosainenkin, ja lisäksi arkeologi on voinut liittää siihen määreitä kuten järjestysnumeroita (1, 2 jne tai I, II jne), -kirjaimia (A, B jne tai a, b jne), niiden yhdistelmiä ja/tai ilmansuuntia (pohjoinen, itä jne tai P, I jne tai N, E jne). Joskus arkeologi on itse keksinyt paikalle nimen.

- Jos paikasta on käytössä nimitoisintoja tai vaihtoehtoisia nimiä, yksi 'virallistetaan' merkitsemällä se kenttään. Kaikki nimimuodot merkitään nimistö-apukortistoon*.

- Nimi täytetään kapiteeleina.

ARKEOLOGINEN PERUSTIETO. - Konteksti on metodinen kronologis-funktionaalinen aineiston hallinnan yksikkö. Kontekstin määrittelee kronologisesti ajoitus (11 luokkaa) ja funktionaalisesti laji (14 luokkaa). Tällä perusteella Nili erottaa 154 erilaista kontekstivaihtoehtoa, joihin paikkojen aineisto sijoittuu. Taulukko 1 (seuraavalla sivulla) määrittelee kontekstivaihtoehdot. Termeihin viitataan jäljempänä ajoitus- ja laji-kentän yhteydessä.

Kauden puitteissa voi erottaa periodeja ja lajin puitteissa tyyppejä, jotka eivät vaikuta kontekstien määrittelyyn.

Ajoitus (A 25). - Kontekstin ajallinen pääluokka (kausi).

- Ajoitus tarkoittaa aikaluokitusta, jonka määrittelyssä Nili soveltaa vaihtoehtoisia kriteerejä. Kaikkiaan Nili erottaa 11 aikaluokkaa. Liite 'Kausi ja periodi ...'*

- Yksiselitteisesti ajoitettu konteksti sijoitetaan johonkin viidestä kaudesta (vanh kivi, nuor kivi, vanh metalli, rauta ja historiallinen). Kausien rajat ylittävään 'joko/tai-luokkaan' sijoitetaan konteksti, jonka kronologiset kriteerit viittaavat jompaankumpaan toisiinsa rajoittuvista kausista antamatta kuitenkaan perusteita sijoittaa sitä toiseen.

- Erityisen puutteellisten kronologisten kriteerien johdosta voidaan joutua sijoittamaan konteksti laveaan kauteen esihistoriallinen, joka tietyllä tavalla on historiallisen vastapari. On myös arkeologisia kohteita, joita ei ole mahdollista sijoittaa mihinkään aikaluokkaan. Ne ovat ajoittamattomia.

- Typologisesti määriteltyinä arkeologiset kaudet edustavat suhteellista kronologiaa, mutta niillä on myös aikarajat. Aikarajat mahdollistavat jollakin menetelmällä ajoitettujen aineistoerien sijoittamisen kauteen, vaikka typologiset kriteerit olisivatkin puutteelliset. Alla mainitut aikarajat pohjautuvat ¹⁴C-kronologiaan, joka on kalibroitu vastaamaan kalenterivuosia Cal20-ohjelman mediaanimenetelmän mukaan (van der Plicht 1993). Liite 'Kausi ja periodi ...'*; c14-kortisto; Liite 'Ajoitustietoutta ...'*

- ajoitus-kenttään ei voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta. Jokaisella kaudella on numeroarvo, joka mahdollistaa 'kausijoukkojen' seulomisen tietokannasta. Numeroarvo 'syöttyy' automaattisesti ajnro-kenttään.

0 ajoittamaton ei tarkempaa tietoa

10 esihistoriallinen ei tarkempaa tietoa

20 vanh kivi (kausi) ...5200/5000 calBC

30 vanh kivi tai nuor kivi ei osaa sanoa kumpi

40 nuor kivi (kausi) 5200/5000...1900/1700 calBC

50 kivi tai vanh metalli ei osaa sanoa kumpi

60 vanh metalli (kausi) 1900/1700 calBC...calAD 1/300

70 vanh metalli tai rauta ei osaa sanoa kumpi

80 rauta (kausi) (cal)AD 1/250...1150/1300

90 rauta tai historiallinen ei osaa sanoa kumpi

100 historiallinen (kausi) (cal)AD 1150/1300...

- 'Jokapäiväisessä' käytössä olevaa kirjavaa ajoitusta koskevaa terminologiaa hallitaan sanasto-apukortiston avulla.

Laji (A 20). - Kontekstin funktionaalinen pääluokka.

- Laji tarkoittaa laadullista luokitusta reaaliryhmiin funktionaalisin kriteerein. Nili erottaa 14 lajia. laji-kenttään ei voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta (lajia määrittelevän sanan jatkoksi voidaan ajatella sanaa paikka tai konteksti).

tunnistamaton ei osaa tunnistaa

asunta esim kodansija, kivikautinen asuinpaikkakerrostuma

aineksenotto esim kvartsilouhos

pyynti esim 'lapinpato', pyyntikuoppa

maatalous esim auranjäljet, kaskiraunio, riihenkiuas, 'lammaspuura', porokaarre

valmistus esim rautasulatto, kuonakasa, tervahauta

sijoitus esim 'aarrelöytö', 'kätkö'

hautaus esim röykkiö, jossa 'sijoitettu' vainaja

palvonta esim seitakivi, kuppikivi, kappeli

kuva esim kalliomaalaus, -kirjoitus, hakkaus, uurros

kulku esim kiviporras

varustus esim kivivalli, linnavuori

raja rajapaikka, rajamerkki

muu tunnistettu luokittelematon

lisätieto-kortisto*; Liite 'Kontekstin laji ja tyyppi ...'*

- Arkeologien 'jokapäiväisessä' käytössä ollutta ja olevaa kirjavaa lajeja koskevaa terminologiaa hallitaan sanasto-apukortiston avulla. Ajoitus- ja lajitermin voi täyttää klikkaamalla sanastosta haluttu "konventionaalinen" -sana.

TÄSMENTÄVÄ LUOKITTELU. - Kauden puitteissa voi erottaa periodeja ja lajin puitteissa tyyppejä, jotka ovat alemman tason täsmentäviä luokituksia eivätkä vaikuta kontekstien määrittelyyn. Ne kirjataan periodi- ja tyyppi-kortistossa, joista kulloinkin kohdalla oleva periodi ja tyyppi syöttyy kohdalla olevan rekisteri-kortin ajoitus- ja laji-kentän alapuolella olevalle riville. periodi; tyyppi.

Periodi. - Kontekstin tarkentava aikaluokka.

- ajoitus-kentän kaudet jakautuvat periodeiksi. Periodeja koskee yksiselitteisten kriteerien vaatimus: 'joko/tai-kausia' vastaavia 'joko/tai-periodeja' ei ole. Kontekstilla voi kauden puitteissa olla yleisesti kauteen luokiteltavan aineksen lisäksi yhteen tai useaan periodiin (kahdesta viiteen kaudesta riippuen) luokiteltavaa ainesta.

- Jos ajoitus-kenttään on valittu jokin em kausista (20, 40, 60, 80 tai 100), yhden tai usean periodin voi listata periodi-korttin, josta tieto syöttyy rekisteri-kortin periodi-kenttään. Liite 'Kontekstin kausi ja periodi ...'*

Tyyppi. - Kontekstin tarkentava typologinen luokka.

- Lajit jakautuvat tyypeiksi. Kontekstilla voi lajin puitteissa olla yksi tai usea tyyppi. Jos laji-kenttään on valittu jokin em lajeista, yhden tai usean tyypin voi listata tyyppi-korttiin, josta tieto syöttyy rekisteri-kortin tyyppi-kenttään. Liite 'Kontekstin laji ja tyyppi ...'*

PAIKKATIETO. - Nili-tietokannassa paikka on yhtenäinen, ulottuvuuksiltaan oletettu tai tiedetty pieni tai suuri maastoalue, jonka sijainti vastaa sen arvioitua keskipistettä tietyllä tarkkuudella. Yhden paikan kaikilla konteksteilla on identtinen sijainti, joka on sama kuin paikan sijainti.

Nili määrittelee sijainnin yleisen käytännön mukaisesti maanpinnan suunnassa tasokoordinaateilla ja painovoiman suunnassa korkeutena merenpinnasta. Sijainti voidaan ilmaista myös viittaamalla alueeseen, jonka puitteissa paikka sijaitsee. Nili viittaa kuntaan, karttaan, vesistöön ja maakuntaan.

Kartta (N). - Paikan sijainnin kattavan perus-/maasto-/topografisen karttalehden (1:20000) kuusinumeroinen tunnus.

- Perus-/maasto-/topografisessa kartastossa Suomi on kuvattu neljänä pohjoiseen päin kiilamaisesti kapenevana projektiokaistana. Lehtijaon mukainen karttalehti kattaa pääsääntöisesti 10 x 10 km laajan neliömäisen alueen, mutta projektiokaistojen reunaan rajoittuvat lehdet ovat muodoltaan puolisuunnikkaita ja kooltaan vaihtelevia.

- Osa yleislehtijaon edellyttämistä, toisiinsa rajoittuvien projektiokaistojen reunoilla sijaitsevista karttalehdistä jäisi erillisinä kapeiksi ja epäkäytännöllisiksi. 'Rajanaapureita' yhdistämällä on saatu 'tavallisen' kokoisia karttalehtiä, jolloin ne ovat myös saaneet kaksinkertaisen numerotunnuksen. Nili ei käytä kaksinkertaista tunnusta vaan edellyttää, että kenttään syötetään se kuusinumeroinen tunnus, jonka kartta-alueella paikka tosiasiallisesti sijaitsee. Liite 'Karttatietoutta ...'*

Nimi (A 20). - Paikan sijainnin kattavan perus-/maasto-/topografisen karttalehden (1:20000) 'selväkielinen' nimi.

- Jokaisella perus-/maasto-/topografisella karttalehdellä (1:20000) on 'selväkielinen' nimi, joksi on valittu merkittävä paikannimi karttalehden alueelta. Liite 'Karttatietoutta ...'*

- Karttalehtien yhdistäminen on vaikuttanut niiden nimeämiseen siten, että kaksinkertaisella numerotunnuksella varustetulla karttalehdellä on yksi nimi. Siitä seuraa, että Nili-tietokannassa voi kahta eri numerotunnusta vastata sama nimi.

X (N), Y (N). - Paikan sijainnin määrittelevä peruskoordinaatiston mukainen x-koordinaatin ja y-koordinaatin arvo.

- x-arvo on kuusinumeroinen luku, joka ilmaisee paikan etäisyyden päiväntasaajasta projektiokaistan keskimeridiaanin suunnassa. Liite 'Karttatietoutta ...'*

- y-arvo on kuusinumeroinen luku, joka ilmaisee paikan suorakulmaisen etäisyyden projektiokaistan keskimeridiaanista lisättynä kaistakohtaisesti lännestä alkaen 1500, 2500, 3500 ja 4500 kilometrillä (mainittujen lukujen ensimmäinen numero vastaa eri projektiokaistojen järjestyslukua lännestä alkaen). Liite 'Karttatietoutta ...'*

- Koordinaattiparin arvot saadaan periaatteessa mittaamalla perus-/topografiselta kartalta (1:20000). Käytännössä ne saadaan Museoviraston paikkaa koskevista tutkimusraporteista (inventointi-, tarkastus- ja kaivauskertomuksista).

(Taso)tarkkuusª (N). - Paikan sijainnin (epä)tarkkuutta kuvaavan ympyrän säteen pituus metreinä.

- Paikannustarkkuus: 0 = paikan sijainti tunnetaan, muutoin paikka sijaitsee 100-2000 m säteellä ilmoitetusta koordinaatista, sijaintia ei siis tunneta tarkasti. Jos paikannustarkkuus on > 2000 niin paikka siirretään Rojuun<

Z (N). - Paikan/kontekstin alarajan korkeus merenpinnan yläpuolella (mpy) metreinä.

- Alarajan osoittava muinaisranta, kulttuurikerroksen alaraja, löytöjen alaraja ja/tai muu alarajaa osoittava kriteeri. Kenttään merkittävä korkeusarvo voi olla esim 55,55 tai 73,0. Liite 'Karttatietoutta ...'*

(Korkeus)tarkkuusª (N). - Korkeusluvun arvioitu (epä)tarkkuus ª metreinä.

- Korkeusluvun tarkkuus voi vaihdella useiden vaaitusten sarjaan perustuvasta keskiarvosta ja sen tilastollisesta virheestä kartan korkeustietojen pohjalta tehtyyn silmämääräiseen arvioon. Liite 'Karttatietoutta ...'*

P (N), I (N). - Paikan sijainnin määrittelevä yhtenäiskoordinaatiston mukainen p-koordinaatin ja i-koordinaatin arvo.

- Yhtenäiskoordinaatistossa Suomi on kuvattu yhtenä projektiokaistana, jonka keskimeridiaani on 27ª itäistä pituutta. p-arvo on kuusinumeroinen luku, joka vastaa paikan etäisyyttä päiväntasaajasta projektiokaistan keskimeridiaanin suunnassa. i-arvo on kuusinumeroinen luku, joka ilmaisee paikan suorakulmaisen etäisyyden projektiokaistan keskimeridiaanista lisättynä 3500 kilometrillä. Liite 'Karttatietoutta ...'*

- Nili laskee ja syöttää automaattisesti p ja i -arvot x ja y -koordinaattiarvojen perusteella. Jos peruskoordinaatteja ei ole syötetty, yhtenäiskoordinaatit voidaan syöttää 'käsin'.

- Myös yhtenäiskoordinaatteja käytettäessä paikannustarkkuutta kuvaava tieto saadaan (taso)tarkkuusª -kentästä.

Vesistö (N). - Paikan sijainnin kattavan valuma-alueen numerotunnus.

- Ympäristöministeriön hydrografisen toimiston laatiman luokituksen mukaisesti vesistöjen valuma-alueet jaetaan hierarkkisesti yhä pienemmiksi osiksi seuraavaan tapaan: pääuoma > sivu-uoma > sivu-uoman sivu-uoma jne. Valuma-alueet on kartoin ja numerotunnuksin julkaistu teoksessa Ekholm M 1993: Suomen vesistöalueet. - Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 126. Helsinki. Liite 'Vesistötietoutta ...'*

- Kenttään merkitään kahta ylintä luokkaa vastaava numerotunnus.

TÄYDENTÄVÄ TIETO. - Sijaintia kuvaileva tieto, perustietoihin välittömästi liittyvä täydentävä ja lisätieto sekä kortin viimeisimmän muutoksen päivämäärä.

Maakunta (A 00). - Paikan sijaintimaakunnan virallinen numerotunnus.

- Maakunta on kuntaa suurempi hallinnollinen alue, joka vastaa maakunnan liiton aluetta. Euroopan Unionin NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiuques) alueluokitusjärjestelmässä maakunta edustaa 3 tasoa. Alueluokitukset. Kunnat 1998. Tilastokeskus. Käsikirjoja 28. Helsinki 1998.

- Kenttä tulee automaattisesti täytetyksi otsikon kunta-kentän täyttämisen yhteydessä. Numerotunnusta klikkaamalla saadaan näkyviin maakunnan nimi. Nili-tietokanta kattaa maakunnat 17 (Pohjois-Pohjanmaa), 18 (Kainuu) ja 19 (Lappi). Hallinnollisia alueita koskevaa tietoa löytyy kunta-apukortistosta.

Merkki (A 6). - Käyttäjän oma kenttä.

- Kenttä, johon käyttäjä voi halutessaan tehdä oman merkinnän, esimerkiksi (tilapäisen) hakukriteerin. Voi listamuodossa täyttää/tyhjentää hiiren napsauksella.

- Päivämääräkenttä, joka päivittyy automaattisesti, kun jokin tieto käsillä olevassa rekisteri-kortissa muuttuu.

SIJAINTI. - Sijainnin voi ilmaista monella tapaa. Tärkeää on kuvata sijainti niin, että vierailija löytää tiensä paikalle helposti.

Sijainti (M). - Paikalle opastava kuvaus.

- Vapaa tekstikenttä, jossa paikan sijaintia koskeva luonnehdinta.

- Tekstin aloittaa kunta-apukortiston tietojen pohjalta automaattisesti tulostuva virke (esim paikan Sodankylä 11 Rakkokangas rekisterikortissa: Sodankylän kirkosta n 44 km etelään.) Jatkoksi voi kirjoittaa lyhyen luonnehdinnan, jonka päätarkoituksena on opastaa kävijä paikalle kuntakeskuksesta käsin. Teksti tulostuu Kansallismuseon löytöluetteloon sellaisenaan.