(3.1) LÖYTÖ-kortisto

JOHDANTO. - Arkeologinen lähdeaineisto koostuu havainnoista eli havaintoaineistosta sekä löydöistä eli löytöaineistosta. Nili-tietokannassa arkeologinen löytö on paikalta talletettu ja luetteloitu konkreettinen artefakti, ekofakti tai geofakti (kahdesta jälkimmäisestä kategoriasta yleensä vain näytteitä, jotka Nili rinnastaa löytöihin). Jos 'faktia' ei olisi otettu talteen, siitä olisi tullut muistiin pantu havainto.

Arkeologisessa kertymistapahtumassa ( dokumentti-kortisto) paikalta talletetut löydöt muodostavat (löytö)aineistoerän, joka on museoitu Suomen Kansallismuseoon tai muuhun kokoelmaan. Nili tarkastelee löytöaineistoa paikka- ja aineistoeräkohtaisesti. löytö-kortiston objektina on laji, mikä merkitsee, että kunkin aineistoerän kullakin lajilla on oma korttinsa. löytö-kortisto tarkastelee siis aineistoa eri lajeja edustavien löytöjen massana eikä tarkastele erillisiä löytökappaleita. Mikäli aineistoerää edustava kaivauslöytö-kortisto on täytettynä käytettävissä, ohjelma suorittaa lajittelun automaattisesti (täyttää kortit).

Yhden ja saman tapahtuman tuottama lähdeaineistoerä on toisinaan syystä tai toisesta jakautunut osiin, joita nyt säilytetään erillään toisistaan. löytö-kortistossa tällaiset erilleen joutuneet osat käsitellään erillisinä aineistoerinä.

löytö-kortissa on 21 tietopaikkaa (kenttää). Ne on järjestetty seitsemäksi temaattiseksi vyöhykkeeksi, jotka ovat: (1) otsikko, joka nimeää paikan/kontekstin johon löytö liittyy; (2) museotieto, joka viittaa museon kokoelmaa koskeviin tietorekistereihin; (3) esinetieto, joka käsittää luokittelun, lajia koskevan kvantitatiivisen tiedon; (4) määrätieto; (5) löytymistieto; (6) täydentävä tieto; (7) kommentti. löytö-kortistoa voi tarkastella sekä korttikohtaisesti että taulukkona.

Tietopaikat selostetaan täyttöjärjestyksen mukaisesti vyöhykkeittäin ja riveittäin vasemmalta oikealle. Löytötermit voi täyttää automaattisesti klikkaamalla sanastosta haluttu "konventionaalinen" -sana (tämä on suositeltava, nopea ja virheetön tapa). Tähdellä (*) merkityt kortistot ja liitteet, joihin seuraavassa viitataan eivät vielä ole käytettävissä. on viittaus; on indeksoidun tietopaikan merkki.

OTSIKKO. - Löytö-kortin otsikko koostuu neljästä paikkaa/kontekstia nimeävästä kentästä. Paikan/kontekstin uniikki nimi muodostuu otsikon indeksoiduista kentistä kunta, nro ja konteksti. Uniikki nimi linkittää Nili-tietokannan kortistot toisiinsa. Neljäntenä nimi-kenttä täydentää nimi-informaatiota mutta ei ole uniikin nimen osa. rekisteri-kortisto.

Kunta (A 20). - Paikan sijaintikunnan virallinen nimi.

Nro (S). - Paikan kuntakohtainen numerotunnus.

Konteksti (S). - Kontekstin/objektin paikkakohtainen numerotunnus.

Nimi (A 30). - Paikan nimi.

MUSEOTIETO. - Kun talteen otettu aineistoerä liitetään museokokoelman osaksi: sen vastaanotto kirjataan eli diarioidaan, jolloin se saa kokoelmatunnuksen ja sen puitteissa (juoksevan) päänumeron. Aineistoerän osat saavat luetteloinnin yhteydessä juoksevan alanumeroinnin. Päänumero on pääluettelon lisäksi hakukriteerinä kaikkeen löytöjä koskevaan, numeroperusteisesti arkistoituun asiakirja-aineistoon, kuten kysymyslehtiin ym. verifikaatteihin.

Kokoelma (A 6). - Kokoelma, johon kortin tarkoittama aineistoerä kuuluu.

• Kenttään merkitään virallinen lyhenne, joka saadaan liitteestä.

Nro (I). - Kokoelman päänumero.

• Kenttään merkitään kokoelmaan erikseen liitettyä ja luetteloitua erää tarkoittava luku, ns. (juokseva) päänumero, joka on museoissa kaiken löytöihin liittyvän, numeroperusteisesti arkistoidun tiedon hakukriteeri.

Alanro (A 7). - Kokoelman alanumero.

• Kenttään merkitään päänumeron tarkoittaman kokoelmaerän ensimmäinen ja viimeinen juokseva alanumero (tai tunnus, johon voi sisältyä myös kirjaimia) [esim 1-999]. Jos löytökortti kuvaa yhtä tiedettyä alanumeroa merkitään tarkka alanumero (esim. inventointilöytö, inventoinnin löytöluettelo tehdään Soar-ohjelmalla).

Diar (D). - Kokoelman diariointipäivä.

• Päivämäärä, jolloin aineistoerä kirjattiin vastaan otetuksi ja kokoelmaan liitetyksi.

ESINETIETO. - Löytö on jotakin ainetta, sillä on ensisijainen ja toissijainen funktio, ja se kuuluu niiden puitteissa johonkin lajiin ja tyyppiin.

Nili-tietokannan löytö-kortiston objektina on laji. Laji on funktionaalis-typologinen perusluokka, johon päädytään nelivaiheisen luokittelun kautta. Luokittelujärjestys on seuraava: (1) määritetään aines eli ensisijainen (raaka-)aine sekä (2) ensisijainen funktio, minkä jälkeen (3) määritetään toissijainen funktio ja (4) laji. Vasta lajin puitteissa voidaan haluttaessa suorittaa varsinainen typologinen luokittelu. tyyppi-kentän jäljessä oleva yhteenvetotaulukko kuvaa ensisijaisen aines/funktio-luokituksen tuloksena syntyvät 315 vaihtoehtoa (joista alle 200 käytännössä toteutunee).

Aines (A 15). - Ensisijainen (raaka-)aine.

• Kenttään merkitään (raaka-)aine, jota ao esine tai muu aineistoyksikkö on. Jos se on valmistettu tai koostuu useasta (raaka-)aineesta, kenttään merkitään se, joka on funktion kannalta tärkein.

- aines-kenttään ei voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta:

tunnistamaton

maa Kaikki orgaaniset ja epäorgaaniset maalajit

savi

lasi lasiksi ei merkitä kuumuudessa satunnaisesti lasittunutta ainesta

meripihka

kivilaji

kvartsi kvartsiksi luettavat kovat mineraalit

piikivi pii ja piin kaltaiset kovat mineraalit (esim sertit; muut kuin kvartsiksi ja obsidiaaniksi luettavat)

rauta

kupari

pronssi

jalometalli

metalli

puu

kuori kaarna, tuohi, jälsi, nila ja vastaava

kasviaines muu kasviperäinen aines kuin puu ja kuori

pihka purupihka, hartsi yms; ei meripihka

nahka

luu/sarvi

eläinaines muu eläinperäinen aines kuin nahka ja luu/sarvi

muu tunnistettu luokittelematon aines

Funktio (A 15) . - Ensisijainen funktio eli reaaliryhmä.

• Ensisijainen funktio tarkoittaa yleisellä tasolla toimintoa, johon löydön edustama arte-, eko- tai geofakti on tarkoitettu.

• funktio-kenttää ei voi täyttää ellei aines-kenttää ole täytetty. Kenttään ei myöskään voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta:

tunnistamaton kappale/aineserä, jonka funktiota ei ole tunnistettu

ase/työkalu työsärmällä (esim leikkaavalla terällä) tai työpinnalla (esim hiovalla) varustettu esine

kahva/varsi esineen tarttumis- ja ulottamisosa

tuppi esineen suojakotelo

astia/säiliö raaka-aineesta riippumaton luokka, joka käsittää myös kuljetussäiliöt kuten laukut

muotti esineen valannassa tai muotoon painannassa käytettävä

kulkuneuvo kulkemista helpottava väline

asu vaateparsi ilman asusteita

koruesine ihmisen asua koristava, erillinen esine

eläimenvaruste kotieläimiin kiinnitettävä esine (ei kuitenkaan kuorma)

esine esine, jonka funktiota ei yksilöidä

raaka-aine valmistuksen raaka-ainetta kappaleina tai massana

jäte aterioinnin, työstämisen ym toiminnan aiheuttamaa jätettä

näyte materiaali- tai ympäristötutkimusta varten otettu aineserä

muu kappale tai aineserä, jonka funktiota ei yksilöidä

Funktio2 (A 15). - Toissijainen funktio eli reaaliryhmä.

• Toissijainen funktio tarkentaa luokittelua ensisijaisen funktion puitteissa.

• funktio2-kenttää ei voi täyttää ellei funktio-kenttää ole täytetty. Kenttään ei myöskään voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta, joka näyttää vain funktio-kenttään merkityn termin sallimat termit, jotka löytyvät liitteestä.

Laji (A 25). - Typologinen pääluokka.

• Lajissa yhdistyy funktionaalisen reaaliryhmityksen näkökulma typologisen luokittelun näkökulmaan. Nili katsoo, että laji on typologinen pääluokka ja sellaisena löytö-kortiston objekti.

• laji-kenttää ei voi täyttää ellei funktio2-kenttää ole täytetty. Kenttään ei myöskään voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta, joka näyttää vain funktio2-kenttään merkityn termin sallimat termit, jotka löytyvät liitteestä.

Tyyppi (A 25). - Kirjallisuudessa määritelty, yleisesti tunnettu tyyppi.

• Lajin puitteissa voi erottua yhtä tai useaa tyyppiä edustavaa aineistoa. tyyppi-kenttää ei voi täyttää ellei laji-kenttää ole täytetty. Kenttään ei myöskään voi itse kirjoittaa mitään vaan termi saadaan valikosta, joka näyttää vain laji-kenttään merkityn termin sallimat termit, jotka löytyvät liitteestä.

• Koska tyyppi voidaan ajoittaa kauteen, se on kontekstia kronologisesti määrittelevä tekijä. Jos tyyppi-kenttää ei täytetä (esim tyyppiä ei ole), löytö-korttia ei voi liittää ajoituskriteerillä määriteltyyn kontekstiin ( 20), vaan ajallisesti epämääräiseen kontekstiin (0 tai 10). konteksti; rekisteri.

MÄÄRÄTIETO. - löytö-kortisto tarkastelee aineistoa eri lajeja edustavien löytöjen massana eikä tarkastele erillisiä löytökappaleita. Siksi kortissa on kentät lajia edustavien kappaleiden lukumäärälle ja painolle.

Määrä (N). - Lajia edustavan aineiston kappalemäärä.

• Kenttään merkitään lajia edustavien kappaleiden lukumäärä.

Paino (N). - Lajia edustavan aineiston yhteispaino.

• Kenttään merkitään lajia edustavien kappaleiden yhteispaino grammoina.

LÖYTYMISTIETO. - Löytäjää ja löytöajankohtaa koskea tieto.

Löytäjä (A 25). - Löytäjän nimi.

• Kenttään merkitään löytäjän ja (tapauskohtaisesti) 'kauttaviivan' (/) erottamana kokoelmaan toimittajan (useimmiten ao tutkijan) nimi Nili-tietokannan henkilönnimistandardin mukaisesti:

Sukunimi, väli, etunimen etukirjain; jos etukirjaimia on useita, jälleen väli, etukirjain jne [esim Ailio J, Meinander C F].

Jos etunimen ensimmäinen äänne ilmaistaan kahdella kirjainmerkillä, noudatetaan kirjoittajan omaksumaa käytäntöä [esim Appelgren-Kivalo Hj, Carpelan C].

Jos sukunimessä on etuliite (af, de, von jne), viimeisen etukirjaimen jälkeen tulee väli minkä jälkeen etuliite [esim Hällström O af].

Jos henkilön nimi on tuntematon, kenttään merkitään Anon.

Mahdollisen 'kauttaviivan' (/) molemmin puolin on väli. Pisteitä ei käytetä.

Lvuosi (S). - Löytövuosi.

• Kenttään merkitään tiedossa oleva löytövuosi. Sen puuttuessa merkitään 0. Löytövuosi voi olla huomattavastikin diarion päiväystä vanhempi.

TÄYDENTÄVÄ TIETO. - Täydentävää tietoa on löytöä koskeva huomio, käyttäjän oma merkintä, kortin viimeisimmän muutoksen päivämäärä ja vapaa tekstitieto. Kuvia löydöistä voi tallettaa löytökuva-kortistoon.

Luettelo (A 30). - Kansallismuseon löytöluetteloon tulostuva löytötermi.

• Luettelointiohjelma käyttää löytöluettelossa ensisijaisesti tätä termiä. Jos tämä on tyhjä käytetään Aines->Tyyppi -termejä. Sen, kumpaa termistöä käytetään, voi myös valita luettelointiohjelmassa.

Merkki (A 6). - Käyttäjän oma kenttä.

• Kenttä, johon käyttäjä voi halutessaan tehdä oman merkinnän, esimerkiksi (tilapäisen) hakukriteerin. Voi listamuodossa täyttää/tyhjentää hiiren napsauksella.

Muutos (D). - Käsillä olevan kortin viimeisin päivitys.

• Päivämääräkenttä, joka päivittyy automaattisesti, kun jokin tieto löytö-kortissa muuttuu.

Kuvaus (M). - Vapaa tekstikenttä.

• Kenttään voi kirjoittaa löytöä kuvailevaa tietoa sekä kommentteja. Kenttä tulostuu sellaisenaan Kansallismuseon löytöluetteloon.

Sivun alun korttikuvan rinnalla on ikkuna, jossa kohdalla olevan paikan löydöistä näytetään vain kokoelma ja päänumero. Löydön määritystiedot voi täyttää sanakirjan avulla, johon on koottu löytöluetteloissa esiintyneitä löytötermejä ja niiden vastinetermit Nilissä. (Luettelon termiviidakko on käyttökelvoton tietokannassa.)