2000+ cal. lähteet lähteet lähteet lähteet lähteet lähteet lähteet lähteet cal.
vuotta sitten eKr. JÄÄTIKKÖ ILMASTO KASVILLISUUS ITÄMERI SAIMAA PÄIJÄNNE (Näsijärvi) IHMINEN kulttuurit ja keramiikka vuotta sitten eKr.
14500 12500 Mannerjää sulaa nopeasti Bölling-Alleröd interstadiaali. Ilmasto lämpenee - - - - - - 14500 12500
12600 10600 Sulaminen pysähtyy. Jäätikkö etenee. Salpausselät syntyvät Nuorempi Dryas. Nopea kylmene- minen. Kuiva. - Baltian jääjärvi - - ei havaintoja - 12600 10600
12000 10000 Jää toisella Salpausselällä Nuorempi Dryas. Kuiva ja kylmä III. Artemisia. (Pujo, Maruna), puuton tundra Baltian jääjärvi - - - - 12000 10000
11500 9500 Veiksel-jääkausi päättyy (n. 9560 eKr. jyrkkä muutos ilmastossa) . Holoseeni alkaa. Jäätikön nopea sulaminen alkaa Preboreaali. Nopea lämpeneminen alkaa. Aluksi vielä viileä. Kuiva III (vain Kaakkois-Suomessa) Yoldiameri. Yhteys valtamereen Keski-Ruotsista. veden pinta putoaa nopeasti 25-28 m. - - ei havaintoja - 11500 9500
11300 9300 Jäätikön reuna Etelä-Savossa Preboreaali III, Pensaskasvil-lisuutta / koivu yleistyy etelässä Yoldia. Itämeri valtameren tasossa. Vesi laskee. Salpausselkien patoama jääjärvi, nyk. Etelä-Saimaan alueella. - ei havaintoja - 11300 9300
11200 9200 Jäätikön reuna Keski-Suomessa, Jämsä-Jyväskylä reunamuodostuma Preboreaali IV. Koivu. Vaivaiskoivua. Yoldia, vesi laskee nopeasti "Saimaan" jääjärvi laskee ja yhtyy Yoldiamereen - ei havaintoja saatu (vielä…, vihjeitä asutuksesta Karjalan kannaksella?) - 11200 9200
10900 8900 - Ilmasto lämpenee nopeasti. "Kasvit eivät pysy perässä" IV, kasvillisuus monipuolistuu, koivumetsät vankistuvat Ancylus-järvi, Yoldian lasku-uoma nousee meren yläp. Vedennousu alkaa Etelä-Saimaa kuroutuu Yoldiamerestä Savonlinnan kohdalla. - Mahdollisesti asutusta Karjalan kannaksen lisäksi Lahti-Orimattila alueella - 10900 8900
10600 8600 Jäätikön reuna Pohjanmaalla ( jo 10700 bp) Preboreaali IV Ancylus transgressio, vesi nousee etelässä ja kaakossa Etelä-Saimaa pikkujärvinä ja jokina, vesi alhaalla, Lappeenr. 64 m tasolla. - Lahden-Orimattilan asutuksen vanhin vaihe (alkanut viimeistään 8800 eKr.). Runsas asutus Joutsenossa ja Imatralla, sekä Karjalan kannaksella. Kunda 10600 8600
10400 8400 Jäätikön reuna Ruotsin rannikoltakin sulanut sisämaahan. Preboreaali IV Ancylustulvan huippu (Ancylusraja etelärann.-kaakkois Suomessa) hidas vedennousu kuroutuneissa järvissä - Antrean verkko punotaan. Asutushavaintoja Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa - 10400 8400
10200 8200 - kosteampaa, ilmasto saavuttaa nykyistä vastaavan lämpötilan (Boreaali) V. Mänty valtapuuna. Kasvillisuus monipuolistuu Vesi laskee nopeasti uuden lasku-uoman auettua Tanskan salmissa - Ancylusjärven Saarijärven reitin kohdalla ollut salmi umpeutuu Hepolammella Asutusta Keski-Suom., Savossa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa Suomusjärvi 10200 8200
10000 8000 - Boreaali. Ilmasto lämpenee edelleen. (nykyistä vastaava) V. Ancylus, vesi laskee - (Ancylusjärveä) Asutus taajenee em. alueilla. Suomusjärvi 10000 8000
9900 7900 - Boreaali V. Ancylusjärven vesi laskee Iso-Saimaa kuroutuu Varkaudessa Ancyluksesta - Heinolan reenjalas, Askolan asuinpaikat. Em. lisäksi asutusta myös Pirkanmaalla. Suomusjärvi 9900 7900
9500 7500 Ison jäätikön rippeet täysin sulaneet Skandinaviassa Boreaali V. Ancylusjärven vesi laskee. Yhteys valtamereen n. 7200 BC Ancylusjärvi- vaiheen loppu Pohjois-Saimaa kuroutuu Suomenselällä. Lasku-Uoma Pielavedeltä Päijänne-Ancylukseen. Kivijärvi kuroutuu Ancyluksesta (n. 9300 BP) Asutus vakiintunut, runsastunut ja levinnyt maan joka kolkaan Suomusjärvi 9500 7500
8800 6800 - Atlanttinen, lämmin ilmasto, lämpökausi. VI. Alnus. Lepän osuus puustosta kasvaa - 10-20% Mastogloia, järvi-meri muutos, Tanskan salmien kautta valtameren tasoon (n.7100 - 6400 BC) Eteläisen Saimaan veden pinta vielä nykyistä alempana. Lasku-Uoma Pielavedellä. Keitele-Päijänne kuroutuu Ancyluksesta Kärnänkoskella - Suomusjärvi 8800 6800
8500 6500 - Atlanttinen VI, Myös pähkinäpensasta ja jalavaa esiintyy Litorinameri Saimaan vedenpinta nousee, Pielaveden uoman kaakkoispuolella Päijänne kuroutunut kokonaan Pihtiputaalla. Vesi alkaa nousta. Rovaniemen hirvenpää Suomusjärvi 8500 6500
8200 6200 - kuivempaa VI Litorina meri Vesi nousee Vesi nousee. (Näsijärven vesistö kuroutunut Itämerestä n. 6400-6200 eKr. Alavuden Sapsalammen kohdalla.Näsijärvessä vesi nousee) - Suomusjärvi 8200 6200
7700 5700 - Atlanttinen VI Litorina meri Vesi noussut Joensuussa nyk. 79 m tasolle. Vesi nousee. (Tammerkoski puhkeaa n. 5600 eKr. Näsijärven tulva päättyy ja vesi laskee) - Suomusjärvi 7700 5700
7400 5400 - Atlanttinen VI/VII Tilia (lehmus) Litorina meri Vesi nousee Vesi nousee - Suomusjärvi 7400 5400
7100 5100 - Atlanttinen VII, Jalot lehtipuut yleistyvät ja leviävät koko eteläiseen Suomeen. Litorina meri Koko Saimaa jo yhtenä järvenä, Pielaveden lasku-uoma on virtaava salmi. Päijänne ja Saimaa samalla tasolla. "Keski-Suomen Suurjärvi" Varhainen kampakeramiikka (ehkä vasta n. 4900 ekr.) (Ka 1:1) 7100 5100
6900 4900 - Ilmaston lämpiämisen "huippu" VII, Corylus, Ulmus ja Betula Litorina meri Ristiinan Matkuslammen uoma aukeaa (4800 BC). Veden nousu Kuopion luoteispuolella loppuu, kaakkoispuolella nousu jatkuu. Vesi noussut Joensuussa nyk. 81 m tasolle. Heinolanharju puhkeaa, Pihtiputaan uoma kuivuu. Vesi laskee nopeasti. Suurjärvi vaihe päättyy. Pielaveden uoma Saimaasta P:hen vielä auki. - Ka 1:1 6900 4900
6400 4400 - Atlanttinen VII Litorina meri Lappeenrannan Kärenlammen uoma auki. Veden nousu Ristiina-Joensuu tason luoteispuolella loppuu, kaakossa jatkuu. hidas vedenlasku Nuorempi varhaiskampakeramiikka ja kohta myös varhainen asbestikeramiikka Ka 1:2, V-asb 6450 4450
6100 4100 - Atlanttinen VII Litorina meri Saimaan Pielaveden lasku-uoma kuivunut hidas vedenlasku Tyypillinen kampakeramiikka Ka 2, V-asb 6100 4100
6000 4000 - Atlanttinen VII Litorina meri Vuoksi puhkeaa hidas vedenlasku   Ka 2, V-asb 6000 4000
5800 3800 - Subboreaali, ilmasto alkaa hiljalleen viiletä VIII, Ulmus-, jalot lehtipuut alkavat vähetä. Kuusi levinnyt itäisimpään Suomeen Litorina meri Saimaan veden pinta laskee hiljalleen hidas vedenlasku Myöhäisneoliittiset asbestikeramiikat. Kampakeramiikka 2 n. 3600 asti. Kierikki, Ka 3 (n. 3600 eKr), Pöljä n. 3400 eKr alk. 5800 3800
5200 3200 - Subboreaali VIII. Kuusi yleistynyt Eteläisellä Saimaalla Litorina meri vesi laskee (ehkä nopeampi vedenlasku n. 2700 ekr) hidas vedenlasku Kivikauden loppu- vaihe (Jysmän ker.) Pöljä, Jysmä 5200 3200
4000 2000 - Subboreaali VIII (IX). Kuusi yleistynyt koko järvisuomessa - vesi laskee hidas vedenlasku Tekstiilikeramiikka, varhaiset viljelyn merkit. Kalliomaa- lausten teko hiipuu. Tomitsan ker. varhaisimmat esiintymiset Saimaalla 4000 2000
3200 1200 - Subboreaali VIII (IX). Kuusi levinnyt koko Manner-Suomeen - vesi laskee, mutta hieman hitaammin - Ohranviljelyä Saimaalla. Sär 2 keramiikat. ST-keramiikka 3200 1200
2600 600 - Subatlanttinen, ilmasto viilenee nopeasti. Kostea sateinen. IX, Kuusi-Mänty, lehtipuut vähissä. Tämä raja, kuusen yleistymisenä, on metakroninen - Saimaan Haukivesi ja Unnukka eroavat toisistaan veden laskiessa. - pronssikauden loppu / rautakausi aluillaan Sär2-keramiikat 2600 600

Versio 3.4, - 29.1.2004
Taulukko päättyy toistaiseksi tähän, rautakauden alkuun. Tästä nykypäivään radiohiilivuodet suurin piirtein noudattavat kalenterivuosia (joskin huomattavia eroja voi joissain ajankohdin olla)
Mikroliitti Oy, Timo Jussila


Takaisin Etusivulle