2000+ | cal. | lähteet | lähteet | lähteet | lähteet | lähteet | lähteet | lähteet | lähteet | cal. | |
vuotta sitten | eKr. | JÄÄTIKKÖ | ILMASTO | KASVILLISUUS | ITÄMERI | SAIMAA | PÄIJÄNNE (Näsijärvi) | IHMINEN | kulttuurit ja keramiikka | vuotta sitten | eKr. |
14500 | 12500 | Mannerjää sulaa nopeasti | Bölling-Alleröd interstadiaali. Ilmasto lämpenee | - | - | - | - | - | - | 14500 | 12500 |
12600 | 10600 | Sulaminen pysähtyy. Jäätikkö etenee. Salpausselät syntyvät | Nuorempi Dryas. Nopea kylmene- minen. Kuiva. | - | Baltian jääjärvi | - | - | ei havaintoja | - | 12600 | 10600 |
12000 | 10000 | Jää toisella Salpausselällä | Nuorempi Dryas. Kuiva ja kylmä | III. Artemisia. (Pujo, Maruna), puuton tundra | Baltian jääjärvi | - | - | - | - | 12000 | 10000 |
11500 | 9500 | Veiksel-jääkausi päättyy (n. 9560 eKr. jyrkkä muutos ilmastossa) . Holoseeni alkaa. Jäätikön nopea sulaminen alkaa | Preboreaali. Nopea lämpeneminen alkaa. Aluksi vielä viileä. Kuiva | III (vain Kaakkois-Suomessa) | Yoldiameri. Yhteys valtamereen Keski-Ruotsista. veden pinta putoaa nopeasti 25-28 m. | - | - | ei havaintoja | - | 11500 | 9500 |
11300 | 9300 | Jäätikön reuna Etelä-Savossa | Preboreaali | III, Pensaskasvil-lisuutta / koivu yleistyy etelässä | Yoldia. Itämeri valtameren tasossa. Vesi laskee. | Salpausselkien patoama jääjärvi, nyk. Etelä-Saimaan alueella. | - | ei havaintoja | - | 11300 | 9300 |
11200 | 9200 | Jäätikön reuna Keski-Suomessa, Jämsä-Jyväskylä reunamuodostuma | Preboreaali | IV. Koivu. Vaivaiskoivua. | Yoldia, vesi laskee nopeasti | "Saimaan" jääjärvi laskee ja yhtyy Yoldiamereen | - | ei havaintoja saatu (vielä…, vihjeitä asutuksesta Karjalan kannaksella?) | - | 11200 | 9200 |
10900 | 8900 | - | Ilmasto lämpenee nopeasti. "Kasvit eivät pysy perässä" | IV, kasvillisuus monipuolistuu, koivumetsät vankistuvat | Ancylus-järvi, Yoldian lasku-uoma nousee meren yläp. Vedennousu alkaa | Etelä-Saimaa kuroutuu Yoldiamerestä Savonlinnan kohdalla. | - | Mahdollisesti asutusta Karjalan kannaksen lisäksi Lahti-Orimattila alueella | - | 10900 | 8900 |
10600 | 8600 | Jäätikön reuna Pohjanmaalla ( jo 10700 bp) | Preboreaali | IV | Ancylus transgressio, vesi nousee etelässä ja kaakossa | Etelä-Saimaa pikkujärvinä ja jokina, vesi alhaalla, Lappeenr. 64 m tasolla. | - | Lahden-Orimattilan asutuksen vanhin vaihe (alkanut viimeistään 8800 eKr.). Runsas asutus Joutsenossa ja Imatralla, sekä Karjalan kannaksella. | Kunda | 10600 | 8600 |
10400 | 8400 | Jäätikön reuna Ruotsin rannikoltakin sulanut sisämaahan. | Preboreaali | IV | Ancylustulvan huippu (Ancylusraja etelärann.-kaakkois Suomessa) | hidas vedennousu kuroutuneissa järvissä | - | Antrean verkko punotaan. Asutushavaintoja Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa | - | 10400 | 8400 |
10200 | 8200 | - | kosteampaa, ilmasto saavuttaa nykyistä vastaavan lämpötilan (Boreaali) | V. Mänty valtapuuna. Kasvillisuus monipuolistuu | Vesi laskee nopeasti uuden lasku-uoman auettua Tanskan salmissa | - | Ancylusjärven Saarijärven reitin kohdalla ollut salmi umpeutuu Hepolammella | Asutusta Keski-Suom., Savossa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa | Suomusjärvi | 10200 | 8200 |
10000 | 8000 | - | Boreaali. Ilmasto lämpenee edelleen. (nykyistä vastaava) | V. | Ancylus, vesi laskee | - | (Ancylusjärveä) | Asutus taajenee em. alueilla. | Suomusjärvi | 10000 | 8000 |
9900 | 7900 | - | Boreaali | V. | Ancylusjärven vesi laskee | Iso-Saimaa kuroutuu Varkaudessa Ancyluksesta | - | Heinolan reenjalas, Askolan asuinpaikat. Em. lisäksi asutusta myös Pirkanmaalla. | Suomusjärvi | 9900 | 7900 |
9500 | 7500 | Ison jäätikön rippeet täysin sulaneet Skandinaviassa | Boreaali | V. | Ancylusjärven vesi laskee. Yhteys valtamereen n. 7200 BC Ancylusjärvi- vaiheen loppu | Pohjois-Saimaa kuroutuu Suomenselällä. Lasku-Uoma Pielavedeltä Päijänne-Ancylukseen. | Kivijärvi kuroutuu Ancyluksesta (n. 9300 BP) | Asutus vakiintunut, runsastunut ja levinnyt maan joka kolkaan | Suomusjärvi | 9500 | 7500 |
8800 | 6800 | - | Atlanttinen, lämmin ilmasto, lämpökausi. | VI. Alnus. Lepän osuus puustosta kasvaa - 10-20% | Mastogloia, järvi-meri muutos, Tanskan salmien kautta valtameren tasoon (n.7100 - 6400 BC) | Eteläisen Saimaan veden pinta vielä nykyistä alempana. Lasku-Uoma Pielavedellä. | Keitele-Päijänne kuroutuu Ancyluksesta Kärnänkoskella | - | Suomusjärvi | 8800 | 6800 |
8500 | 6500 | - | Atlanttinen | VI, Myös pähkinäpensasta ja jalavaa esiintyy | Litorinameri | Saimaan vedenpinta nousee, Pielaveden uoman kaakkoispuolella | Päijänne kuroutunut kokonaan Pihtiputaalla. Vesi alkaa nousta. | Rovaniemen hirvenpää | Suomusjärvi | 8500 | 6500 |
8200 | 6200 | - | kuivempaa | VI | Litorina meri | Vesi nousee | Vesi nousee. (Näsijärven vesistö kuroutunut Itämerestä n. 6400-6200 eKr. Alavuden Sapsalammen kohdalla.Näsijärvessä vesi nousee) | - | Suomusjärvi | 8200 | 6200 |
7700 | 5700 | - | Atlanttinen | VI | Litorina meri | Vesi noussut Joensuussa nyk. 79 m tasolle. | Vesi nousee. (Tammerkoski puhkeaa n. 5600 eKr. Näsijärven tulva päättyy ja vesi laskee) | - | Suomusjärvi | 7700 | 5700 |
7400 | 5400 | - | Atlanttinen | VI/VII Tilia (lehmus) | Litorina meri | Vesi nousee | Vesi nousee | - | Suomusjärvi | 7400 | 5400 |
7100 | 5100 | - | Atlanttinen | VII, Jalot lehtipuut yleistyvät ja leviävät koko eteläiseen Suomeen. | Litorina meri | Koko Saimaa jo yhtenä järvenä, Pielaveden lasku-uoma on virtaava salmi. | Päijänne ja Saimaa samalla tasolla. "Keski-Suomen Suurjärvi" | Varhainen kampakeramiikka (ehkä vasta n. 4900 ekr.) | (Ka 1:1) | 7100 | 5100 |
6900 | 4900 | - | Ilmaston lämpiämisen "huippu" | VII, Corylus, Ulmus ja Betula | Litorina meri | Ristiinan Matkuslammen uoma aukeaa (4800 BC). Veden nousu Kuopion luoteispuolella loppuu, kaakkoispuolella nousu jatkuu. Vesi noussut Joensuussa nyk. 81 m tasolle. | Heinolanharju puhkeaa, Pihtiputaan uoma kuivuu. Vesi laskee nopeasti. Suurjärvi vaihe päättyy. Pielaveden uoma Saimaasta P:hen vielä auki. | - | Ka 1:1 | 6900 | 4900 |
6400 | 4400 | - | Atlanttinen | VII | Litorina meri | Lappeenrannan Kärenlammen uoma auki. Veden nousu Ristiina-Joensuu tason luoteispuolella loppuu, kaakossa jatkuu. | hidas vedenlasku | Nuorempi varhaiskampakeramiikka ja kohta myös varhainen asbestikeramiikka | Ka 1:2, V-asb | 6450 | 4450 |
6100 | 4100 | - | Atlanttinen | VII | Litorina meri | Saimaan Pielaveden lasku-uoma kuivunut | hidas vedenlasku | Tyypillinen kampakeramiikka | Ka 2, V-asb | 6100 | 4100 |
6000 | 4000 | - | Atlanttinen | VII | Litorina meri | Vuoksi puhkeaa | hidas vedenlasku | Ka 2, V-asb | 6000 | 4000 | |
5800 | 3800 | - | Subboreaali, ilmasto alkaa hiljalleen viiletä | VIII, Ulmus-, jalot lehtipuut alkavat vähetä. Kuusi levinnyt itäisimpään Suomeen | Litorina meri | Saimaan veden pinta laskee hiljalleen | hidas vedenlasku | Myöhäisneoliittiset asbestikeramiikat. Kampakeramiikka 2 n. 3600 asti. | Kierikki, Ka 3 (n. 3600 eKr), Pöljä n. 3400 eKr alk. | 5800 | 3800 |
5200 | 3200 | - | Subboreaali | VIII. Kuusi yleistynyt Eteläisellä Saimaalla | Litorina meri | vesi laskee (ehkä nopeampi vedenlasku n. 2700 ekr) | hidas vedenlasku | Kivikauden loppu- vaihe (Jysmän ker.) | Pöljä, Jysmä | 5200 | 3200 |
4000 | 2000 | - | Subboreaali | VIII (IX). Kuusi yleistynyt koko järvisuomessa | - | vesi laskee | hidas vedenlasku | Tekstiilikeramiikka, varhaiset viljelyn merkit. Kalliomaa- lausten teko hiipuu. | Tomitsan ker. varhaisimmat esiintymiset Saimaalla | 4000 | 2000 |
3200 | 1200 | - | Subboreaali | VIII (IX). Kuusi levinnyt koko Manner-Suomeen | - | vesi laskee, mutta hieman hitaammin | - | Ohranviljelyä Saimaalla. | Sär 2 keramiikat. ST-keramiikka | 3200 | 1200 |
2600 | 600 | - | Subatlanttinen, ilmasto viilenee nopeasti. Kostea sateinen. | IX, Kuusi-Mänty, lehtipuut vähissä. Tämä raja, kuusen yleistymisenä, on metakroninen | - | Saimaan Haukivesi ja Unnukka eroavat toisistaan veden laskiessa. | - | pronssikauden loppu / rautakausi aluillaan | Sär2-keramiikat | 2600 | 600 |
Versio 3.4, - 29.1.2004
Taulukko päättyy toistaiseksi tähän, rautakauden alkuun. Tästä nykypäivään radiohiilivuodet suurin piirtein noudattavat kalenterivuosia (joskin huomattavia eroja voi joissain ajankohdin olla)
Mikroliitti Oy, Timo Jussila